Kai Byman
Yle
Suomea on viety reilut kaksikymmentä vuotta yhä lähemmäksi läntistä sotilasliittoa Natoa. Hallitukset ovat ottaneet Nato-askeleet melkein vaivihkaa.
Viimeisin askel on viime syksynä allekirjoitettu, niin kutsuttu isäntämaasopimus. Alexander Stubbin (kok.) hallitus kutsui sitä yhteisymmärryspöytäkirjaksi.
Sopimuksen on määrä helpottaa Suomen ja Naton käytännön yhteistoimintaa. Se luo edellytyksiä sille, miten Suomi ottaisi vastaan sotilaallista apua Natolta.
”Aivan ilmeistä on, että ihmiset eivät kerta kaikkiaan tiedä, mitä sopimus sisältää, eikä sitä ole mitenkään selkeästi poliittisessa keskustelussa käsitelty”, sanoo
MOT:lle Pekka Visuri, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tutkija ja entinen ammattisotilas.
”En näe siinä tarvetta sen syvempään keskusteluun. Syvempi keskustelu käytiin aikoinaan, kun Suomi lähti mukaan rauhankumppanuusohjelmaan 1994. Tämä on vain yksi lisäaskel siinä ohjelman sisällä”, sanoo puolestaan puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty.
Kirjailija ja kolumnisti Raimo Pesonen julkaisi hiljattain Suomen Nato-suhdetta käsittelevän kirjan.
”Suomessa on pitkä perinne tehdä sopimuksia, jotka eivät muuta mitään. Sitten jälkikäteen osoittautuu, että ne ovat muuttaneet hyvinkin paljon”, hän sanoo.
MOT: Natosta isäntä taloon
TV1 maanantaina 20.4. klo 20
MOT:n Nato-paketti
Lisää ohjelmasta
- Veikkauksen vedonlyöntiuudistus: Uusi peliominaisuus herätti valvojassa huolen pelaajien oikeusturvasta, sopimuskumppania kiristetty
- Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
