Hyppää pääsisältöön

Kaskinen ei kasvanutkaan metropoliksi vaan puutaloidylliksi

Dokumentissa "Eläköön puutalokaupunki!" tutustutaan Kaskisiin, jossa puujugendromantiikka yhä kukoistaa. Alunperin suureksi kaavaillusta saarikaupungista tulikin lopulta väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki, jonka asukkaat saavat nauttia leveästä ruutukaavasta ja kauniista puutaloista.

Vuonna 1785 perustetusta Kaskisista piti tulla Etelä-Pohjanmaan uusi metropoli. Ruotsin kuningas Kustaa III ajatteli uuden kaupungin houkuttelevan asukkaat Kristiinankaupungista ja Vaasasta. Kaskisten suureellinen ruutukaava luotiin korostamaan tulevan kaupungin merkitystä. Arkkitehti Carl Johan Cronstedt piirsi suoria, leveitä katuja, isoja kortteleita, yli 500 tonttia sekä valtavia toreja ja aukioita.

Kaskisten suurkaupunkihaaveet eivät kuitenkaan toteutuneet ja alueen rakenne jäi poikkeuksellisen väljäksi. Kaupunkia rakennettiin hyvin hitaasti ja siitä tulikin lopulta 1900-luvun alun puutalokaupunki, jota leimaa tuolloin vallalla ollut jugend-tyyli.

Talojen ilmeeseen kuuluvat pieniruutuiset ikkunat, eloisat puupaneelit, pystylaudoitus, masardikatot sekä pyöreät, aaltoilevat linjat. Jopa vanhempiin taloihin lisättiin ajanmukaisia yksityiskohtia 1900-luvun alussa. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta.

Meri on aina leimannut elämää Kaskisissa. Sen hyvä satama syvine väylineen oli tunnettu jo keskiajalla. Kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot 1800-luvulle saakka.

1900-luvun alussa kaupunki sai rautatien ja alkoi teollistua. Iso muutos koettiin 1970-luvulla, kun Metsä-Botnia (nykyinen Metsä-Fibre) perusti kaupunkiin sellutehtaan. Sen tarjoamat työpaikat houkuttelivat uusia asukkaita, alueelle muutti paljon suomenkielistä väestöä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi.

Dokumentissa kuullaan muun muassa silloisen kaupunginjohtaja Marlene Svensin, rakennusmestari Rose-Marie Engvallin sekä kalasavustamon pitäjän Keijo Salon näkemyksiä Kaskisista. Asukkaat ovat ylpeitä kauniista kaupungistaan.

"Kaskinen on vähän niin kuin Rooman ympäröimä vatikaani, meillä on vain ympärillä Närpiö, joka haluaa nielaista meidät, koska kaupungin talous on niin hyvä", myhäilee kalastaja Salo.

Hänen mielestään Kaskisten satama on oikea kultakaivos. Hän itse perusti kalasavustamon ja otti uusiokäyttöön yli 30 vuotta tyhjän panttina olleet uunit.

(Dokumentista on leikattu muutamia lyhyitä musiikillisia otteita pois tekijänoikeussyistä.)

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto