Koe #arkkitehtuurimatka konttoriin - mistä on monitilatoimistot tehty?

Rakastetut ja vihatut monitilatoimistot - Pekka Helin on ollut suunnittelemassa Suomen merkittävimpiä pääkonttoreita. Tervetuloa turistimatkalle niistä tuoreimpaan eli UPM Biofore Taloon, joka seisoo Töölönlahden uudessa, kristisoidussakin toimistorivissä. Helin on innostunut monitilatoimistoista. Oletko sinä?

Eräässä suomalaisessa tietokonealan yrityksessä jotkut alkoivat tulla töihin neljältä aamulla, jotta saisivat parhaan paikan.

Arkkitehti Pekka Helinistä jää iso jälki rakennuskantaamme. Helinin arkkitehtitoimiston suunnittelemien toimitilojen sarjaan kuuluvat Finnairin ja Nordean pääkonttorit, Metsäliiton puinen toimitalo Espoon Tapiolassa sekä Helsingin Ruoholahdessa ruostuneesta teräksestä rakennettu tornitalo, jossa Sitra toimii.

Pikkuparlamentin eli eduskunnan lisärakennuksen jälkeen nyt työn alla on itse Eduskuntatalon peruskorjaus. Tuorein Helin & Co Arkkitehtien käsialanäyte seisoo ensimmäisenä Töölönlahden uudessa toimistorivissä. Pääsemme sisään. Mutta ennen sitä Pekka Helin palaa Nokian pääkonttoriin, jonka suunnitteli Helinin ja Tuomo Siitosen yhteinen toimisto Keilaniemeen Espooseen.

- Nokian pääkonttorihan suunniteltiin Nokian huiman nousun alkuvaiheisiin. He totesivat, että he ymmärtävät nyt, että työtila on strateginen resurssi. Se tarkoittaa, että työtila on samalla tavalla tärkeää kuin vaikka osaava työvoima. Se on voimavara, jota pitää hyödyntää. Se tuo oman ulottuvuutensa, energiansa työn tekemiseen.

Avokonttori lanseerattiin Yhdysvalloissa jo 50-luvulla, jotta työtilakustannuksia saatiin leikattua. Se on kiistelty keksintö, jonka tehottomuudesta on useita tutkimuksia. Nokian pääkonttori, nykyinen Microsoftin talo, on evoluution seuraava vaihe - monitilatoimisto.

- Kyllä ne ratkaisut, jotka silloin tehtiin, on yhä aika lailla päteviä. Sellaista muutosta työssä on tapahtunut, että entistä enemmän mennään yksilöllisestä työstä tiimityöhön ja niitä varten on kehitetty tiloja. Ehkä on menty vähän pienempiin yksikköihin. Se näkyy hyvin tuolla UPM:ssä. Suunnittelussa otetaan huomioon hyvin hienovarainen kommunikaatio.

Monitilatoimistoissa kaikille ei ole omaa työpistettä. Se saattaa herättää työntekijöissä tunteen irrallisuudesta. Arvotaanko aamulla työpisteet? Juostaanko iloisen väriselle sohvalle? Kuka ehtii ensin.

- Tämä on hyvin oleellinen näkökulma. On havaittu, jota työntekijät eivät itsekään huomaa, että tiloissa saattaa olla läsnä vain 50-60 prosenttia ihmistä, jolloin 40 prosenttia työpisteistä on tyhjänä. Siinähän ei ole järkeä. Haaskataan resursseja, kallista tilaa ja energiaa. Ja sen seurauksena osalla ihmisistä, eli niillä, jotka ovat paljon poissa paikalta, ei välttämättä ole enää omaa työpistettä.

Helin toteaa, että idea ei-omistetuista työpisteistä vietiin alkuun liian pitkälle.

Jotain työtä voidaan tehdä sohvalla, jotain baarituolilla.

-Kaikki työpisteet olivat ei-omistettuja. Se johti pahimmillaan eräässä suomalaisessa tietokonealan yrityksessä siihen, että jotkut alkoivat tulla töihin neljältä aamulla, jotta saivat sen parhaan paikan. Jotkut alkoivat varmistaa paikkansa niin, että panivat kamman piikin tietokonetöpseliin, jotta naapuri ei saanut kytkettyä tietokonettaan siihen.

Nyt on tilanne se, että niillä, jotka istuvat pääosin pysyvästi konttoritilassa, on omistetut työpisteet. Ja paljon poissa olevilla on ei-omistetut työpisteet. He valitsevat työpisteensä vapaista paikoista.

Mitä dynaamisempi organisaatio on, sitä ennakkoluulottomammin ihmiset suhtautuvat tilan ja työprosessin yhteensovittamiseen.

- Siihen liittyy vielä se, että haetaan työperiodin keston mukaisesti paikkoja. Jotain työtä voidaan tehdä sohvalla, jotain baarituolilla. Entä tarvitaanko rauhallisen työskentelyn paikkoja? Niitä sanotaan puhelinkopeiksi. Niissä voi olla 1-4 henkilöä. Ne ovat äänieristettyjä, ilmastoituja tiloja, joissa voi tehdä keskittyneesti työtä ja puhua luottamuksellisia puheluita.

Vaikutat innostuneelta.

- Kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Mitä dynaamisempi organisaatio on, sitä ennakkoluulottomammin ihmiset suhtautuu tilan ja työprosessin yhteensovittamiseen. Ei heti ilmoiteta, että näin monta erillishuonetta ja kokoustilaa tarvitaan. Me olemme kehittäneet oman suunnittelumenetelmän. Se on iteroiva, eli lähdetään ihan pienistä asioista, joista alamme tuottaa luonnoksia ja joihin tilaajaorganisaatio ottaa kantaa. Emme tarvitse mitään tarkkaa tilaohjelmaa. Meille riittää tarinat siitä, miten organisaatio tekee töitä. Se on hauskaa, luovaa työtä, ja kun siinä kokee onnistuvansa, se on erittäin miellyttävä kokemus.

Millaisia kokemuksia sinulla on monitilatoimistoista?

Lue myös Vie toimistosi jonkun toisen kotiin!
Moni valtion toimistotila muuntuu nyt monitoimitilaksi
Jacob Wallenberg: Pääkonttori on ekosysteemi