Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Vuonna 1990 Suomen euroviisuedustajaa etsittiin avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Avoimeen kilpailuun osallistui yli 200 kappaletta. Karsinnan finaalissa lavalla nähtiin tuttuja esiintyjiä, kuten edellisenä vuonna Ruotsin Melodifestivalenilla toiseksi tullut Arja Saijonmaa sekä liuta tuntemattomampia esiintyjiä, kuten kappaleella Fri? voiton vienyt turkulainen lauluyhtye Beat. Ruotsinkielisen kappaleen sävellyksestä vastasivat Jan ja Kim Engblom ja Tina Krause ja sen oli sanoittanut Stina Engblom-Colliander.

Kilpailijoiden lisäksi karsinnan finaalissa esiintyy värikkäisiin esiintymisasuihin sonnustautunut hollantilainen Barbarella-trio, joka esitti kappaleensa Like A Fata Morgana ja Sucker For Your Love, joista jälkimäisen esitykseen lavalle saapuu myös vampyyri-herra.

Suomi jäi Jugoslavian Zagrebissa käydyissä Euroviisuissa viimeiseksi.

Vuoden 1991 euroviisuedustajaa karsittiin hienoimmissa puitteissa koskaan. Karsintafinaali järjestettiin Turun Typhoon-hallissa, jossa karsinnan jälkeen oli tarkoitus olla Jerry Lee Lewisin konsertti. Lewisin oli tarkoitus esiintyä myös karsintaohjelmassa. Mutta lavalle nousikin Ylen viihdetoimituksen päällikkö Erkki Pohjanheimo kertomaan, että Lewis ei suostu esiintymään euroviisukarsinnassa. Lewisin tilalta ohjelmassa esiintyy hänen orkesterinsa Kenny Lovelacen johdolla.

Karsinnan voitti Kaija Kärkisen esittämä, Ile Kallion säveltämä ja Jukka Välimaan sanoittama Hullu yö. Se sijoittui loppukilpailussa sijalle 20 kuudella pisteellä.

Samassa karsinnassa karsittiin myös Tyynenmeren viisuihin eli Kultainen leija -kilpailuun pääsystä. Yle oli kutsuttu edellisenä vuotena ensimmäisen kerran Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa käytyihin kisoihin ja Olli Ahvenlahden säveltämä Kun tunteet kuljettaa oli sijoittunut toiseksi. Karsintaohjelman juontaja Kati Bergman arvelikin, että menestys oli saanut säveltäjät liikkeelle. Kilpailuun osallistui ennätysmäärä sävelmiä, peräti 414. Kuala Lumpuriin lähti karsinnan toiseksi tullut Samuli Edelmannin esittämä Peggy.

Myös vuonna 1992 euroviisuedustajaa etsittiin suureellisesti 8 000 hengen Typhoon-hallissa. Myös kilpailukonsepti oli edellisiltä vuosilta tuttu avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmä. Itse finaali oli kuitenkin muuttunut, sillä kymmenestä finalistista niin sanottuun superfinaaliin karsittiin neljä sävelmää. Superfinaalista karsiutuivat muun muassa Arja Korisevan, Pepe Willbergin, Kirkan, Tauskin ja Kikan esitykset.

Voittajaksi selviytyi Pave Maijasen esittämä ja Maija Paavonen -salanimellä säveltämä Yamma Yamma. Kappaleen on sanoittanut Hector. Yamma Yamma sai melkein puolet enemmän pisteitä kuin toiseksi tullut Leena Nilssonin esittämä Soita kitaraa. Nilssonin Soita kitaraa lähti edustamaan Suomea Kultainen Leija -kisaan Balille.

Suuren maailman show-henkeä karsintaohjelmaan toivat kansainväliset väliaikaesiintyjät hollantilainen Ten Sharp ja walesilainen Bonnie Tyler, joka esitti illan aikana kaksi eri kappaletta.

Suomen euroviisuedustajia 1990-luvulla

Aiempien vuosien glamourista ei ollut enää jälkeäkään lamavuoden 1993 karsinnassa. Suureellisesta kansanjuhlasta oli luovuttu ja kilpailu järjestettiin kahdeksan säveltäjän kutsukilpailuna. Myös laulujen esittäjät oli valittu jo etukäteen. Marjorie, Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Arja Koriseva esittivät kukin kaksi sävellystä. Ohjelma lähetettiin Ylen studiolta ja sen juonsi ajankohtaistoimittajana tunnettu Ari Korvola.

Voiton karsinnassa vei Matti Puurtisen säveltämä ja Jukka Saarisen sanoittama Tule luo, jonka esitti Katri Helena. Euroviisuissa yksinkertaista esitystä hieman muutettiin ja lavalla Katri Helenan kanssa nähtiin myös kaksi harmonikkaa. Voittajan valitsivat alueraadit, joihin pääsi ilmoittamalla halukkuutensa osallistumisestaan postikortitse. Koska raatilaisten työpanosta ei korvattu millään tavalla, heidän kesken arvottiin VHS-nauhuri. Laitteen kotiinsa voitti turkulainen Leevi Sandell.

Vaikka lama ja säästötalkoot olivat syvimmillään, lähetykseen oli saatu mukaan myös kansainvälisiä esiintyjiä Ruotsista Niklas Strömstedt ja Isosta-Britanniasta Helen Hoffner.

Vuonna 1994 palattiin jälleen suuren show'n formaattiin ja isommalle areenalle, Tampere-taloon. Kilpailijoiden lisäksi karsinnassa esiintyivät Kaija Koo ja brittiläinen Jam & Spoon.

Spektaakkelin juonsivat koomikot Jukka Laaksonen, Juha Laitila ja Joonas Myllyveräjä.

Tuona vuonna oli myös ensimmäisen kerran käytössä jäähyjärjestelmä, sillä edellisen vuoden seitsemän huonointa joutuivat tekemään tilaa seitsemälle uudelle maalle eli Venäjälle, Puolalle, Latvialle, Unkarille, Virolle, Slovakialle ja Romanialle.

Avoimeen sävellyskilpailuun tuli yli 400 sävellystä ja karsinnan finaaliin niistä selvisi kymmenen. Suurin osa kilpailukappaleiden esittäjistä olivat Euroviisujen ensikertalaisia, niin myös ylivoimaiseen voittoon itsensä laulaneet siskokset Virpi ja Katja Kätkä eli CatCat. Kappaleen Bye Bye Baby sävellyksestä ja sanoituksesta vastasivat Markku Lentonen ja Kari Salli. Voittaja selvisi ensimmäistä kertaa puhelinäänestyksen kautta. Siinä Bye Bye Baby sai melkein 26 000 ääntä ja toiseksi tullut Susanne Sonntagin esittämä En dans på livets vågor reilut 17 000 ääntä.

Muita kilpailijoita olivt muun muassa Tarja Lunnas, Rio ja Janita.

Bye Bye Babylle veikkailtiin ihan hyvää menestystä viisuissa, mutta se jäi 11 pisteellä sijalle 22.

Vuonna 1995 Suomi joutui ensimmäistä kertaa jäähylle edellisen vuoden huonon menestyksen takia. Vuonna 1996 Suomi oli kuitenkin mukana. Karsintakilpailukin järjestettiin jälleen mutta täysin uudistetulla tavalla, nimittäin Emma-gaalan yhteydessä. Viisuihin pyrkivät sävelmät esitettiin ensin alta pois, sitten jaettiin pystit ja lopuksi oli tarkoitus julkaista karsinnan voittaja, toisin kuitenkin kävi. Suuri puheluryntäys tukki linjat eivätkä puhelut päässeet läpi, joten äänestysaikaa päätettiin jatkaa lauantai-illasta maanantaiaamuun.

Lopulta voitto oli selvä, sillä Jasminen esittämä Niin kaunis on taivas sai melkein 68 000 ääntä. Seuraavaksi tullut Eija Kantolan esittämää Rakkauden kirja hieman alle 36 000 ääntä. Vielä ei kuitenkaan ollut selvää, pääseekö Jasmine osallistumaan Euroviisuihin, sillä kansainvälinen raati karsi osallistujia ennen kilpailua. Niin kaunis on taivas kuitenkin läpäisi seulan, mutta jäi itse kisoissa viimeiselle sijalle. Timo Niemi vastasi laulun sävellyksestä ja sanoituksesta.

Myös vuonna 1997 Suomi joutui jäähylle edellisvuoden huonon menestyksen vuoksi. Seuraavana vuonna karsintaohjelma oli jälleen uudistettu, mutta Emma-gaala jätettiin taakse.

Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset
Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus

Sami Aaltosen ja Olga K:n juontamassa karsinnassa Suomen viisuedustaja valittiin kahden raadin ja yleisöäänestyksen yhteispäätöksellä. Raatien mielipiteet hajaantuivat täysin sillä yleisön suursuosikki Jari Sillanpää jäi kokonaiskilpailussa toiseksi ja euroviisufaneista koostuneen raadin ykkönen Nylon Beat kolmanneksi, kun yhteispisteissä voittoon kiri Edea kappaleella Aava. Marika Krookin sopraanoon nojaava kappale laulettiin muinaiseen symbolikieleen pohjautuvalla kielellä.

Karsinnassa kuultiin paljon muitakin tunnettuja esiintyjiä, kuten Ultra Bra, Sari Kaasinen ja Samuli Edelmann yhdessä Sanin kanssa. Lisäksi ohjelmassa esiintyi englantilainen sopraano Sarah Brightman.

Vuonna 1999 Suomi ei päässyt osallistumaan Euroviisuihin, koska edellisvuosien pistekeskiarvo oli liian alhainen.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.