Yle Uutiset
Yle
Koska vaaleja ei ole edes joka vuosi, monella äänestysrutiinit ja toimiminen äänestyspaikalla voivat olla hukassa. Joku on saattanut nukkua useammat vaalit tai olla äänestämässä ensimmäistä kertaa.
Varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina 19. huhtikuuta, on tärkeää
viimeistään selvittää, missä oma äänestyspaikka sijaitsee. Äänestää voi vain
siinä äänestyspaikassa, johon on merkitty, ei missään muualla. Mukaan otetaan
henkilöllisyystodistus.
Vaalihuoneistossa hakeudutaan vaaliluetteloa pitävän vaalilautakunnan
jäsenen luo ja hänelle esitetään henkilöllisyystodistus.
Henkilöllisyystodistuksen perusteella vaalilautakunnan jäsen hakee äänestäjän
nimen vaaliluettelosta.
Jos ja kun nimi luettelosta löytyy eli olet oikeassa paikassa, äänestäjälle
annetaan äänestyslippu.
Kuvaamiseen kysyttävä lupa
Huolimatta siitä, että yhä useammalla kansalaisella on taskussaan älypuhelin,
äänestyspaikoilla on kuvaaminen kielletty. Tämä koskee myös mediaa, jonka on
pyydettävä kuvauslupa jokaiseen äänestyspaikkaan erikseen.
- Siellä vallitsee kuvauskielto. Siellä voi kuvata, jos vaalilautakunnan
puheenjohtaja antaa siihen luvan ja hän voi antaa luvan ainoastaan siinä
tapauksessa, että kuvaaminen ei häiritse sitä vaalitoimitusta millään tavoin,
eikä vaaranna vaalisalaisuutta, ohjeistaa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen
oikeusministeriöstä Yle Uutisten haastattelussa.
Äänestyskoppiin
mennään äänestyslipun kanssa pääsääntöisesti yksin. Sinne ei voi siis mennä
esimerkiksi kaverin tai puolison kanssa yhdessä.
Lapsia koppiin voi ottaa mukaan lapsen iästä riippuen. Ihan pieniä, alle
kouluikäisiä voi ottaa mukaan, mutta kouluikäisiä enää ei. Äänestäjä tekee
äänestysmerkinnän itsenäisesti niin, ettei kukaan muu saa sitä koskaan tietää,
muistuttaa Jääskeläinen.
Avustajan ottaminen mukaan äänestyskoppiin on tietyissä tilanteissa
mahdollista.
- Jos kyky tehdä äänestysmerkintä on sen verran huono, että avustajaa
tarvitaan, mukaan voi ottaa itse valitsemansa avustajan. Jos ei ole omaa
avustajaa, niin jokaisella vaalipaikalla on erityinen vaaliavustaja, jonka
tehtävänä on auttaa sellaisia henkilöitä, joiden kyky tehdä äänestysmerkintä on
jollain tavoin rajoittunut, sanoo Jääskeläinen.
Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuksessa ennakkoäänestyksen aikaan kävi
ilmi, että kaikki äänestyspaikat eivät olleet esteettömiä eikä kaikissa
paikoissa esimerkiksi mahtunut pyörätuolilla äänestyskoppiin. Nyt, varsinaiseen
vaalipäivään mennessä, myös esteettömyyteen on kunnissa toivottavasti
kiinnitetty huomiota.
Mitä kopissa tehdään ja ei tehdä
Kopissa äänestyslippuun merkitään ehdokkaan numero. Lippu taitetaan ja
tuodaan taitettuna uurnaa vahtivalle vaalilautakunnan jäsenelle, joka leimaa
sen ja sen jälkeen äänestäjä tiputtaa lipun uurnaan.
- Äänestäminen on hyvin nopea ja yksinkertainen toimenpide. Tarkoitus on, että
siellä äänestyskopissa ei myöskään kuvata. Ei sitä lippua eikä mitään muutakaan.
Se ei kuulu asiaan ollenkaan. Kopista ei myöskään kilauteta kaverille, vaalijohtaja
toteaa.
Vaalisalaisuus ja sen merkitys
Vaalisalaisuus tarkoittaa sitä, että ainoastaan äänestäjä itse tietää, ketä
hän on äänestänyt.
- Idea on siinä se, että sitä ei myöskään pidä voida jälkikäteen todistaa
millään tavoin. Siitä voi jälkikäteen vaalihuoneiston ulkopuolella kertoa
toisille, jos haluaa, mutta se vaalisalaisuuden hienoushan on se, että
kertoessaan voi puhua totta tai valhetta, koska kukaan ei pysty sitä
todistamaan.
- Vaalisalaisuus kuuluu tärkeänä osana länsimaiseen demokratiaan. Tälläkin
hetkellä voi olla vielä valtioita, joissa vaalisalaisuutta ei ole. Esimerkiksi
Neuvostoliitossa äänestys oli julkista eli siellä ei vaalisalaisuudesta
piitattu.
Lähteet: Yle Uutiset
