Hyppää pääsisältöön

Viikon sitaattivinkki: Laajalla sihdillä

Suomen Keskustan vaalikoju Jyväskylän keskustassa
Oli hehtaarihahlo tai ei, keskustan osumatarkkuus oli eduskuntavaaleissa hyvä. Suomen Keskustan vaalikoju Jyväskylän keskustassa Kuva: This file is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license. keskusta

Vasta pidettyjä vaaleja moitittiin tylsiksi, kun kaikki tiesivät voittajan, mutta kyllä myös yritystä värikkäisiin kielikuviin koettiin. Kuulijamme Heksu havahtui viime lokakuussa Ylen Ykkösaamun lehtikatsauksessa, kun toimittaja siteerasi suuren ammattiliiton puheenjohtajan haastattelua Demokraatti-lehdestä. Ay-mies oli kertonut jutussa näin:

Sipilä ampuu hehtaarihalolla.

Heksu äimistelee: ”Halolla ampuminen on mielestäni hämmentävä ajatus ihan riippumatta siitä, onko kyse polttopuista tai valoilmiöstä. Pinta-alayksikön käyttäminen ei tee ilmaisua yhtään selkeämmäksi.”

Aristoteleen kantapää muistaa kuitenkin sanonnan hehtaarihahlo. Se kertoo ampuma-aseista, joiden tähtäimessä on kaksi osaa: ampujaa lähempänä hahlo ja ampujasta kauempana jyvä. Tähtäys eli sihti on kohdillaan, kun jyvä näkyy hahlosta. Jos nyt hahlo on vaikkapa hehtaarin kokoinen – eli sivuiltaan sata metriä kertaa sata metriä – niin tarkkuus on sitä luokkaa, johon ammattiyhdistysjyrä viittaa.

Samalla huomaamme, että sanojakin syyllistyi hakuammuntaan sekoittamalla hahlon ja halon. Kyseessä onkin poliittisen kielenkäytön ilmiö, josta vanha kansa käytti nimitystä ”pata kattilaa soimaa, musta kylki molemmilla”.

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

  • Kuolema on nyt oikeasti meitä lähellä

    Korona voi muuttaa tavan puhua kuolemasta.

    Minun sukupolvelleni kuolema on ollut kaukainen asia. Populaarikulttuurissa ja kielenkäytössä se on kuitenkin ollut aina meitä lähellä.

  • Täydelliseen kirjallisuusfestivaaliin tarvitaan rakkautta, seksiä ja ihmissuhteita

    Kirjallisia kohtaamisia Valituissa sanoissa

    Helsinki Litin näkemyksellistä keskustelua elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta nähdään kevään Valituissa sanoissa. Valitut sanat tuo koteihin viime kevään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin keskustelut elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Lavalla on maailmankansalaisia, jotka ovat eläneet ja kasvaneet monessa eri maassa ja kulttuurissa.

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri