Hyppää pääsisältöön

Voiko Libanon välttyä Syyrian ja Irakin sodan tartunnalta?

Libanonin sunni- ja shiiamuslimit ovat Lähi-idän alueellisen ristiriidan napamaiden, Saudi-Arabian ja Iranin talutusnuorassa. Näin sanoo libanonilaisen päivälehden, An Naharin pääkirjoitustoimittaja Jihad Zein.

ulkolinja: libanon kuilun partaalla, yle tv1
ulkolinja: libanon kuilun partaalla, yle tv1 ulkolinja: libanon kuilun partaalla

Libanon on ollut ulkopuolisten vaikuttajien taistelutanner vuosikymmenien ajan. 1975 alkaneen pitkän sisällissodan kuluessa libanonilaiset voimat taistelivat keskenään sponsorimaittensa tukemina. Sisällissota päättyi 1990-luvun alussa, mutta vieläkään Libanon ei ole löytänyt rauhaa eikä sen yhteiskunnan osapuolet ole oppineet elämään yhdessä vapaina ulkopuolisten vaikuttajien tahdosta.
Tällä hetkellä Libanonia jakaa alueellinen sunni- ja shiiamuslimien taistelu. Tärkeimmän libanonilaisen päivälehden An Naharin pääkirjoitustoimittajan Jihad Zeinin mielestä Libanon on vaarassa, koska se on kaulaansa myöten sotkeutunut alueellisiin ristiriitoihin.

"Libanonin tärkeimmät poliittis-uskonnolliset ryhmittymät eli sunnit ja shiiat ovat tiukasti sidoksissa Saudi-Arabiaan ja Iraniin. Sunnien tärkein poliitikko Saad Hariri ei ole Saudi-Arabian agentti, hän on saudi. Shiiamuslimien poliittis-sotilaallisen organisaation Hezbollahin johtaja Hassan Nashrallah ei ole Iranin agentti vaan hän on iranilainen. Henkilöinä Libanonin kaksi tärkeintä poliittista johtaa eroavat suuresti toisistaan, mutta molemmat kuuluvat tukijamaansa hovin sisäpiiriin."

On toki olemassa libanonilaisia, jotka eivät ole sidoksissa sunnien sponsorimaahan Saudi-Arabiaan eivätkä shiia-muslimien tukijaan Iraniin. Näitä itsenäisiä libanonilaisia löytyy kaikkien uskontunnustuksellisten ryhmien keskuudesta.
Pohjois-Libanonin rannikkokaupungissa Tripolissa esiintyy paljon sunni-jihadismia, poliittista näkemystä, joka saa osan sunneista tukemaan Syyriassa taistelevaa ISIS:stä tai Syyrian Al-Qaidaa, Al-Nusra-rintamaa. Heille Libanon liittyy tiiviisti sunnien hallitseman islamilaisen Syyrian historiaan. He eivät hyväksy sitä, että nyky-Syyriaa hallitsee Al-Assad -suku, joka on liittoutunut shiialaisen Iranin ja shiialaisen Hezbollahin kanssa.

"Heille Libanonin Tripoli on vieläkin tärkeä symboli eli historiallisen Syyrian, Bilah al- Shamin tärkeä kaupunki. Sen alkuperäinen nimi on Trabulsi al-Sham eli Idän ja historiallisen SyyrianTripoli vastakohtana Libyan eli lännen Tripolille. Se on sunnien vahvan identiteetin symboli islamin historiassa."

Myös muissa maissa pyhään sotaan Syyriassa ”ristiretkeläisiä, juutalaisia ja persialaisia” vastaan lähtevät jihadistit haluavat puolustaa juuri tuota historiallista Syyriaa, Shamia. Juuri siellä vaikutti 1300-luvulla sekä ISIS:in että Saudi-Arabian wahhabilaisen islamin oppi-isä Ibn Taymiyya. Muslimien on pitäydyttävä täysin Koraanissa ja perimätiedossa ja sovellettava niitä kirjaimellisesti jokapäiväiseen elämään ilman tulkintoja ja ajankohtaistuksia, Ibn Taymiyya opetti.
Toimittaja Jihad Zein kertoo, että Tripolin asukkaiden into lähteä kalashikovit kädessä kadulle lisääntyy ja vähenee alueen poliittisten muutosten mukaan.

"Kaikki riippuu esimerkiksi Saudi-Arabian ja Syyrian välisistä kompromisseista. Toiseksi aselepo Tripolissa riippuu siitä, mitä tapahtuu kaupungin vaikuttajavoimien keskuudessa. Tripolin asukkaiden kaupunkilaistunut, liberaali ja uskonnolliset asiat politiikasta erottava keskiluokka on perinteisesti hyvin avarakatseinen. Toisaalta sen sunniväestöstä 10-15 prosenttia on salafisteja. Jos Libanon joutuu kriisin keskelle, sen radikaalit voimat ponkaisevat pintaan juuri Tripolissa. Jos on rauhallista ja kompromissi on voitolla, silloin sielläkin on rauhallista niin kuin nyt."

Islamilaisen valtion mustat liput ovatkin liehuneet Pohjois-Libanonin Tripolissa jo muutaman vuoden ajan. Ja ei ole mikään salaisuus, että eräät sunnipoliitikot ovat tukeneet jihadisteja. Kun maan viranomaiset vapauttivat Al-Qaida-yhteyksistään syytetyn sunniaktivistin, mies vietiin Beirutista Tripoliin yhden ministerin autossa. Myöhemmin sunnipoliitikot ovat joutuneet muuttamaan kantaansa: he havaitsivat, että sunnijihadistien toiminta Libanonissa on vaaraksi koko yhteiskunnalle. Syksyllä 2014 Libanonin armeija ryhtyi taistelemaan sunni-jihadisteja vastaan. Tripolissa se lopetti sunnien äärilinjan miesten ammuskelun shiiojen asuttamia kaupunginosia kohti.

Aseelliset yhteenotot levisivät Libanoniin Syyrian sisällissodan seurauksena. Hezbollah osallistuu Syyrian sotaan tuon maan virallisen johdon puolella. Libanonilaisten sunnien äärilinjan miehet menivät ensin sotimaan Syyriaan naapurimaan jihadististen järjestöjen riveissä. Myöhemmin osa niistä palasi Libanoniin ja ryhtyi taistelemaan shiioja vastaan kotimaassa Islamilaisen valtion tai Syyrian Al-Qaidan Al-Nusra –rintaman riveissä. Sen lisäksi ISIS:in joukkoja on soluttautunut Libanonin puolelle Syyrian rajan pinnassa sekä idässä että pohjoisessa. Libanonin armeijan toimet ovat saaneet tilanteen rauhoittumaan Tripolin lisäksi myös Beirutista etelään sijaitsevan Saidan kaupungin lähistössä. Myös sinne sunnijihadistit olivat luoneet oman tilansa. Yhteenotot voivat alkaa uudestaan, jos kansainvälinen tilanne ei rauhoitu.

Suhtautuminen Hezbollahiin jakaa Libanonin yhteiskuntaa vahvasti koko maassa. Aikanaan osa libanonilaisista arvosti Hezbollahia siksi, että vahvana sotilaallisena organisaationa se oli tärkeä vastavoima Israelille, joka on miehittänyt Libanonia tai sen osia useaan otteeseen. Kun Hezbollah sai Israelin vetäytymään 18 vuoden miehityksen jälkeen Libanonin eteläosasta vuonna 2000, se nautti suurta arvovaltaa Libanonissa. Israelin vetäytymisen jälkeen johtavat sunnit vaativat Hezbollahia luopumaan aseistaan, mutta siihen järjestö ei ole koskaan suostunut. Se onkin valtio valtiossa, jolla on oma tehokas ja hyvin aseistettu ja valmennettu armeija. Iranin Vallankumouskaarti ja erityisesti sen ulkomailla operoiva yksikkö Al-Quds ovat luoneet Hezbollahin sotilaallisen organisaation. Myös järjestön ideologinen organisaatio seuraa Iranin mallia.

Onko mahdollista, että Hezbollahista tulee nykyistä itsenäisempi?

"Ei ole. En anna teidän edes lopettaa lausetta. En hyväksy tuota ajattelua enkä edes kysymystä. Se on täysin mahdotonta paitsi jos Iran muuttuu.
Vain hyvin pitkän ajan kuluessa se voisi olla mahdollista, sillä Iranin nykyjohto on tukevasti vallassa. Sen lisäksi Hezbollahin asema liittyy tiiviisti Iranin valtion ja sen hallintojärjestelmän perusolemukseen."

Iranin ja Hezbollahin välillä on myös tiukat taloudelliset siteet, sillä sekä Hezbollahin aseistus että Libanonin eteläosan asukkaiden huomattavasti kohonnut elintaso on rahoitettu Iranin rahoilla.

"Epäilemättä mutta tässä ei ole kysymys vain rahasta ja ideologiasta. Iranissa vallassa olevan sukupolven, hengellisen johtajan Ali Khamenein ja islamilaista valtiota suojelevan Vallankumouskaartin johdon ja Hezbollahiin johdon suhteet ovat lujittuneet 15 vuoden aikana niin vankoiksi, että niiden muuttamiseen tarvitaan aikaa. Islamistinen Iran tuotti 1980-luvulla sen omaa järjestelmää ja sen johtoa muistuttavan, Hezbollah- liikkeen. Koska siitä on tullut oleellinen osa Iranin valtiota ja valtajärjestelmää, siitä Iran ei luovu helposti."

Osa libanonilaisista suhtautuu vihamielisesti Hezbollahiin myös siksi, että sillä on niin läheiset suhteet Libanonia pitkään miehittäneeseen Syyriaan. Syyria vetäytyi vihdoin Libanonista vuonna 2005 sen jälkeen kun valtava autopommi surmasi sunnien johtajan Rafic Haririn. Alussa murhasta epäiltiin juuri Syyriaa, mutta YK:n perustaman Libanonin erikoistuomioistuimen syyttäjät ovat asettaneet syytteeseen tuosta pommista neljä Hezbollahin komentajaa.
Syyrian sodan alettua Hezbollah alkoi lähettää taistelijoitaan ja aseitaan Syyriaan, vaikka järjestö ei sitä heti tunnustanut. Vasta toukokuussa 2013 – kun 70 Hezbollahin taistelijaa kuoli Syyriassa - järjestö ilmoitti osallistuvansa Syyrian sotaan naapurimaan johdon puolella. Tietenkin tämä asia lisäsi niiden sunnien perusteluja, joiden mielestä Libanonin sunnien täytyy taistella shiioja vastaan.

"Libanonilla on aina ollut poliittisia johtajia, joilla on vahvat siteen maan ulkopuolisiin vaikuttajiin, mutta ensimmäistä kertaa onnettoman valtiomme lyhyen historian aikana Libanonin politiikan kaksi keskeistä vaikuttajavoimaa ovat syntyneet täysin ulkopuolisten vaikuttajien toimesta. Iran on luonut shiiamuslimien Hezbollahin ja Saudi-Arabia sunnimuslimien Mustaqbalin. Molemmat järjestöt muistuttavat suuresti tukijamaiden omia poliittisia rakenteita. Meidän entisen pääministerimme Rafic Haririn murhan jälkeen perustettu Al-Mustaqbal-liike on todisteena Saudi-Arabian solidaarisuudesta ja sen taloudellisesta tuesta Libanonin sunneille."

Vaikka Saudi-Arabian hoviin kuuluva Saada Hariri ei asu pysyvästi Libanonissa, Saudi-Arabia rahoittaa sunnien toimintaa kaikin mahdollisin tavoin, kollega Zein vahvistaa. Hän sanoo myös, että Hezbollah ei pyri tekemään Libanonista Iranin kaltaista islamistista valtiota, koska järjestö kunnioittaa Libanonin erilaisuutta.

"Iranilaiset itse eivät halua tänne omaa järjestelmäänsä, koska se ei olisi mahdollista. He haluavat vain pitää tätä yhteiskuntaa valvonnassaan. Iran on todella onnistunut muuttamaan Libanonin yhteiskunnan taloudellisesti ja myös koulutuksen ja kulttuurin kannalta. Iranilla on hallitseva asema Libanonissa, vaikka Libanonissa vaikuttaa laaja, poliittisesti maltillinen ja täysin Libanonin yhteiskunnan sisällä elävä shiiamuslimien keskiluokka. Shiiamuslimien valtavirta se sijaan on Iranin vaikutuspiirissä sekä politiikan, kulttuurin että turvallisuuspolitiikan kannalta."

Voiko Libanon joutua tulevaisuudessa Syyrian ja Irakin tavoin suoraan sotaan? Pääkirjoitustoimittaja Jihad Zein:

"Me olemme nyt erittäin vakavan kriisin ytimessä emmekä pääse eroon siitä. Jokainen libanonilainen miettii: räjähtääkö tämä kriisi avoimeksi ja milloin se tapahtuu? Me seisomme aivan tulivuoren kraaterin reunalla, mutta onneksi emme ole vielä Syyrian sodan sisällä. Toistaiseksi alueelliset ja kansainväliset voimat haluavat että maamme tarjoaa vain palvelujaan Syyrian kriisin osapuolille. Näin tekevät kaikki poliittiset voimamme. Osapuolille tarjotut palvelut ovat luonteeltaan sotilaallisia ja taloudellisia. Muista poiketen itsensä jo Napoleonina näkevä Hezbollahin johtaja on jo julistanut, että Hezbollah osallistuu sotilaallisesti Syyrian sodassa."

Hezbollahin pääsihteeri Hassan Nashrallah näkee oman järjestönsä osana lännen hegemonian vastaista, kansainvälistä vastarintaliikettä yhdessä Syyrian ja Iranin kanssa. Juuri siitä syystä Hezbollah sotii Syyriassa sen johtajan Bashar Al-Assadin tukijana. Toinen syy on se, että jos Al-Assadin johtama Syyria romahtaa, Hezbollahilla ei ole enää maareittejä, joiden kautta se voi saada aseita Iranilta.

"Hezbollah kertoo avoimesti osallistuvansa Syyrian sotaan, mutta myös sunnimuslimien Mustaqbal-liikkeellä on omat tapansa olla yhteistyössä Saudi-Arabian ja Qatarin kanssa kun ne tukevat Syyrian sunneja taloudellisesti ja sotilaallisesti. Yhteistyötä Libanonin sunneilla on varsinkin Saudi-Arabian tiedusteluelinten kanssa. Ero on siinä, että tiedot Libanonin sunnien Syyrian sunneilla antamasta tuesta ovat salaisempia kuin Hezbollahin toimintaa koskevat tiedot. Toivon, että tulevaisuudessakin me tarjoamme vain palveluksiamme osapuolille saudien, iranilaisten ja yhdysvaltalaisten tekemien kompromissien ansiosta.
Toivottavasti kukaan ei ole pyydä meitä menemään täysin mukaan Syyrian sotaan. Tähän saakka olemme siltä pelastuneet. Lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä en näe meidän joutuvan mukaan siihen. Onneksi."

Liisa Liimatainen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta