Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Äänestysviisari, vaalimaatti, älyäänestäminen, äänestyskoppi vai vaalikone?

Helsingin vaalipiirin ääntenlaskentaa vuoden 2012 presidentinvaaleissa
Vaalikoneista huolimatta 2012 presidentinvaaleissa myös Helsingin vaalipiirissä äänet laskettiin edelleen käsi- ja silmäpeliin luottaen. Helsingin vaalipiirin ääntenlaskentaa vuoden 2012 presidentinvaaleissa Kuva: his file is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license. äänestäminen

Vaalikoneet ovat jo arkipäivää suomalaisessa demokratiassa. Tämänkin vuoden vaaleissa ehdokkaat vastasivat ennakolta yli kahdenkymmenen eri vaalikoneen kysymyksiin, joihin sitten kansalaiset saattoivat verrata mielipiteitään.

Suomeen vaalikone tuli verkkotietosanakirjan mukaan USA:sta. Vuonna 1996 Ylen toimittaja Erkki Vihtonen näki CNN:n verkkosivuilla sovelluksen, jolla presidenttiehdokkaiden Bill Clintonin ja Bob Dolen mielipiteitä saattoi verrata omiinsa. Vihtonen laati Ylen sivuille vaalikoneen jo saman syksyn Europarlamenttivaaleihin, jotka muuten olivat suomalaisille lajiaan ensimmäiset.

USA:n presidentinvaalit eivät olleet maailman ensimmäiset vaalikonevaalit. Hollannissa oli kehitelty ehdokkaanvalinnan apuväline nimeltään Stemwijzer (sanamukaisesti äänestysviisari) painetussa muodossa jo ennen internetaikaa vuonna 1989. Vuonna 1994 vaaliviisari värähti tietokoneella levykkeiden avulla ja neljä vuotta myöhemmin parlamenttivaaleissa alankomaalaiset saattoivat etsiä oikeaa ehdokasta internetissä toimivan vaalikoneen avulla.

Suomessa kyse on siis vaalikoneesta ja Hollannissa äänestysviisarista. Saksassa puhutaan Wahl-o-matista eli vaalimaatista, Sveitsissä Smartvote:sta eli älyäänestämisestä ja Itävallassa Wahlkabine:sta eli äänestyskopista. Yleisesti ottaen on kysymys voting advice application:ista eli äänestämisen neuvontaohjelmasta, lyhenteenä VAA:sta.

Vaalikone on siis levinnyt lähes kaikkiin Euroopan maihin ja USA:han mutta myös Egyptiin ja Etelä-Afrikkaan. Jännittävää on se, että vaalikoneen niin MTV3:lle, uutistoimisto Reutersille, uutiskanava CNN:lle, Al-Jazeeralle, Ranskaan, Saksaan, Puolaan ja ties mihin, on tehnyt sama ohjelmistofirma nimeltään ZEF. Kuulostaa kansainväliseltä salajuonelta, kunnes selviää, että tämä tuhannen asiakkaan ohjelmistoyhtiö on kolmenkymmenen työntekijän suomalaisfirma, jonka pääkonttorit ovat Espoossa ja Oulussa. Yhtiön primus motor Jaakko Alasaarela kertoo haastatteluissa, että maailmalla firman paras myyntivaltti on ammattitaidon lisäksi suomalaisen demokratian maine.

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

ZEF:
https://youtu.be/tmvpFTJDp8I

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri