Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehti Pekka Helin piirtää Helsingin silhuetin uusiksi

Pekka Helin ja Kalasataman Redi.
Pekka Helin ja Kalasataman Redi. Kuva: Minna Joenniemi pekka helin

Pekka Helinistä jää iso jälki Suomen ytimeen. Juuri nyt työn alla on Suomen korkeimmat asuinrakennukset Kalasatamaan ja Eduskuntatalon peruskorjaus. Rakenna minut –radio-ohjelmassa Helin katsoo kriittisesti sukupolvensa jälkeä Töölönlahdella, ja syttyy puhuessaan työn ja terveyspalveluiden uusista tiloista. Mutta hän esittää myös kysymyksiä, joihin sinäkin voit vastata.

Pikkuparlamentti ja Eduskuntatalo
Pekka Helinin Pikkuparlamentti ja J.S. Sirenin Eduskuntatalo Pikkuparlamentti ja Eduskuntatalo Kuva: Minna Joenniemi pekka helin
Miltä tuntuu olla arkkitehti Pekka Helin ja kävellä Helsingin keskustassa? Hänen johtamansa Helin & Co Arkkitehdit on suunnitellut Kampin liikekeskuksen maanpäälliset osat, Eduskunnan lisärakennuksen, eli Pikkuparlamentin. Parhaillaan on työn alla J.S. Sirenin suunnitteleman Eduskuntatalon peruskorjaus. Sen portailta hän voi katsoa kohti Töölönlahdelle valkoista toimistoriviä. Siinä seisoo ensimmäisenä metsäjätti UPM:n pääkonttori Biofore Talo. MiIlä tuntuu nähdä kätensä jäljet Suomen pääkaupungin ytimessä?
Minkälaista kaupunkitilaa on syntynyt? Miten se suhteutuu menneisiin kerroksiin? Miten se toimii? Mitä voisi parantaa? Mitä jäi tekemättä?

- Tutulta. Talon syntymä on pitkä prosessi. Suhde vähän niin kuin tuttuihin ihmisiin, joihin kanssa on ollut hyvin läheisissä tekemisissä, mutta suhde on päättynyt.

Helin sanoo miettivänsä mielummin sitä, minkälaista kaupunkitilaa on syntynyt? Miten se suhtautuu menneisiin kerroksiin? Miten se toimii? Mitä voisi vielä parantaa? Mitä puuttuu? Mitä jäi tekemättä?

Kampin keskus
Kampin keskus Kampin keskus Kuva: Minna Joenniemi pekka helin

Pekka Helin heittää ilmaan kysymyksiä, joihin suomalaisilla on varmasti mielipiteensä. Niin keskeisellä paikalla Helinin vaikutus näkyy. Voit kertoa oman mielipiteesi tämän artikkelin lopussa.

Finlandia-talo on loistava työ, jos vertaa siihen, mitä meidän sukupolvemme on saanut aikaiseksi siihen naapuriin.

Näin Helin näkee Töölönlahden historialliset kerrostumat:

-Vanha ratapiha Eduskuntatalon edessä sisältää vahvaa arkkitehtuuria eri aikakausilta. On tietysti 20- ja 30-luvun vahvan klassistinen Eduskuntatalo, joka on alun perin vähän vieras suomalaiselle yhteiskunnalle. Siinähän haluttiin liittää Suomi osaksi eurooppalaista kulttuuria, kun kansallisromantiikka halusi etsiä meidän omia piirteitä, joita Kansallismuseo taas heijastaa.

UPM Biofore Talo, Töölönlahti
Finlandia-talo UPM Biofore Talon näköalaparvekkeelta UPM Biofore Talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi img_5445

Helin katsoo kriittisesti oman sukupolvensa piirtämiä vallan, kulttuurin ja talouden uusia linnakkeita. Vertailukohtana on Alvar Aallon Finlandia-talo.

UPM Biofore Talo, Töölönlahti
UPM Biofore Talon läpi kulkee Alvar Aallon katu. UPM Biofore Talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi img_0213
- Finlandia-talo on Alvar Aallon loistava työ, jos vertaa siihen, mitä meidän sukupolvemme on saanut aikaiseksi siihen naapuriin. Ei voi kuin ihmetellä sitä taitoa ja osaamista, jolla se on istutettu paikkaansa.

Niitä Helinin sukupolven jälkiä ovat hänen oman toimiston suunnittelema Pikkuparlamentti, Sarcin suunnittelema Sanomatalo ja LPR-arkkitehtien Musiikkitalo, sekä kiistellyt Töölönlahden toimistorakennukset, joista Helinin toimiston UPM Biofore Talo on rivissä ensimmäisen.

- Se oli pohjoismaisen arkkitehtuurikilpailun tulos. Siinä oli hyvin sitova kaava. Siinä ei sen rakentamisrajaa kuvaavan viivan ja seinän väliin ei jäänyt kuin noin metri. Se oli ikään kuin tanssisi haarniskassa.

Se oli ikään kuin tanssisi haarniskassa

Töölönlahden muovautuminen kesti yli sata vuotta ja lopputulos on nyt tämä.

- Jälkikäteen on helppo miettiä, miten se olisi tehty toisin. Puistoalueen suunnittelusta järjestettiin maisemasuunnittelukilpailu, ja siinä yhteydessä syntyi viitteellinen massoittelu tähän radan varteen. Aika paljon kaava tehtiin sitten maisemasuunnittelukilpailun voittajan mukaan. Siinä saumassa olisi ehkä pitänyt järjestää vielä rakentamiskokonaisuudesta kilpailu.

Kalasataman uusi keskus, havainnekuva
Kalastaman tornit Kalasataman uusi keskus, havainnekuva Kuva: Helin & co pekka helin

Kalasatama on tuulinen paikka huipulla

Tämä on vaan sellainen maailmanlaajuinen kehitys, että kaupungit kasvaa ytimistää ylös päin.

Kalasataman keskus Redi jakaa mielipiteitä. Valitusten jälkeen työt oat nyt käynnistyneet. Helin jättää jäljen myös Helsingin silhuettiikin. Korkeimmista torneista tulee 35 kerroksisia. Ennen vanhaa Helsinkiin saapuvaa merenkulkijaa tervehtivät kirkon tornit. Pian merelle näkyy Kalasataman Redi.

- Olen vanha purjehtija. On tuttu juttu, että korkeat rakennukset ovat hyvin dominoivia kaupungin kuvassa mereltä saapuessa. Se, että ne olivat ennen kirkon torneja, heijasti tietenkin oman aikansa yhteiskunnalisia valtakeskittymiä, ja historiaa muutenkin. Tämä on vaan sellainen maailmanlaajuinen kehitys, että kaupungit kasvaa ytimistää ylös päin. Siihen on hyvin luonnolliset syyt.

HelinIstä korkean rakentamisen trendi liittyy ihmisten olemiseen, ajankäyttöön, palveluihin, liikkumiseen...

- Kun tänä päivänä kaikkea on ajateltava kestävän kehityksen näkökulmasta. Tiivis rakentaminen tukee aidosti ekologisia pyrkimyksiä. Ei tarvita yksityisautoa. Yhteydet on niin hyvät.

Mutta toisaalta. Tottakai on pitänyt tehdä pysäkointipaikkoja maan alla, koska Helinin mukaan kauppa edelleen väittää, että yksityisautojen saavutettavuus on heidän toiminnalleen tärkeää.

Helsingissä korkea rakentaminen tuo avomeren näkyviin

Jos kirkot olivat ennen kaupungin korkeimpia rakennuksia, niin nyt ihmisillä on varaa ostaa oma paikkansa taivaalta. Kalasataman keskuksen eli Redin rakennuttajan SRV:n verkkosivuilla voi kokeilla, miltä maisema näyttää korkeimman tornin katolla, 36. kerroksessa.

- Erityisesti Helsingissä korkea rakentaminen tuo avomeren näkyviin. Helsingin hiennoimmat kerrostumat näkyvät sieltä, saaristo ja avomeri.

Tornien juuressa tulee olemaan monella tavalla tuulista. Sinne tulee kauppakeskus, ja kaupallisten keskusten tulevaisuus on turbulenssissa. Kalasataman lähelle nousee useita isoja kauppakeskuksia. Riittääkö kaikille asiakkaita? Miten verkkokauppa vaikuttaaRedin kauppakeskuksen suunnitteluun?

- Se on vielä kokematta, miten verkkokauppa vaikuttaa paikalliseen rakenteeseen. Jonkin verran on näkyvissä Lontoossa, että keskuksista on tullut enemmän showroomeja.

Mutta joka tapauksessa nykyisillä kauppakeskuksilla pitää olla luonne, joka tulee ennen kaikkea palveluvalikoimasta. Ja Kalasatamassa ihmisvirtoja tuo uusi Terveys ja hyvinvointikeskus.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus, havainnekuva
Sisälle emme vielä saa nähdä. Mutta Helin kuvailee innostuneesti Kalasataman uutta Terveys- ja hyvinvointikeskusta. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus, havainnekuva Kuva: Helin & co pekka helin
Sinun ei tarvitse tietää, mikä sinua vaivaa. Sieltä saa apua, oli se sitten psyykkistä tai fyysistä laatua.

Nyt Helin innostuu. Seuraavaksi hän jättää jälkensä Helsingin terveydenhuoltoon. Työn alla on Kalasataman Terveys ja hyvinvointikeskus. Se on ensimmäinen kolmesta suuresta terveyskeskuksesta, joihin Helsinki on päättänyt keskittää terveyspalvelut. Mikä innostaa?

- Hyvinvointi ja palveluiden uudelleen ajatteleminen. Se on suuri asia. Helsingin ylimmät poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat päättäneet, että sosiaalitoimi ja terveystoimi pannaan ihan konkreettisesti yhteen. Jos ajattelee pienen ihmisen kautta, jos sua vaivaa jokin, voit kävelle sinne sinään. Sinun ei tarvitse tietää, mikä sinua vaivaa. Sieltä saa apua, oli se sitten psyykkistä tai fyysistä laatua. Kerroksittain hoitava henkilökunta toimii samassa avotilassa. Ja sitten on vastaanottohuoneet, jonne ihmiset tietysti tulevat yksilöinä kertomaan luottamuksellisesti ongelmistaan, ja joissa tutkitaan. Tämä on suuri muutos ja dramaattinen parannus ihmisten erilaisten vaivojen hoitoon. Nimi on Terveys ja hyvinvointikeskus. Tässä painotetaan sitä hyvinvointia, ennalta hoitavaa asennetta.

Tämä on suuri muutos ja dramaattinen parannus ihmisten erilaisten vaivojen hoitoon.

- Se on uusi positiivinen asia ja kokonaan uusi rakennustyyppi, ja sille pitää luoda arkkitehtuuri. Jos tänä päivänä mennään lääkärin vastaanotolle tai terveyskeskukseen tai yksityiselle, niin yleensä mennään johonkin suhteellisen ahtaaseen odotustilaan. Pimeiden tai keinovalolla valaistujen käytävien varrella tuolissa nökötetään ja odotetaan vastaanotolle pääsyä. Nyt tässä asiakkaat liikkuvat luonnonvalon keskellä - toki käytävämäisissä tiloissa, joissa on odotusulokkeita. Se on jollain lailla katutilaan verrattavaa liikkumista.

Pekka Helin on toimistoineen suunnitellut Suomen suurimpien yritysten pääkonttoreita, Nokian pääkonttorin, UPM:n Biofore Talon, Suomen suurimman puisen toimistotalon Metsäliitolle Espoon Tapiolaan ja Helsingin Ruoholahteen toimistorakennuksen, jossa mm. Sitra toimii. Tässä kierros monittilatoimistoissa:
Koe #arkkitehtuurimatka konttoriin - mistä on monitilatoimistot tehty?

Kuuntele Rakenna minut maanantaisin Yle Radio 1 klo 17.20. Kaikki ohjelman aiemmat osat ovat myös kuunneltavissä myös Yle Areenassa.

Lisää aiheesta:
Helsingin Kalasataman keskuksen rakentaminen käynnistyy
Palvelut keskittyvät kauppakeskuksiin Helsingissä – miten käy muun kaupungin?
Kalasataman kauppakeskus nokittaa koollaan Kampin – Rakentaminen alkaa vielä tänä vuonna
Eduskunnan lisärakennus vihittiin käyttöön

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.