Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Mikko Heiniön puheenvuoro

Säveltäjä Mikko Heiniö.
Säveltäjä Mikko Heiniö. Kuva: Yle/Laila Kangas mikko heiniö

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 15. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Mikko Heiniö.

Länsimaisista taidemuodoista klassinen musiikki on kaikkein konservatiivisin. Jos kirjallisuudessa olisi sama tilanne, kustantajat tarjoaisivat vain Aleksis Kiveä ja Goetheä.

Sibelius kuuluu niihin suuriin mestareihin, joiden innoittamina monet nykysäveltäjät ovat nuorena tulleet taidemusiikin pariin. Mutta useimmat taidemusiikin esittäjät ja portinvartijat ovat kääntäneet nykysäveltäjille selkänsä.

Paljolti Sibeliuksesta juontaa taidemusiikin korkea status Suomessa. Koulutus, apurahat ja työtilaisuudet koituvat myös säveltäjien hyväksi. Säveltäjille tarjotaan mahdollisuus säveltää, mutta heidän töilleen ei mahdollisuutta päästä kunnolla esiin.

Kenties Sibelius on antanut meille kaksi huonoa mallia. Ensinnäkin sen, että mestaruus saavutetaan juuri orkesteriteoksissa. Kuitenkin uudella orkesteriteoksella on usein vain kolme esitystä: ensimmäinen, viimeinen ja ainoa. Tämä ei johdu niinkään teosten laadusta kuin konserttien suunnittelusta. Ei ole Englundin, Kokkosen tai Ahon vika, että heidän sinfonioitaan kuullaan liian harvoin. Esittäjät ja portinvartijat viettävät mielummin Sibeliuksen juhlavuotta — joka vuosi.

Toinen huono malli on se, että säveltäjä vain kirjoittaa musiikkia eikä itse esiinny muusikkona. Tunnettu kapellimestari tai instrumentalisti saa omille teoksilleen helpommin esityksiä kuin pelkkä musiikin kirjoittaja. Esiintyville muusikoille asetaan selvät ja tiukat kriteerit, mutta esitettävät teokset saavat olla mitä tahansa, jolloin jokin muu kuin niiden laatu ratkaisee esillepääsyn. Konserttien mainonnassa säveltäjät jätetäänkin usein mainitsematta.

Ehkä musiikin kirjoittamiseen keskittyvä säveltäjä on historiallinen harha-askel, jollaista ei löydy muilta aikakausilta eikä muista musiikkikulttuureista.

Mikko Heiniö

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua