Hyppää pääsisältöön

Lääkekannabis edelleen marginaalinen lääke

Apteekin lääkelaatikosta otetaan lääkepurkki.
Apteekin lääkelaatikosta otetaan lääkepurkki. Kuva: Yle, Akuutti apteekki

Lääkekannabisvalmisteiden käyttömäärät Suomessa ovat kasvaneet. Kun erityislupapäätöksiä vuonna 2011 myönnettiin 57, viime vuonna luku oli 223. Suomessa on yksi myyntiluvallinen lääkekannabisvalmiste, joka on tarkoitettu MS-taudin spastisuuden hoitoon. Muut lääkekannabisvalmisteet vaativat erityislupapäätöksen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta.

– On käyty tosi pitkä matka siitä, kun ensimmäinen asiakas meille tuli ja ilmaisi tarpeensa saada kannabista, jonka hän oli ulkomailla käydessään todennut auttavan selkäydinvammaansa, apteekkineuvos Markku Knuutila Turun Linnan Apteekista kertoo.

Suomeen lääkekannabis tulee Hollannin terveys- ja sosiaaliviraston alaisesta yrityksestä. Suomen erityislupavalmisteena huumausainereseptillä määrättävää kannabista tuo lääketukku sekä tämän lisäksi kaksi apteekkia: Turun Linnan Apteekki sekä Kaukajärven Apteekki, joissa molemmissa Knuutila toimii apteekkarina.

Erityislupavalmiste vaatii Fimean luvan

– Ihan alussa koko kannabisreseptin kirjoittaminen oli laitonta. Siinä lainsäädäntö on muuttunut ja se muuttui erityisluvalliseksi. Lääkäri perustelee potilaan tutkittuaan, miksi potilas tarvitsee lääkekannabista. Sen jälkeen hän tuo reseptin, nimenomaan huumausainereseptin apteekkiin ja apteekki hakee Fimealta erityislupaa. Yleensä pyritään siihen, että oli potilaan tarve kuinka pitkäaikainen hyvänsä, hänelle haetaan vuoden lupaa, koska tämä erityislupahakemusmenettely maksaa ja resepti on käytännössä vuoden voimassa, Knuutila kertoo.

Knuutila korostaa, että lääkettä käyttävät potilaat ovat vakavasti sairaita ihmisiä.

Apteekkineuvos Markku Knuutila.
Apteekkineuvos Markku Knuutila, Turun Linnan Apteekki. Apteekkineuvos Markku Knuutila. Kuva: Yle, Akuutti markku knuutila

– On erittäin kunnioitettavaa, että he ovat halunneet toimia laillisesti ja ovat kyselleet, mistä lääkettä saa. Ja mekään emme ilmoita näiden lääkäreiden nimiä asiakkaille. Erityisluvallisia valmisteita ei saa myöskään markkinoida mitenkään, Knuutila lisää.

Kipuklinikka oikea paikka arviointiin

Professori, HUS:in kipuklinikan ylilääkäri Eija Kalso katsoo, että kun kyseessä on lääke, jonka käyttöön liittyy mahdollisesti vakaviakin haittavaikutuksia, potilaat tulisi arvioida yliopistosairaaloiden neurologian poliklinikoilla tai kipuklinikoilla.

Kalso on kliinikkona ja hoitavana lääkärinä lääkekannabiksen suhteen varovainen. Hän korostaa, että lääkärin keskeisiä perustehtäviä on hyödyn ja riskin arviointi.

– Vaikutuksia pitää tarkistella pitemmällä aikavälillä, ei vain päivän tai viikon tai kuukaudenkaan aikatähtäimellä, Kalso muistuttaa.

HUS:in kipuklinikalla noin 20 - 30 potilaalle on kokeiltu kannabinoidivalmisteita, mutta pääsääntöisesti potilaat ovat lopettaneet lääkityksen haittavaikutusten vuoksi. Muutama jatkaa lääkkeiden käyttöä edelleen.

– Haittavaikutuksina on tullut esimerkiksi kognitiivisten, älyllisten toimintojen heikkenemistä, muisti on heikentynyt, on ollut sekavuutta ja huimausta, Kalso kertoo.

Lisäksi tulevat pitkän aikavälin vaikutukset, jotka liittyvät mahdolliseen riippuvuuteen ja psykoosiriskin kasvuun erityisesti nuorilla.

– Lääkekannabis ei ole ensisijainen hoitomuoto mihinkään sairauteen tällä hetkellä, Kalso toteaa.

Elimistöllä oma kannabioidijärjestelmä

Kalso kertoo, että kannabiksen vaikutusmekanismi ihmisen elimistössä on sen oma kannabinoidijärjestelmä. Järjestelmän kohdereseptoreita on ihmisen keskushermostossa ja myös sen ulkopuolella mm. immuunipuolustukseen osallistuvissa soluissa.

– Keskushermoston reseptoreja on hyvin vahvasti alueilla, jotka säätelevät esimerkiksi muistia ja oppimista. Niitä on myös ruokahalua, lämmönsäätelyä ja esimerkiksi mielihyvää säätelevällä alueella osana palkitsemisjärjestelmää, Kalso kertoo.

Tämän lisäksi reseptoreja löytyy pikkuaivosta ja tyvitumakkeista, joten vaikutus tuntuu esimerkiksi liikkumisessa ja spastisuudessa.

Toinen puoli järjestelmää on, että elimistö itse tuottaa näihin reseptoreihin vaikuttavia endokannabinoideja. Niiden vaikutusmekanismi on hyvin kohdennettu ja hienosti säädelty.

– Endokannabinoideja vapautuu ihmisen elimistössä tarpeen mukaan ja ne vaikuttavat siinä osassa aivoja tai elimistöä, missä niitä tarvitaan ja vain sen ajan, kun niitä tarvitaan. Kun ja jos kannabista otetaan ulkoa tulevana lääkkeenä, se vaikuttaa myös sellaisiin aivojen alueisiin, mihin sitä ei tarvita. Tästä tulee niitä haittavaikutuksia, Kalso kertoo.

Akateeminen kiinnostus suurta

– Kun on tutkittu näiden endokannabinoidien vaikutusmekanismeja, on löydetty MS-taudin eli pesäkekovettumataudin oireita erityisesti spastisuutta lievittävä lääke, Kalso kertoo.

Professori, ylilääkäri Eija Kalso.
Professori, ylilääkäri Eija Kalso, kipuklinikka, HUS. Professori, ylilääkäri Eija Kalso. Kuva: Yle, Akuutti eija kalso

Tutkimusta tehdään myös neurodegeneratiivisten sairauksien suhteen: näitä ovat hermoston rappeumasairaudet. Lisäksi tutkimusta tehdään esimerkiksi kivun ja ruokahalun säätelyn suhteen:

– Käytössä oli jo ribonabant -niminen valmiste, joka salpasi ruokahalua säätelevät kannabinoidireseptorit. Tämä niin sanottu laihdutuslääke poistettiin markkinoilta, koska sen käyttöön liittyi kohonnut itsemurhariski. Tämä osoittaa, että jos näpelöidään elimistön tarkkaa tasapainoa, siitä voi olla vakavia seurauksia, Kalso tähdentää.

Kannabistutkimusta tehdään myös tulehduksellisten suolistosairauksien kohdalla, astmassa sekä silmänpohjarappeumasairauksissa. Kannabinoideja tutkitaan jopa syövän liitännäishoitona, koska kannabinoidien on todettu vaikuttavan angiogeneesiä vähentävästi, mikä taas on yksi tapa, millä syöpä leviää.
Ongelma on, että vaikutukset voivat olla kahtalaiset ja hyvin yksilölliset. Kannabis voi esimerkiksi aiheuttaa epilepsiaa, mutta yksittäistapauksissa kannabiksella on voitu hoitaa perimän pohjalta johtuvan epilepsian oireita.

– Tämä kuvastaa järjestelmän kompleksisuutta. Täytyy siis tarkasti tietää, mikä juuri sen potilaan tasapainotila on, jolle lääkitystä suunnitellaan, Kalso painottaa.

Myös tehtyihin tutkimuksiin liittyy vakavia puutteita ja vääristymiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty kannabistutkimuksia, joissa on jopa edellytetty, että henkilö on käyttänyt kannabista aikaisemmin.

Mahdollinen lääke pienelle potilasryhmälle

– Jos lääkekannabista käytetään kriittisesti, se saattaa olla hyvä vaihtoehto. Mutta se on hyvä vain pienelle osalle potilaita. Ja se on ristiriidassa tämän valtavan mediakohun kanssa, Kalso pohtii.

– Lääkäri tekee päätöksen lääkkeen sopivuudesta potilaalle arvioimalla lääkkeistä potilaalle koituvan hyödyn suhteessa mahdolliseen haittaan. Ja lääkäri kantaa vastuun. Muut esittävät mielipiteitään, mutta lääkäri päättää, Kalso kiteyttää.

Asiantuntija: EIJA KALSO, professori, ylilääkäri, kipuklinikka, HUS

Toimittaja: SINI SILVÀN