Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Mikko Heiniön puheenvuoro

Säveltäjä Mikko Heiniö.
Säveltäjä Mikko Heiniö. Kuva: Yle/Laila Kangas mikko heiniö

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 15. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Mikko Heiniö.

Länsimaisista taidemuodoista klassinen musiikki on kaikkein konservatiivisin. Jos kirjallisuudessa olisi sama tilanne, kustantajat tarjoaisivat vain Aleksis Kiveä ja Goetheä.

Sibelius kuuluu niihin suuriin mestareihin, joiden innoittamina monet nykysäveltäjät ovat nuorena tulleet taidemusiikin pariin. Mutta useimmat taidemusiikin esittäjät ja portinvartijat ovat kääntäneet nykysäveltäjille selkänsä.

Paljolti Sibeliuksesta juontaa taidemusiikin korkea status Suomessa. Koulutus, apurahat ja työtilaisuudet koituvat myös säveltäjien hyväksi. Säveltäjille tarjotaan mahdollisuus säveltää, mutta heidän töilleen ei mahdollisuutta päästä kunnolla esiin.

Kenties Sibelius on antanut meille kaksi huonoa mallia. Ensinnäkin sen, että mestaruus saavutetaan juuri orkesteriteoksissa. Kuitenkin uudella orkesteriteoksella on usein vain kolme esitystä: ensimmäinen, viimeinen ja ainoa. Tämä ei johdu niinkään teosten laadusta kuin konserttien suunnittelusta. Ei ole Englundin, Kokkosen tai Ahon vika, että heidän sinfonioitaan kuullaan liian harvoin. Esittäjät ja portinvartijat viettävät mielummin Sibeliuksen juhlavuotta — joka vuosi.

Toinen huono malli on se, että säveltäjä vain kirjoittaa musiikkia eikä itse esiinny muusikkona. Tunnettu kapellimestari tai instrumentalisti saa omille teoksilleen helpommin esityksiä kuin pelkkä musiikin kirjoittaja. Esiintyville muusikoille asetaan selvät ja tiukat kriteerit, mutta esitettävät teokset saavat olla mitä tahansa, jolloin jokin muu kuin niiden laatu ratkaisee esillepääsyn. Konserttien mainonnassa säveltäjät jätetäänkin usein mainitsematta.

Ehkä musiikin kirjoittamiseen keskittyvä säveltäjä on historiallinen harha-askel, jollaista ei löydy muilta aikakausilta eikä muista musiikkikulttuureista.

Mikko Heiniö

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • Albert Schnelzerin sävelkielessä on tunnistettavaa omaleimaisuutta

    Albert Schnelzerin musiikki toimii.

    Länsinaapurista kajahtaa taas. Mikäli Albert Schnelzer (s. 1972) ei ole ennestään tuttu tekijä, kannattaa asia korjata pikimmiten. Säveltäjän orkesterisointeja voi nyt makustella Benjamin Shwartzin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin tuoreella äänitteellä. Albert Schnelzerin sävelkielessä on jotakin, mitä monella muulla nykysäveltäjällä ei ole.

  • Spark-yhtyeen onnistunut monityylinen kokonaisuus toimii

    Spark-yhtyeen monityylinen kokonaisuus riemastuttaa

    "Tanssi on muutakin kuin vain liikettä musiikin tahtiin. Se on intohimoa ja elämänjanoa", pohjustaa Spark-yhtye tuoreimman julkaisunsa esittelytekstissä. No mikä ettei, mutta mahtaako kahden nokkahuilun, viulun, sellon ja pianon muodostaman yhtyeen monityylinen kokonaisuus käydä kuulijan jalan alle? Kyllä. Varsinkin kun se tehdään näinkin antaumuksella ja tyylillä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua