Hyppää pääsisältöön

Nainen, oma tahto ja kapina

Von Trotta Stradassa
Von Trotta Stradassa Kuva: Marc Helfer von trotta

Merkittävä saksalainen elokuvaohjaaja Margarethe von Trotta kävi viime viikolla Helsingissä elokuvateatteri Orionissa retrospektiivin yhteydessä. Neljäkymmentä vuotta hänen elokuvansa ovat kertoneet kapinallisten ja vahvojen naisten taistelusta. Ne kertovat muun muassa vallankumouksellisesta Rosa Luxemburgista ja filosofi Hannah Arendtista.

”Jopa toverit hylkäsivät usein Rosa Luxemburgin hysteerisenä naisena. Nykyäänkin hysteerisyys tavataan liittää naisiin, jotka ovat älykkäitä ja pyrkivät puolustamaan ajatuksiaan. Rosa Luxemburg ei kuitenkaan ollut feministi, eikä myöskään Hannah Arendt. He olivat poikkeuksellisia yksilöitä, jotka eivät tunteneet tarvetta puolustaa naisia. Nykynäkökulmasta katsottuna he kuitenkin olivat kaikkea sitä, mitä feministit odottavat naisten olevan ja voivan olla,” kertoi elokuvaohjaaja elokuvateatteri Orionissa.
Margarethe von Trotta syntyi Berliinissa vuonna 1942. Hänen äitinsä oli naimaton aristokraatti.

Katharina Blumin menetetty maine
Katharina Blumin menetetty maine Kuva: Von Trotta katarina blum

”Äitini todellakin oli vahva ja emansipoitunut nainen. Hän oli syntynyt Moskovassa ja perhe pakeni Venäjän vallankumouksen jälkeen kuten muutkin aateliset. He menettivät yhtäkkiä kaiken. Äidilläni oli hyvin vaikeaa. Hänellä ei ollut rahaa. Olimme köyhiä, joten sen sijaan että olisimme käyneet huvittelemassa, me luimme paljon.”, sanoo elokuvaohjaaja.

Vuonna 1960 von Trotta oli au pairina Pariisissa. Ranskan elokuva-arkistossa hän löysi Bergmanin, Hitchcockin ja Godardin elokuvat. Myöhemmin Saksassa hänestä tuli näyttelijä, ja hän näytteli Fassbinderin ensimmäisissä elokuvissa. Hän alkoi kirjoittaa käsikirjoituksia silloisen miehensä Volker Schlöndorffin kanssa. He ohjasivat yhdessä Katharina Blumin menetetyn maineen.

”Volker Schlöndorff opetteli elokuvanteon alusta alkaen. Hän oli ensin kolmas assistentti, sitten toinen ja ensimmäinen, ja sitten hänestä tuli elokuvantekijä. Hän myös opiskeli elokuvantekoa. Fassbinder vain hyppäsi hommiin. Hän ei aloittanut assistenttina eikä opiskellut alaa, vaan katsoi vain elokuvia yhä uudelleen ja uudelleen. Hän puhui kerran Louis Mallen elokuvasta "Viva Maria!", joka tehtiin Meksikossa, ja sanoi nähneensä sen 36 kertaa. Hän oppi katsomalla elokuvia kuten minäkin. Opiskelin elokuvantekoa katsomalla elokuvia”, hän sanoo.

Elokuvassaan Sisarukset Margarethe Von Trotta kertoo saksalaisesta terrorismista ja panaisesta armeijakunnasta. Hän sai inspiraationsa Gudrun Ensslinin elämästä, joka oli tämän terrorismiliikkeen perustajia. Mikä oli Von Trottan kanta 70-luvun terrorismiin?

”En olisi koskaan voinut olla terroristi. Yritän kuitenkin ymmärtää, ja elokuvassani pyrin selvittämään, mistä se kumpusi. Ensimmäinen sukupolvi syntyi poliittisessa tilanteessa, jonka he räjäyttivät. Yritän ymmärtää, mutta en olisi koskaan mennyt yhtä pitkälle. Eikä mene elokuvassa siskokaan. Hänkin yrittää ymmärtää, mutta tietää, ettei koskaan voisi lähteä samalle tielle”, kertoo von Trotta.

Von Trottan elokuva Hannah Arendtista.
Von Trottan elokuva Hannah Arendtista. Kuva: Zeitgeist Films von trotta

Elokuvassaan Hanna Arendt von Trotta kertoo saksalaisjuutalaisesta filosofista, joka seurasi natsirikollinen Adolf Eichmannin oikeudenkäyntiä Jerusalemissa vuonna 1961. New Yorker –lehdessä ilmestyneissä artikkeleissaan Arendt kuvailee Eichmannia yksinkertaiseksi byrokraatiksi, joka vain totteli käskyjä. Arendt on keksinyt ilmaisun pahuuden arkipäiväisyys.

”Jerusalemiin lähtiessään Hannah Arendt piti Eichmannia hirviönä. Samoin ajattelivat kaikki newyorkilaiset. Jerusalemissa hän sitten tarkkaili miestä ja havaitsi, että tämä ei ollutkaan mikään vahva persoona, eikä lainkaan hirviömäinen, vaan pikemminkin lattea”, hän selittää.
Eichmannia käsittelevien artikkeleiden johdosta Arendtia kritisoitiin rajusti. Häntä syytettiin natsirikollisten tekojen vähättelystä ja häntä pidettiin jopa antisemitistinä. Yhdysvalloissa von Trotta sai samat syytteet elokuvansa johdosta.

Hannah Arendtin kirja Eichmannista
Hannah Arendtin kirja Eichmannista Kuva: Piper hanna arendt

”New Yorkissa sain sekä oikein hyvää että oikein huonoa kritiikkiä. Minut nähtiin samalla tasolla Hannah Arendtin kanssa, niin kuin kertoja olisin ollut minä. Teksti oli kuitenkin Arendtin eikä minun. Minua vastaan hyökättiin, niin kuin olisin kirjoittanut sen itse”, hän toteaa.
Von Trotta on käyttänyt jatkuvasti näyttelijä Barbara Sukowaa. Hän esitti muun muassa Rosa Luxemburgia, Hildegard Bingeniläistä ja Hanna Arendtia. Mistä tämä kiintymys näyttelijään?

”Hän on nero, joka osaa tehdä kaikkea. Hän on näytellyt elokuvissani monia erilaisia rooleja. Olemme tehneet yhdessä jo seitsemän elokuvaa. Hän on tavallaan toinen minäni. Hän on sekä älykäs että tunteellinen. Hän on tavallaan osin Hannah Arendt ja osin minä. Etenkin viimeisimmässä, mutta oikeastaan kaikissa rooleissa hänen pitää olla todella syvällinen, eikä vain ulkoisesti, vaan myös mieleltään. Hän on yksi älykkäimmistä tuntemistani näyttelijöistä”, sanoo von Trotta.

Teksti: Marc Helfer

Margarethe von Trottan elokuvien sarja on esillä Orionissa 26. 4. asti.

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri