Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Koe #arkkitehtuurimatka konttoriin - mistä on monitilatoimistot tehty?

UPM Biofore-talo, Töölönlahti
Sisäänkäynti - kohta mennään tästä. UPM Biofore-talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi pekka helin

Rakastetut ja vihatut monitilatoimistot - Pekka Helin on ollut suunnittelemassa Suomen merkittävimpiä pääkonttoreita. Tervetuloa turistimatkalle niistä tuoreimpaan eli UPM Biofore Taloon, joka seisoo Töölönlahden uudessa, kristisoidussakin toimistorivissä. Helin on innostunut monitilatoimistoista. Oletko sinä?

Eräässä suomalaisessa tietokonealan yrityksessä jotkut alkoivat tulla töihin neljältä aamulla, jotta saisivat parhaan paikan.

Arkkitehti Pekka Helinistä jää iso jälki rakennuskantaamme. Helinin arkkitehtitoimiston suunnittelemien toimitilojen sarjaan kuuluvat Finnairin ja Nordean pääkonttorit, Metsäliiton puinen toimitalo Espoon Tapiolassa sekä Helsingin Ruoholahdessa ruostuneesta teräksestä rakennettu tornitalo, jossa Sitra toimii.

Arkkitehti Pekka Helin ja Kalasataman uudet tornit
Helin & Co Arkkitehdit suunnittelee Kalasatamaan Suomen korkeimmat asuinrakennukset. Arkkitehti Pekka Helin ja Kalasataman uudet tornit Kuva: Minna Joenniemi pekka helin

Pikkuparlamentin eli eduskunnan lisärakennuksen jälkeen nyt työn alla on itse Eduskuntatalon peruskorjaus. Tuorein Helin & Co Arkkitehtien käsialanäyte seisoo ensimmäisenä Töölönlahden uudessa toimistorivissä. Pääsemme sisään. Mutta ennen sitä Pekka Helin palaa Nokian pääkonttoriin, jonka suunnitteli Helinin ja Tuomo Siitosen yhteinen toimisto Keilaniemeen Espooseen.

Nokian pääkonttori Keilaniemessä on rakennettu 1995-1997
Nokian pääkonttori Nokian pääkonttori Keilaniemessä on rakennettu 1995-1997 Kuva: Juha-Pekka Inkinen pekka helin
- Nokian pääkonttorihan suunniteltiin Nokian huiman nousun alkuvaiheisiin. He totesivat, että he ymmärtävät nyt, että työtila on strateginen resurssi. Se tarkoittaa, että työtila on samalla tavalla tärkeää kuin vaikka osaava työvoima. Se on voimavara, jota pitää hyödyntää. Se tuo oman ulottuvuutensa, energiansa työn tekemiseen.

Avokonttori lanseerattiin Yhdysvalloissa jo 50-luvulla, jotta työtilakustannuksia saatiin leikattua. Se on kiistelty keksintö, jonka tehottomuudesta on useita tutkimuksia. Nokian pääkonttori, nykyinen Microsoftin talo, on evoluution seuraava vaihe - monitilatoimisto.

Pikkuparlamentti
Pikkuparlamentti, laskeutuminen ravintolaan. Pikkuparlamentti Kuva: Minna Joenniemi pekka helin
- Kyllä ne ratkaisut, jotka silloin tehtiin, on yhä aika lailla päteviä. Sellaista muutosta työssä on tapahtunut, että entistä enemmän mennään yksilöllisestä työstä tiimityöhön ja niitä varten on kehitetty tiloja. Ehkä on menty vähän pienempiin yksikköihin. Se näkyy hyvin tuolla UPM:ssä. Suunnittelussa otetaan huomioon hyvin hienovarainen kommunikaatio.
UPM Biofore Talo, Töölönlahti
Biofore Talo on Pikkuparlamentille sukua UPM Biofore Talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi img_5481

Monitilatoimistoissa kaikille ei ole omaa työpistettä. Se saattaa herättää työntekijöissä tunteen irrallisuudesta. Arvotaanko aamulla työpisteet? Juostaanko iloisen väriselle sohvalle? Kuka ehtii ensin.

- Tämä on hyvin oleellinen näkökulma. On havaittu, jota työntekijät eivät itsekään huomaa, että tiloissa saattaa olla läsnä vain 50-60 prosenttia ihmistä, jolloin 40 prosenttia työpisteistä on tyhjänä. Siinähän ei ole järkeä. Haaskataan resursseja, kallista tilaa ja energiaa. Ja sen seurauksena osalla ihmisistä, eli niillä, jotka ovat paljon poissa paikalta, ei välttämättä ole enää omaa työpistettä.

UPM Biofore Talo, Töölönlahti
Keittiö, olohuone ja työpaikka samassa. UPM Biofore Talo. UPM Biofore Talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi img_5434

Helin toteaa, että idea ei-omistetuista työpisteistä vietiin alkuun liian pitkälle.

Jotain työtä voidaan tehdä sohvalla, jotain baarituolilla.

-Kaikki työpisteet olivat ei-omistettuja. Se johti pahimmillaan eräässä suomalaisessa tietokonealan yrityksessä siihen, että jotkut alkoivat tulla töihin neljältä aamulla, jotta saivat sen parhaan paikan. Jotkut alkoivat varmistaa paikkansa niin, että panivat kamman piikin tietokonetöpseliin, jotta naapuri ei saanut kytkettyä tietokonettaan siihen.

Nyt on tilanne se, että niillä, jotka istuvat pääosin pysyvästi konttoritilassa, on omistetut työpisteet. Ja paljon poissa olevilla on ei-omistetut työpisteet. He valitsevat työpisteensä vapaista paikoista.

Mitä dynaamisempi organisaatio on, sitä ennakkoluulottomammin ihmiset suhtautuvat tilan ja työprosessin yhteensovittamiseen.

- Siihen liittyy vielä se, että haetaan työperiodin keston mukaisesti paikkoja. Jotain työtä voidaan tehdä sohvalla, jotain baarituolilla. Entä tarvitaanko rauhallisen työskentelyn paikkoja? Niitä sanotaan puhelinkopeiksi. Niissä voi olla 1-4 henkilöä. Ne ovat äänieristettyjä, ilmastoituja tiloja, joissa voi tehdä keskittyneesti työtä ja puhua luottamuksellisia puheluita.

Vaikutat innostuneelta.

- Kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Mitä dynaamisempi organisaatio on, sitä ennakkoluulottomammin ihmiset suhtautuu tilan ja työprosessin yhteensovittamiseen. Ei heti ilmoiteta, että näin monta erillishuonetta ja kokoustilaa tarvitaan. Me olemme kehittäneet oman suunnittelumenetelmän. Se on iteroiva, eli lähdetään ihan pienistä asioista, joista alamme tuottaa luonnoksia ja joihin tilaajaorganisaatio ottaa kantaa. Emme tarvitse mitään tarkkaa tilaohjelmaa. Meille riittää tarinat siitä, miten organisaatio tekee töitä. Se on hauskaa, luovaa työtä, ja kun siinä kokee onnistuvansa, se on erittäin miellyttävä kokemus.

Millaisia kokemuksia sinulla on monitilatoimistoista?

Lue myös Vie toimistosi jonkun toisen kotiin!
Moni valtion toimistotila muuntuu nyt monitoimitilaksi
Jacob Wallenberg: Pääkonttori on ekosysteemi

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.