Hyppää pääsisältöön

Suomen ja Etelä-Korean koulut - pehmeä ja kova tie huipulle

Eteläkorealaisia koululaisia
Eteläkorealaisia koululaisia. Kuva: Irja Leppisaari Eteläkorealaisia koululaisia Kuva: Irja Leppisaari Etelä-Korea,koulu,koulutus,koulutusjärjestelmät

Miltä näyttää suomalaiskoulu eteläkorealaisten opiskelijoiden silmin? Entä eteläkorealainen koulu suomalaisopiskelijoiden silmin? Kansainvälinen opiskelijavaihtoprojekti tuotti havaintoja oppimiskulttuurien eroista Etelä-Koreassa ja Suomessa.

Suomen ja Etelä-Korean koululaiset ovat molemmat keikkuneet Pisa-mittausten kärjessä. Tie huipulle on kuitenkin ollut erilainen. Mutta onko jompikumpi tie parempi?

– Eteläkorealaisten opiskelijoiden mielestä suomalainen koulu lyhyine koulupäivineen ja pienine luokkineen on utopia. Suomalaiset taas ihailivat korealaisten innostuneisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Näin tiivistää Centria-ammattikorkeakoulun yliopettaja Irja Leppisaari opiskelijoiden havainnot. 

Leppisaari toimi neljä vuotta koordinaattorina kansainvälisessä projektissa, johon liittyy eri oppimiskulttuurien tutkimusta.

Projektiin kuului opiskelijavaihto, jossa suomalaisopiskelijat harjoittelivat eteläkorealaisissa kouluissa ja eteläkorealaiset opiskelijat suomalaiskouluissa. Opiskelijoita haastateltiin ja lisäksi he pitivät harjoittelupäiväkirjaa havainnoistaan.

Havaintoja luokkahuoneessa

Aineistoa saatiin yhdeksältä Etelä-Koreassa vaihto-opiskelijana olleelta suomalaiselta ja kahdeksalta Suomessa olleelta eteläkorealaiselta opiskelijalta. Opiskelijat havainnoivat mm. opettajien ja oppilaiden rooleja, ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja opetusmenetelmiä. 

Etelä-Korean Pisa-menestyksen on arvioitu perustuvan pitkiin koulupäiviin, ankaraan testaamiseen ja kilpailuun. Suomen menestys on syntynyt pehmeämmillä menetelmillä ja vähemmillä vaatimuksilla. Sen sijaan opettajien koulutustaso on Suomessa korkeampi kuin Etelä-Koreassa.

Nämä erot tulivat esille myös opiskelijoiden havainnoissa.

Korealaiset pitivät suomalaista kouluopetusta käytännönläheisenä ja aktivoivana sekä erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntävänä. Luokan ilmapiiri näyttäytyi korealaisille välittömänä ja rentona ja opettajan ja oppilaan vuorovaikutus tasa-arvoisempana kuin Etelä-Koreassa.

– Voisiko suomalaisen koulun vuorovaikutteisuuden jotenkin tuotteistaa, koska se on asia, joka mainitaan usein, Leppisaari pohtii.

– Toinen asia, joka eteläkorealaisia ihastutti, oli se, että suomalaiskouluissa oppilailla oli enemmän aikaa ajatella.

Kilpailua ja epäonnistumisen pelkoa

Myös suomalaisopiskelijoiden havainnot korealaiskouluista vahvistavat käsityksiä koulukulttuurien eroista.

Suomalaisopiskelijat pitivät korealaiskoulujen opetusta teoreettisena ja paljon ulkoa opettelemista sisältävänä. Opettaja on luokassa pöydän takana istuva kuria pitävä auktoriteetti, jota pyritään miellyttämään. Opiskelua leimaa usein kilpailuhenki ja epäonnistumisen pelko.

Leppisaari kuitenkin korostaa, että tässä suppeassa tutkimuksessa tehdyt havainnot eivät kerro koko totuutta. – Myös Koreassa käytännöt riippuvat koulusta ja opetustilanteesta.

Positiivista  korealaiskouluissa oli innostuneisuus, kiinnostus toisen työhön ja yhteisöllisyys. – Koreassa kulttuuriin ehkä yleensäkin kuuluu asenne 'minä olen vähemmän kuin me', Leppisaari arvelee.

Tähtäimessä Big Exam

Opiskelijat kiinnittivät huomiota myös korealaiskoululaisten väsymykseen. Väsymystä selittää se, että suurin osa oppilaista käy pitkän koulupäivän jälkeen vielä yksityiskoulua, jossa valmistaudutaan Big Exam -kokeeseen.

Big Exam on marraskuussa järjestettävä valtakunnallinen koe, jossa ratkeavat parhaat jatko-opiskelupaikat.

Big Exam -päivä sekoittaa koko maan: lentoliikenne pysähtyy, kaikki virastot, mukaanlukien pörssi aukeavat myöhemmin ja kokelaat viedään kouluun ajoissa tarvittaessa vaikka poliisiautoilla. Nuoremmat koululaiset kerääntyvät koulunporteille kannustamaan kahdeksantuntiseen kokeeseen kiiruhtavia oppilaita.

– Se mitä arvioidaan, vaikuttaa tietysti opetukseen. Etelä-Koreassa koulunkäynti valmistaa tähän kokeeseen ja se näkyy opetusmenetelmissä, Leppisaari sanoo.

Kolmas tie huipulle?

Leppisaaren mielestä sekä Suomen että Etelä-Korean koulukulttuureissa on paljon hyviä puolia. 

– Ehkä huipulle on kolmaskin tie: sydämellä ja vimmalla saavutettava.

Stereotypioita pitää välttää, mutta Leppisaaren mielestä vertailu antaa työkaluja ymmärtää erilaisia oppimiskulttuureja.

– Omassakin oppilaitoksessamme, Centria-ammattikorkeakoulussa, on satoja ulkomaisia opiskelijoita. On hyvä tunnistaa, mitä asioita kulttuuri tuo oppimistilanteeseen. Mitkä asiat aiheuttavat kulttuurishokkeja? Mikä on opiskelijan oma käsitys oppimisesta ja oppimisympäristön toimintatavoista?

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?