Hyppää pääsisältöön

Tekno ja sen johdannaiset olivat 1990-luvun rock 'n' rollia

Elektroninen tanssimusiikki valtasi Euroopan 1980–1990-luvun taitteessa. Yhdysvalloissa syntynyt tekno ja siitä jalostuneet trance ja dance olivat Suomessakin kovassa huudossa vuosikymmenen ajan. Ympäri Suomen klubeissa, kaduilla ja metsissä järjestetyissä raveissa äänentasot ylittivät kipurajan, kun ihmiset hakivat arjen vastapainoksi rajumpia kokemuksia.

Vuonna 1997 ilmestyneessä Faktalinjan dokumentissa valotetaan trance-kulttuuria sekä pohditaan sitä, onko kyseinen ilmiö kapinaa yhteiskuntaa vastaan, kuten punk-liike oli 1970-luvulla. Anarkia ja säännöistä piittaamattomuus heijastui tapahtumissa, joissa vallattiin katuja ja kaadettiin autoja. "Siellä on kuitenkin paljon sellasia normaaleja tyyppejä, jotka menee skarppina töihin ja sitten, kun perjantai tulee, niin biletetään viikonloppu ja maanantaina mennään kiltisti töihin", kuvailee dj:nä toimiva Antti Eho eli DJ Mister A.

"Tää juttu mitä me tehdään on varmasti monen ihmisen mielestä hyvin undergroundia. Jos sinne eksyy joku Matti Meikäläinen, niin kyllä se varmaan lähtee sieltä hyvin nopeasti pois." Ihmisille klubimaailma oli jollain tasolla pakoa todellisuudesta. Raveissa nimittäin melkein kaikki oli mahdollista ja hyväksyttyä. Tämän vuoksi se edusti monille todellista vapautta.

Raveissa alan dj:t pyrkivät saamaan yleisölle transsinomaisen tunteen, joka kestäisi usean tunnin ajan. Suomessa tapahtumia toteutettiin ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla, jolloin järjestäjinä toimivat muun muassa Hyperdelic Housers -ryhmä, F-Clef sekä DJ Jokke.

Euroopan ohella myös itänaapurissa teknomusiikki alkoi vallata markkinoita. Pietarin teknopiirejä vaivasi kuitenkin ongelmat, joita ei länsimaissa löytynyt. Levyjen saanti oli vaikeaa, sillä Pietarissa oli vain yksi teknoon erikoistunut levykauppa. Myöskään rahaa raveissä käymiseen ei ollut. "Vain vuosi sitten raveissa kävivät lähinnä rikolliset, kun pääsymaksu oli 100-150 markkaa. Laskemme pääsymaksua kerta kerralta, ja siksi bileisiimme tulee enemmän nuoria", kertoo pietarilainen teknoilija Masha.

Soundcheck -ohjelmassa teknoartistit Aqi ja Le Double F kertoivat sämpläämisestä. Lokakuussa 1993 esitetyssä ohjelmassa näytettiin myös heidän tekemänsä Chaotic Finnish Danceloop 1993 -raportti, jossa selvitettiin nopeasti levinneen alakulttuurin tilaa. Videomontaasissa esiteltiin Project Chain Gun Operate, Advanced Art, Cosmic Zone, Local Maniacs, Pentium Project ja Dance Nation -kokoonpanot.

Suomessa elektronisen musiikin dance-genreä edusti muun muassa Waldo's People ja Movetron. Sampo Hännisestä, Tero Hakkaraisesta ja Katri Mäntylästä koostuvan Style Profilen soundimaailma muistutti enemmän eurodancea kuin perinteistä teknoa. N.Y.T. NYT -ohjelmassa vuodelta 1993 yhtye näyttää taskulaskimen kera, kuinka elektronista tanssimusiikkia tehdään.

Teknokulttuuri oli Suomessa niin suosittua, että jopa kirkkoissa järjestettiin teknojumalanpalveluksia. Samanlaisia tapahtumia on pidetty myös 2010-luvullakin. Modernin jumalanpalveluksen oli tarkoitus houkutella nuoria ihmisiä, joita kirkkossa käynti ei muuten kiinnostanut. Ruotsinkielisissä uutisissa aiheesta raportoitiin vuonna 1993.

Vuonna 1996 Helsingin yliopistolla järjestettiin Esteettinen kokemus -seminaari, jossa simuloitiin muun muassa teknobileitä. Kulttuurin ajankuvia -radio-ohjelmassa filosofian lisensiaatti ja estettiikan tohtori Ossi Naukkarinen pohtii teknon estetiikkaa. "Suurin osa tapahtumissa käyvistä ihmisistä tiedostavat tapahtumien riskit, mutta haluaa rajumpia ja rajumpia kokemuksia", analysoi Naukkarinen. Tohtorin mielestä tapahtumissa vaaroja aiheuttivat laittomat päihteet sekä laservalot.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto