Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Mikko Heiniön puheenvuoro

Säveltäjä Mikko Heiniö.
Säveltäjä Mikko Heiniö. Kuva: Yle/Laila Kangas mikko heiniö

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 15. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Mikko Heiniö.

Länsimaisista taidemuodoista klassinen musiikki on kaikkein konservatiivisin. Jos kirjallisuudessa olisi sama tilanne, kustantajat tarjoaisivat vain Aleksis Kiveä ja Goetheä.

Sibelius kuuluu niihin suuriin mestareihin, joiden innoittamina monet nykysäveltäjät ovat nuorena tulleet taidemusiikin pariin. Mutta useimmat taidemusiikin esittäjät ja portinvartijat ovat kääntäneet nykysäveltäjille selkänsä.

Paljolti Sibeliuksesta juontaa taidemusiikin korkea status Suomessa. Koulutus, apurahat ja työtilaisuudet koituvat myös säveltäjien hyväksi. Säveltäjille tarjotaan mahdollisuus säveltää, mutta heidän töilleen ei mahdollisuutta päästä kunnolla esiin.

Kenties Sibelius on antanut meille kaksi huonoa mallia. Ensinnäkin sen, että mestaruus saavutetaan juuri orkesteriteoksissa. Kuitenkin uudella orkesteriteoksella on usein vain kolme esitystä: ensimmäinen, viimeinen ja ainoa. Tämä ei johdu niinkään teosten laadusta kuin konserttien suunnittelusta. Ei ole Englundin, Kokkosen tai Ahon vika, että heidän sinfonioitaan kuullaan liian harvoin. Esittäjät ja portinvartijat viettävät mielummin Sibeliuksen juhlavuotta — joka vuosi.

Toinen huono malli on se, että säveltäjä vain kirjoittaa musiikkia eikä itse esiinny muusikkona. Tunnettu kapellimestari tai instrumentalisti saa omille teoksilleen helpommin esityksiä kuin pelkkä musiikin kirjoittaja. Esiintyville muusikoille asetaan selvät ja tiukat kriteerit, mutta esitettävät teokset saavat olla mitä tahansa, jolloin jokin muu kuin niiden laatu ratkaisee esillepääsyn. Konserttien mainonnassa säveltäjät jätetäänkin usein mainitsematta.

Ehkä musiikin kirjoittamiseen keskittyvä säveltäjä on historiallinen harha-askel, jollaista ei löydy muilta aikakausilta eikä muista musiikkikulttuureista.

Mikko Heiniö

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua