Hyppää pääsisältöön

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003. Pitempään jatkuva trendi, jossa kilpailu muuttui sävellysten välisestä esittäjien taistoksi, vahvistui vuosikymmenen loppua kohti.

Vuonna 2000 karsintakilpailu käytiin Helsingissä hotelli Lordissa. Kilpailukappaleet edustivat monta eri musiikin lajia. Mukana oli niin raskaampi Nightwishin Sleepwalker, Nylon Beatin pop-kappale Viha ja rakkaus sekä Anna Erikssonin voimaiskelmä Oot voimani mun.

Finaalikappaleet valittiin yleisöäänestyksen perusteella. Finaalin ulkopuolelle jäi muun muassa Ultra Bra, Nightwishin saadessa eniten ääniä. Sleepwalker-kappale oli ennakkosuosikki myös finaalissa. Se saikin eniten yleisöääniä, mutta koska voittaja valittiin raadin ja yleisöäänten yhdistelmällä, nousi voittoon Nina Åström kappaleella A Little Bit, vaikka raati tai yleisö ei ollut rankannut sitä parhaimmaksi.

Luca Gentan ja Gerrit aan´t Goorin käsialaa oleva A Little Bit sai Euroviisuissa 18 ääntä ja myös sijoittui sijalle 18.

Karsintaohjelmassa julkaistiin suuren Kaikkien aikojen Euroviisu -äänestyksen tulokset. Kolmanneksi tuossa äänestyksessä sijoittui Kirkan Hengaillaan, toiseksi Katri Helenan Tule luo ja sen voitti Anneli Saariston esittämä La dolce vita, joka edusti Suomea vuonna 1989.

Seuraavan vuoden Suomi joutui lepäämään, sillä aikaisempien vuosien menestys ei oikeuttanut osallistumaan kisaan.

Vuonna 2002 suomalaiset uskoivat discopopin voimaan, kun viisukarsinnat voitti Laura Voutilainen Addicted To You -kappaleella. Finaalissa nähtiin peräti 12 esitystä, joista alueraadit valitsivat kuusi parasta jatkoon. Noista kuudesta yleisö valitsi Suomen viisuedustajan puhelinäänestyksellä. Ainakin kuuden kärjen osalta raadit ja yleisö oli samaa mieltä, sillä järjestys ei muuttunut lainkaan raatien ja puhelinäänten vertailussa.

Maki Kolehmaisen säveltämä ja Tracy Lippin sekä Janina Frostellin sanoittama Addicted To You sai selvän enemmistön puhelinäänistä, yhteensä yli 70 000. Säveltäjä Kolehmainen ja sanoittaja Tracy Lipp juhlivat karsinnassa kaksoisvoittoa, sillä myös kakkoseksi sijoittui heidän tekemänsä kappale Stay, jonka esitti aiemmin Aikakone nimellä tunnettu Aika. Lippin lisäksi kappaleen sanoituksesta vastasi Alex Ojasti.

Kilpailuesitysten lisäksi karsintafinaalissa esiintyi Mr. Euroviisuna tunnettu irlantilainen Johnny Logan.

Addicted To You sijoittui Tallinnassa käydyissä Euroviisuissa sijalle 20. Sijoitus ei riittänyt turvaamaan Suomen osallistumista seuraavalle vuodelle, joten seuraavan kerran Suomessa karsittiin viisuosallistumisesta vuonna 2004.

Vuonna 2004 karsintafinaalia juonsi peräti kolme tv:stä tuttua kasvoa. Edellisen vuoden karsinnasta tuttu Maria Guzenina sai rinnalleen talk-show-juontaja Bettina Sågbomin ja urheiluselostaja Antero Mertarannan. Finaalissa käytettiin edellisvuodelta tuttua kaavaa, jossa ensin alueraadit valikoivat puolet esiintyjistä niin sanottuun superfinaaliin. Noista kuudesta superfinalistista yleisö sai äänestää suosikkiaan. Yleisön suosikki oli selvä. Aiemminkin kisoihin pyrkinyt Jari Sillanpää vei voiton peräti melkein sadallatuhannella äänellä.

Mika Toivasen säveltämä ja laulajan itsensä sanoittama kappale Takes 2 To Tango ei selviytynyt ensimmäistä kertaa Euroviisuissa käydyistä semifinaaleista jatkoon. Uuden järjestelmän ansiosta jäähyjärjestelmä poistui käytöstä, joten Suomi pääsi etsimään viisuedustajaa myös seuraavana vuonna.

Vuonna 2005 Euroviisuja Suomen edustajaksi valittiin norjalainen Geir Rönning Beslanin koulukaappauksesta kertovalla kappaleella Why.

Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005
Geir Rönning voitti Suomen euroviisukarsinnan 2005 Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005 Kuva: Yle/Harri Hinkka euroviisuedustajat

Rönning oli pyrkinyt Suomen viisuedustajaksi myös vuosina 2004 ja 2002. Mika Tolvasen säveltämä ja Steven Stewartin sanoittama Why pääsi finaalista aiemmilta vuosilta tuttuun superfinaaliin neljänneksi eniten ääniä saaneena, mutta superfinaalissa se sai huomattavasti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Kentalan Deck of Cards.

Heikki Paasosen ja Jaana Pelkosen juontamassa karsintafinaalissa esiintyi myös vuoden 2002 viisuedustaja Laura Voutilainen sekä Frederik

Why ei raivannut tietään Kiovassa käydyissä Euroviisuissa finaaliin, joten Suomen tie tyssäsi jo toisen kerran peräkkäin semifinaaliin.

Vuonna 2006 kohuttiin jo ennen karsintoja. Monsterihevibändi Lordi oli herättänyt median huomion epäeuroviisumaisella tyylillään. Se oli raivannut tiensä ensimmäisestä alkukarsinnasta finaaliin Hard Rock Hallelujah -kappaleella, mutta Tomi Metsäkedon esittämä Eternamente Maria sai enemmän ääniä. Itse finaalissa viisuvoittajan äänestys käytiin kahdessa osassa. Ensimmäisen puhelinäänestyksen kuusi parasta pääsivät superfinaaliin. Tuossa ensimmäisessä äänestyksessä Lordi sai ääniä melkein 30 000 ja toiseksi tullut Tomi Metsäketo alle 5 000. Näillä äänillä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä superfinaalissa, jossa siinäkin Eternamente Maria ja Hard Rock Hallelujah erottuivat kauaksi muista.

Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun kirjoittama Hard Rock Hallelujah sai yli 67 000 ääntä ja Kisu Järnströmin säveltämä ja Petri Kaivannon sekä Arto Tammisen sanoittama italiankielinen Eternamente Maria jäi 45 000 ääneen. Kolmanneksi sijoittui myöhemmin radiohitiksi päässyt Annika Eklundin esittämä Shanghain valot.

Näin Lordi lähti edustamaan Suomea Kreikan Ateenaan ja voitti Euroviisut uudella piste-ennätyksellä.

Lordin voiton myötä vuoden 2007 Euroviisut järjestettiin Helsingissä. Viisujen vuoksi myös Suomen karsintaan kohdistui aiempaa enemmän huomiota. Kovatasoisen karsinnan voittajaksi selviytyi Idols-laulukilpailun kautta laulajanuralle pongahtanut Hanna Pakarinen.

Kilpailua muokattiin enemmän esittäjien väliseksi, kun säveltäjien sijaan kutsukilpailuun kutsuttiinkin artisteja. Jokainen kahdestatoista laulajasta tai yhtyeestä esitti alkukarsinnoissa kaksi kappaletta, joista yleisö äänesti mielestään paremman jatkoon.

Finaalin äänestys oli kaksiosainen, jossa ensimmäisen äänestyksen tulosten perusteella kolme eniten ääniä saanutta kappaletta jatkoi superfinaaliin. Nuo kolme olivat Thuderstonen Face in the Mirror, Lovexin Anyone, Anymora sekä Hanna Pakarisen Leave Me Alone.

Martti Vuorisen ja Mika Huttusen säveltämä ja Vuorisen sekä Hanna Pakarisen sanoittama Leave Me Alone keräsi superfinaalin äänistä 44 prosenttia eli 11 prosenttia enmmän kuin Face in the Mirror.

Helsingin Euroviisuissa Suomi menestyi hyvin. Leave Me Alonen lopullinen sijoitus oli 17. Kappale sai täydet 12 pistettä Islannilta ja Ruotsilta.

Useamman Turussa ja Tampereella käytyjen karsintojen jälkeen, Suomen euroviisuedustajaa haettiin jälleen Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 2008.

Kilpailun formaatti oli sama kuin edellisenä vuotena eli Yle oli kutsunut 12 laulajaa tai yhtyettä kilpaan. Kaikista kolmesta alkukarsinnasta kaksi pääsi suoraan finaaliin ja loput kuusi kilpailivat kahdesta viimeisestä finaalipaikasta loppukilpailun alussa. Toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Crumblandin Pleasure ja Vuokko Hovatan Virginia.

Seuraavaksi kahdeksan finalistia kilpailivat kolmesta superfinaalipaikasta. Superfinaaliin selvisivät Cristal Snow'n Can't Save Me, Kari Tapion Valaise yö ja Teräsbetonin Missä miehet ratsastaa. Kaikki kolme superfinalistia edustivat eri genrejä. Valaise yö edusti iskelmää, Can't Save Me poppia ja Missä miehet ratsastaa sankariheviä.

Superfinaalissa kolmanneksi jäi Can't Save Me. Taisto oli tiukka, sillä Missä miehet ratsastaa voitti Valaise yön vain viiden prosentin erolla.

Teräsbetoni pääsi Euroviisuissa finaaliin, jossa se kuitenkin sijoittui loppupäähän.

Vuonna 2009 käytettiin täysin samaa kutsumenetelmää ja äänestysjärjestelyä kuin edellisenä vuonna. Alkukarsinnoista toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Passionworks ja Tony Turunen sekä Vink, joiden seurana loppukilpailussa nähtiin muun muassa Kwan, Tapani Kansa ja Remu. Karsinnan finaalissa esiintyi tanssiryhmä Scandinavian Hunks.

Passionworks ja Tony Turunen selvitti tiensä aina superfinaaliin saakka, jossa sitä vastassa olivat viittomakielinen rap-artisti Signmark ja Osmo Ikonen sekä Waldo's People. Signmarkin ja Osmo Ikosen Speakerbox kävi tiukan taiston äänistä Waldo's Peoplen Lose Controlin kanssa. Lopulta A. Lehtosen ja Kariman säveltämä ja A. Lehtosen, Kariman, Waldon ja A. Kratz Gutån sanoittama Lose Control vei voiton ja pääsi edustamaan Suomea Euroviisuihin Moskovaan.

Siellä se pääsi tuomariston päätöksellä finaaliin, vaikka olisi äänimäärällään jäänyt sen ulkopuolella. Finaalissa kappale jäi viimeiseksi.

Vuonna 2010 karsinta jälleen uudistettiin. Kutsuartistien lisäksi kilpailussa nähtiin edellisen vuoden tangokuninkaallinen Amadeus ja kolme avoimen kilpailun kautta kisaan päässyttä. Nuo kolme olivat Bääbs kappaleella You Don't Know Tomorrow, Sister Twisterin Love At The First Sight ja Linnin Fatal Moment, joista kaksi viimeistä pääsivät karsinnoista jatkoon.

Loppukilpailun superfinaaliin pääsi jälleen kolme eniten ääntä saanutta laulua. Superfinaalin voitti yllättäjä folkduo Kuunkuiskaajat Työlki ellää -laululla. Nina Lassanderin Cider Hill tuli toiseksi ja Eläkeläisten Hulluna humpasta jäi kolmanneksi.

Timo Kiiskisen sanoittama ja säveltämä Työlki ellää jäi Euroviisuissa finaalin ulkopuolelle asiantuntijaraadin antamien vähäisten äänten vuoksi. Puhelinäänestyksen perusteella se olisi päässyt finaaliin.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa