Hyppää pääsisältöön

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003. Pitempään jatkuva trendi, jossa kilpailu muuttui sävellysten välisestä esittäjien taistoksi, vahvistui vuosikymmenen loppua kohti.

Vuonna 2000 karsintakilpailu käytiin Helsingissä hotelli Lordissa. Kilpailukappaleet edustivat monta eri musiikin lajia. Mukana oli niin raskaampi Nightwishin Sleepwalker, Nylon Beatin pop-kappale Viha ja rakkaus sekä Anna Erikssonin voimaiskelmä Oot voimani mun.

Finaalikappaleet valittiin yleisöäänestyksen perusteella. Finaalin ulkopuolelle jäi muun muassa Ultra Bra, Nightwishin saadessa eniten ääniä. Sleepwalker-kappale oli ennakkosuosikki myös finaalissa. Se saikin eniten yleisöääniä, mutta koska voittaja valittiin raadin ja yleisöäänten yhdistelmällä, nousi voittoon Nina Åström kappaleella A Little Bit, vaikka raati tai yleisö ei ollut rankannut sitä parhaimmaksi.

Luca Gentan ja Gerrit aan´t Goorin käsialaa oleva A Little Bit sai Euroviisuissa 18 ääntä ja myös sijoittui sijalle 18.

Karsintaohjelmassa julkaistiin suuren Kaikkien aikojen Euroviisu -äänestyksen tulokset. Kolmanneksi tuossa äänestyksessä sijoittui Kirkan Hengaillaan, toiseksi Katri Helenan Tule luo ja sen voitti Anneli Saariston esittämä La dolce vita, joka edusti Suomea vuonna 1989.

Seuraavan vuoden Suomi joutui lepäämään, sillä aikaisempien vuosien menestys ei oikeuttanut osallistumaan kisaan.

Vuonna 2002 suomalaiset uskoivat discopopin voimaan, kun viisukarsinnat voitti Laura Voutilainen Addicted To You -kappaleella. Finaalissa nähtiin peräti 12 esitystä, joista alueraadit valitsivat kuusi parasta jatkoon. Noista kuudesta yleisö valitsi Suomen viisuedustajan puhelinäänestyksellä. Ainakin kuuden kärjen osalta raadit ja yleisö oli samaa mieltä, sillä järjestys ei muuttunut lainkaan raatien ja puhelinäänten vertailussa.

Maki Kolehmaisen säveltämä ja Tracy Lippin sekä Janina Frostellin sanoittama Addicted To You sai selvän enemmistön puhelinäänistä, yhteensä yli 70 000. Säveltäjä Kolehmainen ja sanoittaja Tracy Lipp juhlivat karsinnassa kaksoisvoittoa, sillä myös kakkoseksi sijoittui heidän tekemänsä kappale Stay, jonka esitti aiemmin Aikakone nimellä tunnettu Aika. Lippin lisäksi kappaleen sanoituksesta vastasi Alex Ojasti.

Kilpailuesitysten lisäksi karsintafinaalissa esiintyi Mr. Euroviisuna tunnettu irlantilainen Johnny Logan.

Addicted To You sijoittui Tallinnassa käydyissä Euroviisuissa sijalle 20. Sijoitus ei riittänyt turvaamaan Suomen osallistumista seuraavalle vuodelle, joten seuraavan kerran Suomessa karsittiin viisuosallistumisesta vuonna 2004.

Vuonna 2004 karsintafinaalia juonsi peräti kolme tv:stä tuttua kasvoa. Edellisen vuoden karsinnasta tuttu Maria Guzenina sai rinnalleen talk-show-juontaja Bettina Sågbomin ja urheiluselostaja Antero Mertarannan. Finaalissa käytettiin edellisvuodelta tuttua kaavaa, jossa ensin alueraadit valikoivat puolet esiintyjistä niin sanottuun superfinaaliin. Noista kuudesta superfinalistista yleisö sai äänestää suosikkiaan. Yleisön suosikki oli selvä. Aiemminkin kisoihin pyrkinyt Jari Sillanpää vei voiton peräti melkein sadallatuhannella äänellä.

Mika Toivasen säveltämä ja laulajan itsensä sanoittama kappale Takes 2 To Tango ei selviytynyt ensimmäistä kertaa Euroviisuissa käydyistä semifinaaleista jatkoon. Uuden järjestelmän ansiosta jäähyjärjestelmä poistui käytöstä, joten Suomi pääsi etsimään viisuedustajaa myös seuraavana vuonna.

Vuonna 2005 Euroviisuja Suomen edustajaksi valittiin norjalainen Geir Rönning Beslanin koulukaappauksesta kertovalla kappaleella Why.

Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005
Geir Rönning voitti Suomen euroviisukarsinnan 2005 Norjalainen Geir Rönning edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2005 Kuva: Yle/Harri Hinkka euroviisuedustajat

Rönning oli pyrkinyt Suomen viisuedustajaksi myös vuosina 2004 ja 2002. Mika Tolvasen säveltämä ja Steven Stewartin sanoittama Why pääsi finaalista aiemmilta vuosilta tuttuun superfinaaliin neljänneksi eniten ääniä saaneena, mutta superfinaalissa se sai huomattavasti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Kentalan Deck of Cards.

Heikki Paasosen ja Jaana Pelkosen juontamassa karsintafinaalissa esiintyi myös vuoden 2002 viisuedustaja Laura Voutilainen sekä Frederik

Why ei raivannut tietään Kiovassa käydyissä Euroviisuissa finaaliin, joten Suomen tie tyssäsi jo toisen kerran peräkkäin semifinaaliin.

Vuonna 2006 kohuttiin jo ennen karsintoja. Monsterihevibändi Lordi oli herättänyt median huomion epäeuroviisumaisella tyylillään. Se oli raivannut tiensä ensimmäisestä alkukarsinnasta finaaliin Hard Rock Hallelujah -kappaleella, mutta Tomi Metsäkedon esittämä Eternamente Maria sai enemmän ääniä. Itse finaalissa viisuvoittajan äänestys käytiin kahdessa osassa. Ensimmäisen puhelinäänestyksen kuusi parasta pääsivät superfinaaliin. Tuossa ensimmäisessä äänestyksessä Lordi sai ääniä melkein 30 000 ja toiseksi tullut Tomi Metsäketo alle 5 000. Näillä äänillä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä superfinaalissa, jossa siinäkin Eternamente Maria ja Hard Rock Hallelujah erottuivat kauaksi muista.

Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun kirjoittama Hard Rock Hallelujah sai yli 67 000 ääntä ja Kisu Järnströmin säveltämä ja Petri Kaivannon sekä Arto Tammisen sanoittama italiankielinen Eternamente Maria jäi 45 000 ääneen. Kolmanneksi sijoittui myöhemmin radiohitiksi päässyt Annika Eklundin esittämä Shanghain valot.

Näin Lordi lähti edustamaan Suomea Kreikan Ateenaan ja voitti Euroviisut uudella piste-ennätyksellä.

Lordin voiton myötä vuoden 2007 Euroviisut järjestettiin Helsingissä. Viisujen vuoksi myös Suomen karsintaan kohdistui aiempaa enemmän huomiota. Kovatasoisen karsinnan voittajaksi selviytyi Idols-laulukilpailun kautta laulajanuralle pongahtanut Hanna Pakarinen.

Kilpailua muokattiin enemmän esittäjien väliseksi, kun säveltäjien sijaan kutsukilpailuun kutsuttiinkin artisteja. Jokainen kahdestatoista laulajasta tai yhtyeestä esitti alkukarsinnoissa kaksi kappaletta, joista yleisö äänesti mielestään paremman jatkoon.

Finaalin äänestys oli kaksiosainen, jossa ensimmäisen äänestyksen tulosten perusteella kolme eniten ääniä saanutta kappaletta jatkoi superfinaaliin. Nuo kolme olivat Thuderstonen Face in the Mirror, Lovexin Anyone, Anymora sekä Hanna Pakarisen Leave Me Alone.

Martti Vuorisen ja Mika Huttusen säveltämä ja Vuorisen sekä Hanna Pakarisen sanoittama Leave Me Alone keräsi superfinaalin äänistä 44 prosenttia eli 11 prosenttia enmmän kuin Face in the Mirror.

Helsingin Euroviisuissa Suomi menestyi hyvin. Leave Me Alonen lopullinen sijoitus oli 17. Kappale sai täydet 12 pistettä Islannilta ja Ruotsilta.

Useamman Turussa ja Tampereella käytyjen karsintojen jälkeen, Suomen euroviisuedustajaa haettiin jälleen Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 2008.

Kilpailun formaatti oli sama kuin edellisenä vuotena eli Yle oli kutsunut 12 laulajaa tai yhtyettä kilpaan. Kaikista kolmesta alkukarsinnasta kaksi pääsi suoraan finaaliin ja loput kuusi kilpailivat kahdesta viimeisestä finaalipaikasta loppukilpailun alussa. Toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Crumblandin Pleasure ja Vuokko Hovatan Virginia.

Seuraavaksi kahdeksan finalistia kilpailivat kolmesta superfinaalipaikasta. Superfinaaliin selvisivät Cristal Snow'n Can't Save Me, Kari Tapion Valaise yö ja Teräsbetonin Missä miehet ratsastaa. Kaikki kolme superfinalistia edustivat eri genrejä. Valaise yö edusti iskelmää, Can't Save Me poppia ja Missä miehet ratsastaa sankariheviä.

Superfinaalissa kolmanneksi jäi Can't Save Me. Taisto oli tiukka, sillä Missä miehet ratsastaa voitti Valaise yön vain viiden prosentin erolla.

Teräsbetoni pääsi Euroviisuissa finaaliin, jossa se kuitenkin sijoittui loppupäähän.

Vuonna 2009 käytettiin täysin samaa kutsumenetelmää ja äänestysjärjestelyä kuin edellisenä vuonna. Alkukarsinnoista toisen mahdollisuuden finaaliin nappasivat Passionworks ja Tony Turunen sekä Vink, joiden seurana loppukilpailussa nähtiin muun muassa Kwan, Tapani Kansa ja Remu. Karsinnan finaalissa esiintyi tanssiryhmä Scandinavian Hunks.

Passionworks ja Tony Turunen selvitti tiensä aina superfinaaliin saakka, jossa sitä vastassa olivat viittomakielinen rap-artisti Signmark ja Osmo Ikonen sekä Waldo's People. Signmarkin ja Osmo Ikosen Speakerbox kävi tiukan taiston äänistä Waldo's Peoplen Lose Controlin kanssa. Lopulta A. Lehtosen ja Kariman säveltämä ja A. Lehtosen, Kariman, Waldon ja A. Kratz Gutån sanoittama Lose Control vei voiton ja pääsi edustamaan Suomea Euroviisuihin Moskovaan.

Siellä se pääsi tuomariston päätöksellä finaaliin, vaikka olisi äänimäärällään jäänyt sen ulkopuolella. Finaalissa kappale jäi viimeiseksi.

Vuonna 2010 karsinta jälleen uudistettiin. Kutsuartistien lisäksi kilpailussa nähtiin edellisen vuoden tangokuninkaallinen Amadeus ja kolme avoimen kilpailun kautta kisaan päässyttä. Nuo kolme olivat Bääbs kappaleella You Don't Know Tomorrow, Sister Twisterin Love At The First Sight ja Linnin Fatal Moment, joista kaksi viimeistä pääsivät karsinnoista jatkoon.

Loppukilpailun superfinaaliin pääsi jälleen kolme eniten ääntä saanutta laulua. Superfinaalin voitti yllättäjä folkduo Kuunkuiskaajat Työlki ellää -laululla. Nina Lassanderin Cider Hill tuli toiseksi ja Eläkeläisten Hulluna humpasta jäi kolmanneksi.

Timo Kiiskisen sanoittama ja säveltämä Työlki ellää jäi Euroviisuissa finaalin ulkopuolelle asiantuntijaraadin antamien vähäisten äänten vuoksi. Puhelinäänestyksen perusteella se olisi päässyt finaaliin.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.