Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Koe #arkkitehtuurimatka konttoriin - mistä on monitilatoimistot tehty?

UPM Biofore-talo, Töölönlahti
Sisäänkäynti - kohta mennään tästä. UPM Biofore-talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi pekka helin

Rakastetut ja vihatut monitilatoimistot - Pekka Helin on ollut suunnittelemassa Suomen merkittävimpiä pääkonttoreita. Tervetuloa turistimatkalle niistä tuoreimpaan eli UPM Biofore Taloon, joka seisoo Töölönlahden uudessa, kristisoidussakin toimistorivissä. Helin on innostunut monitilatoimistoista. Oletko sinä?

Eräässä suomalaisessa tietokonealan yrityksessä jotkut alkoivat tulla töihin neljältä aamulla, jotta saisivat parhaan paikan.

Arkkitehti Pekka Helinistä jää iso jälki rakennuskantaamme. Helinin arkkitehtitoimiston suunnittelemien toimitilojen sarjaan kuuluvat Finnairin ja Nordean pääkonttorit, Metsäliiton puinen toimitalo Espoon Tapiolassa sekä Helsingin Ruoholahdessa ruostuneesta teräksestä rakennettu tornitalo, jossa Sitra toimii.

Arkkitehti Pekka Helin ja Kalasataman uudet tornit
Helin & Co Arkkitehdit suunnittelee Kalasatamaan Suomen korkeimmat asuinrakennukset. Arkkitehti Pekka Helin ja Kalasataman uudet tornit Kuva: Minna Joenniemi pekka helin

Pikkuparlamentin eli eduskunnan lisärakennuksen jälkeen nyt työn alla on itse Eduskuntatalon peruskorjaus. Tuorein Helin & Co Arkkitehtien käsialanäyte seisoo ensimmäisenä Töölönlahden uudessa toimistorivissä. Pääsemme sisään. Mutta ennen sitä Pekka Helin palaa Nokian pääkonttoriin, jonka suunnitteli Helinin ja Tuomo Siitosen yhteinen toimisto Keilaniemeen Espooseen.

Nokian pääkonttori Keilaniemessä on rakennettu 1995-1997
Nokian pääkonttori Nokian pääkonttori Keilaniemessä on rakennettu 1995-1997 Kuva: Juha-Pekka Inkinen pekka helin
- Nokian pääkonttorihan suunniteltiin Nokian huiman nousun alkuvaiheisiin. He totesivat, että he ymmärtävät nyt, että työtila on strateginen resurssi. Se tarkoittaa, että työtila on samalla tavalla tärkeää kuin vaikka osaava työvoima. Se on voimavara, jota pitää hyödyntää. Se tuo oman ulottuvuutensa, energiansa työn tekemiseen.

Avokonttori lanseerattiin Yhdysvalloissa jo 50-luvulla, jotta työtilakustannuksia saatiin leikattua. Se on kiistelty keksintö, jonka tehottomuudesta on useita tutkimuksia. Nokian pääkonttori, nykyinen Microsoftin talo, on evoluution seuraava vaihe - monitilatoimisto.

Pikkuparlamentti
Pikkuparlamentti, laskeutuminen ravintolaan. Pikkuparlamentti Kuva: Minna Joenniemi pekka helin
- Kyllä ne ratkaisut, jotka silloin tehtiin, on yhä aika lailla päteviä. Sellaista muutosta työssä on tapahtunut, että entistä enemmän mennään yksilöllisestä työstä tiimityöhön ja niitä varten on kehitetty tiloja. Ehkä on menty vähän pienempiin yksikköihin. Se näkyy hyvin tuolla UPM:ssä. Suunnittelussa otetaan huomioon hyvin hienovarainen kommunikaatio.
UPM Biofore Talo, Töölönlahti
Biofore Talo on Pikkuparlamentille sukua UPM Biofore Talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi img_5481

Monitilatoimistoissa kaikille ei ole omaa työpistettä. Se saattaa herättää työntekijöissä tunteen irrallisuudesta. Arvotaanko aamulla työpisteet? Juostaanko iloisen väriselle sohvalle? Kuka ehtii ensin.

- Tämä on hyvin oleellinen näkökulma. On havaittu, jota työntekijät eivät itsekään huomaa, että tiloissa saattaa olla läsnä vain 50-60 prosenttia ihmistä, jolloin 40 prosenttia työpisteistä on tyhjänä. Siinähän ei ole järkeä. Haaskataan resursseja, kallista tilaa ja energiaa. Ja sen seurauksena osalla ihmisistä, eli niillä, jotka ovat paljon poissa paikalta, ei välttämättä ole enää omaa työpistettä.

UPM Biofore Talo, Töölönlahti
Keittiö, olohuone ja työpaikka samassa. UPM Biofore Talo. UPM Biofore Talo, Töölönlahti Kuva: Minna Joenniemi img_5434

Helin toteaa, että idea ei-omistetuista työpisteistä vietiin alkuun liian pitkälle.

Jotain työtä voidaan tehdä sohvalla, jotain baarituolilla.

-Kaikki työpisteet olivat ei-omistettuja. Se johti pahimmillaan eräässä suomalaisessa tietokonealan yrityksessä siihen, että jotkut alkoivat tulla töihin neljältä aamulla, jotta saivat sen parhaan paikan. Jotkut alkoivat varmistaa paikkansa niin, että panivat kamman piikin tietokonetöpseliin, jotta naapuri ei saanut kytkettyä tietokonettaan siihen.

Nyt on tilanne se, että niillä, jotka istuvat pääosin pysyvästi konttoritilassa, on omistetut työpisteet. Ja paljon poissa olevilla on ei-omistetut työpisteet. He valitsevat työpisteensä vapaista paikoista.

Mitä dynaamisempi organisaatio on, sitä ennakkoluulottomammin ihmiset suhtautuvat tilan ja työprosessin yhteensovittamiseen.

- Siihen liittyy vielä se, että haetaan työperiodin keston mukaisesti paikkoja. Jotain työtä voidaan tehdä sohvalla, jotain baarituolilla. Entä tarvitaanko rauhallisen työskentelyn paikkoja? Niitä sanotaan puhelinkopeiksi. Niissä voi olla 1-4 henkilöä. Ne ovat äänieristettyjä, ilmastoituja tiloja, joissa voi tehdä keskittyneesti työtä ja puhua luottamuksellisia puheluita.

Vaikutat innostuneelta.

- Kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Mitä dynaamisempi organisaatio on, sitä ennakkoluulottomammin ihmiset suhtautuu tilan ja työprosessin yhteensovittamiseen. Ei heti ilmoiteta, että näin monta erillishuonetta ja kokoustilaa tarvitaan. Me olemme kehittäneet oman suunnittelumenetelmän. Se on iteroiva, eli lähdetään ihan pienistä asioista, joista alamme tuottaa luonnoksia ja joihin tilaajaorganisaatio ottaa kantaa. Emme tarvitse mitään tarkkaa tilaohjelmaa. Meille riittää tarinat siitä, miten organisaatio tekee töitä. Se on hauskaa, luovaa työtä, ja kun siinä kokee onnistuvansa, se on erittäin miellyttävä kokemus.

Millaisia kokemuksia sinulla on monitilatoimistoista?

Lue myös Vie toimistosi jonkun toisen kotiin!
Moni valtion toimistotila muuntuu nyt monitoimitilaksi
Jacob Wallenberg: Pääkonttori on ekosysteemi

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.