Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Volter Kilpi oli tajunnanvirran taitaja

Volter Kilpi oli suomalainen tajunnanvirtatekniikkaa käyttänyt sanataiteilija, joka Kustaviin sijoittuvissa teoksissaan kuvasi elämää saaristossa. Artikkeliin on koottu medioita muun muassa Volter Kilpi -kirjallisuusviikolta ja Kilpi-tutkijoiden haastatteluja. Mukana on myös äänikirja Vierniemen Jooseppi, jonka Kilpi itse lukee.

Volter Kilpi (1874 – 1939) toimi kirjallisen työnsä ohessa myös Turun yliopiston ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana mutta kirjoittamaan hän lähti Saaristomerellä sijaitsevaan Kustaviin, josta hän oli myös syntyisin. Kilpi käytti tajunnanvirtatekniikkaa eli sisäistä monologia, jolla hän kuvasi päähenkilöidensä pienimmätkin ajatukset, mielenliikkeet ja tunteet. Kilven tuotantoa onkin usein verrattu James Joycen modernistisiin teoksiin.

Hänen pääteoksenaan pidetään vuonna 1933 julkaistua Alastalon salissa -romaania, joka aikoinaan valittiin parhaaksi itsenäisyyden ajan suomalaiseksi teokseksi. Kahdeksansataa sivuinen romaani sijoittuu 1860-luvulle ja se kuvaa kuuden tunnin mittaista tapahtumasarjaa. Paikkakunnan mahti-isännät kokoontuvat Alastaloon sopimaan parkkilaivan rakentamisesta. Teos on yhden huoneen romaani, jossa kirjailija käyttää henkilöittensä sisäisiä monologeja levittämään kuvauksen piiriä ajan ja paikan ulkopuolelle.

Kilven kirjoittamisrutiineista tiedetään, että hän kirjoitti läpi elämänsä aina arkisin aamupäivällä. Jos häneltä puuttui sana, hän keksi sellaisen. Alastalon salissa -teosta hän kirjoitti yhdeksän vuotta. Luonteeltaan sisäänpäin kääntynyt ja vanhemmiten yksinäiseksi muuttunut kirjailija kirjoitti professori Pirjo Lyytikäisen mukaan siitä, mitä suomalaisuus oli. Kilpi nojasi myös perussuomalaiseen klassikkoon Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen.

Kilpi ei koskaan ollut suuren yleisön suosiossa. Kilven aikalaiset vieroksuivat ennen kaikkea kieltä, jota vieläkin pidetään vaikeana. Kilven teokset ovat olleet tajunnanvirrassaan vaikealukuisia, sillä virkkeet saattoivat olla jopa sivun mittaisia. Tai jonkun kohtauksen kuvaus saattoi olla äärimmäisen pitkä. Alastalon salissa erään isännän piipun valintaa kuvataan seitsemänkymmenen sivun verran. Kimurantin kielen onkin sanottu muistuttavan modernia runoutta.

Volter Kilven merkitys on ollut suuri ennen kaikkea Kustaville. Kilven teokset toivat pienen saaristopitäjän kirjallisuuden kartalle, mutta akatemiaprofessori Yrjö Sepänmaa näkee kirjailijan merkityksen laajemmin. Sepänmaan mukaan tapa, jolla Kilpi jäsensi maailmaa Kustavin näkökulmasta, antaa mahdollisuuden päästä toisen ihmisen tajuntaan. Samalla se antaa mallin, miten me jäsennämme oma maailmaamme.

Kustavin kirjallisuusyhdistys järjestää vuosittain heinäkuussa Volter Kilpi -kirjallisuusviikon. Kirjallisuusviikon aikana Kustavissa on esitetty mm. Kilven teksteihin perustuneita näytelmiä ja järjestetty Kilven kirjojen ääneenlukutilaisuuksia sekä esitelmiä.

Alastalon salissa -romaanin tapahtumapaikka oli Kilven isän kotitalo Alastalo. Kirjallisuusviikolla yleisöllä on ollut mahdollisuus päästä tutustumaan talon saliin.

Katso myös

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto