Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Vuonna 1990 Suomen euroviisuedustajaa etsittiin avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Avoimeen kilpailuun osallistui yli 200 kappaletta. Karsinnan finaalissa lavalla nähtiin tuttuja esiintyjiä, kuten edellisenä vuonna Ruotsin Melodifestivalenilla toiseksi tullut Arja Saijonmaa sekä liuta tuntemattomampia esiintyjiä, kuten kappaleella Fri? voiton vienyt turkulainen lauluyhtye Beat. Ruotsinkielisen kappaleen sävellyksestä vastasivat Jan ja Kim Engblom ja Tina Krause ja sen oli sanoittanut Stina Engblom-Colliander.

Kilpailijoiden lisäksi karsinnan finaalissa esiintyy värikkäisiin esiintymisasuihin sonnustautunut hollantilainen Barbarella-trio, joka esitti kappaleensa Like A Fata Morgana ja Sucker For Your Love, joista jälkimäisen esitykseen lavalle saapuu myös vampyyri-herra.

Suomi jäi Jugoslavian Zagrebissa käydyissä Euroviisuissa viimeiseksi.

Skip Twitter post

Vuoden 1991 euroviisuedustajaa karsittiin hienoimmissa puitteissa koskaan. Karsintafinaali järjestettiin Turun Typhoon-hallissa, jossa karsinnan jälkeen oli tarkoitus olla Jerry Lee Lewisin konsertti. Lewisin oli tarkoitus esiintyä myös karsintaohjelmassa. Mutta lavalle nousikin Ylen viihdetoimituksen päällikkö Erkki Pohjanheimo kertomaan, että Lewis ei suostu esiintymään euroviisukarsinnassa. Lewisin tilalta ohjelmassa esiintyy hänen orkesterinsa Kenny Lovelacen johdolla.

Karsinnan voitti Kaija Kärkisen esittämä, Ile Kallion säveltämä ja Jukka Välimaan sanoittama Hullu yö. Se sijoittui loppukilpailussa sijalle 20 kuudella pisteellä.

Samassa karsinnassa karsittiin myös Tyynenmeren viisuihin eli Kultainen leija -kilpailuun pääsystä. Yle oli kutsuttu edellisenä vuotena ensimmäisen kerran Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa käytyihin kisoihin ja Olli Ahvenlahden säveltämä Kun tunteet kuljettaa oli sijoittunut toiseksi. Karsintaohjelman juontaja Kati Bergman arvelikin, että menestys oli saanut säveltäjät liikkeelle. Kilpailuun osallistui ennätysmäärä sävelmiä, peräti 414. Kuala Lumpuriin lähti karsinnan toiseksi tullut Samuli Edelmannin esittämä Peggy.

Myös vuonna 1992 euroviisuedustajaa etsittiin suureellisesti 8 000 hengen Typhoon-hallissa. Myös kilpailukonsepti oli edellisiltä vuosilta tuttu avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmä. Itse finaali oli kuitenkin muuttunut, sillä kymmenestä finalistista niin sanottuun superfinaaliin karsittiin neljä sävelmää. Superfinaalista karsiutuivat muun muassa Arja Korisevan, Pepe Willbergin, Kirkan, Tauskin ja Kikan esitykset.

Voittajaksi selviytyi Pave Maijasen esittämä ja Maija Paavonen -salanimellä säveltämä Yamma Yamma. Kappaleen on sanoittanut Hector. Yamma Yamma sai melkein puolet enemmän pisteitä kuin toiseksi tullut Leena Nilssonin esittämä Soita kitaraa. Nilssonin Soita kitaraa lähti edustamaan Suomea Kultainen Leija -kisaan Balille.

Suuren maailman show-henkeä karsintaohjelmaan toivat kansainväliset väliaikaesiintyjät hollantilainen Ten Sharp ja walesilainen Bonnie Tyler, joka esitti illan aikana kaksi eri kappaletta.

Suomen euroviisuedustajia 1990-luvulla

Aiempien vuosien glamourista ei ollut enää jälkeäkään lamavuoden 1993 karsinnassa. Suureellisesta kansanjuhlasta oli luovuttu ja kilpailu järjestettiin kahdeksan säveltäjän kutsukilpailuna. Myös laulujen esittäjät oli valittu jo etukäteen. Marjorie, Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Arja Koriseva esittivät kukin kaksi sävellystä. Ohjelma lähetettiin Ylen studiolta ja sen juonsi ajankohtaistoimittajana tunnettu Ari Korvola.

Voiton karsinnassa vei Matti Puurtisen säveltämä ja Jukka Saarisen sanoittama Tule luo, jonka esitti Katri Helena. Euroviisuissa yksinkertaista esitystä hieman muutettiin ja lavalla Katri Helenan kanssa nähtiin myös kaksi harmonikkaa. Voittajan valitsivat alueraadit, joihin pääsi ilmoittamalla halukkuutensa osallistumisestaan postikortitse. Koska raatilaisten työpanosta ei korvattu millään tavalla, heidän kesken arvottiin VHS-nauhuri. Laitteen kotiinsa voitti turkulainen Leevi Sandell.

Vaikka lama ja säästötalkoot olivat syvimmillään, lähetykseen oli saatu mukaan myös kansainvälisiä esiintyjiä Ruotsista Niklas Strömstedt ja Isosta-Britanniasta Helen Hoffner.

Vuonna 1994 palattiin jälleen suuren show'n formaattiin ja isommalle areenalle, Tampere-taloon. Kilpailijoiden lisäksi karsinnassa esiintyivät Kaija Koo ja brittiläinen Jam & Spoon.

Spektaakkelin juonsivat koomikot Jukka Laaksonen, Juha Laitila ja Joonas Myllyveräjä.

Tuona vuonna oli myös ensimmäisen kerran käytössä jäähyjärjestelmä, sillä edellisen vuoden seitsemän huonointa joutuivat tekemään tilaa seitsemälle uudelle maalle eli Venäjälle, Puolalle, Latvialle, Unkarille, Virolle, Slovakialle ja Romanialle.

Avoimeen sävellyskilpailuun tuli yli 400 sävellystä ja karsinnan finaaliin niistä selvisi kymmenen. Suurin osa kilpailukappaleiden esittäjistä olivat Euroviisujen ensikertalaisia, niin myös ylivoimaiseen voittoon itsensä laulaneet siskokset Virpi ja Katja Kätkä eli CatCat. Kappaleen Bye Bye Baby sävellyksestä ja sanoituksesta vastasivat Markku Lentonen ja Kari Salli. Voittaja selvisi ensimmäistä kertaa puhelinäänestyksen kautta. Siinä Bye Bye Baby sai melkein 26 000 ääntä ja toiseksi tullut Susanne Sonntagin esittämä En dans på livets vågor reilut 17 000 ääntä.

Muita kilpailijoita olivt muun muassa Tarja Lunnas, Rio ja Janita.

Bye Bye Babylle veikkailtiin ihan hyvää menestystä viisuissa, mutta se jäi 11 pisteellä sijalle 22.

Vuonna 1995 Suomi joutui ensimmäistä kertaa jäähylle edellisen vuoden huonon menestyksen takia. Vuonna 1996 Suomi oli kuitenkin mukana. Karsintakilpailukin järjestettiin jälleen mutta täysin uudistetulla tavalla, nimittäin Emma-gaalan yhteydessä. Viisuihin pyrkivät sävelmät esitettiin ensin alta pois, sitten jaettiin pystit ja lopuksi oli tarkoitus julkaista karsinnan voittaja, toisin kuitenkin kävi. Suuri puheluryntäys tukki linjat eivätkä puhelut päässeet läpi, joten äänestysaikaa päätettiin jatkaa lauantai-illasta maanantaiaamuun.

Lopulta voitto oli selvä, sillä Jasminen esittämä Niin kaunis on taivas sai melkein 68 000 ääntä. Seuraavaksi tullut Eija Kantolan esittämää Rakkauden kirja hieman alle 36 000 ääntä. Vielä ei kuitenkaan ollut selvää, pääseekö Jasmine osallistumaan Euroviisuihin, sillä kansainvälinen raati karsi osallistujia ennen kilpailua. Niin kaunis on taivas kuitenkin läpäisi seulan, mutta jäi itse kisoissa viimeiselle sijalle. Timo Niemi vastasi laulun sävellyksestä ja sanoituksesta.

Myös vuonna 1997 Suomi joutui jäähylle edellisvuoden huonon menestyksen vuoksi. Seuraavana vuonna karsintaohjelma oli jälleen uudistettu, mutta Emma-gaala jätettiin taakse.

Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset
Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus

Sami Aaltosen ja Olga K:n juontamassa karsinnassa Suomen viisuedustaja valittiin kahden raadin ja yleisöäänestyksen yhteispäätöksellä. Raatien mielipiteet hajaantuivat täysin sillä yleisön suursuosikki Jari Sillanpää jäi kokonaiskilpailussa toiseksi ja euroviisufaneista koostuneen raadin ykkönen Nylon Beat kolmanneksi, kun yhteispisteissä voittoon kiri Edea kappaleella Aava. Marika Krookin sopraanoon nojaava kappale laulettiin muinaiseen symbolikieleen pohjautuvalla kielellä.

Karsinnassa kuultiin paljon muitakin tunnettuja esiintyjiä, kuten Ultra Bra, Sari Kaasinen ja Samuli Edelmann yhdessä Sanin kanssa. Lisäksi ohjelmassa esiintyi englantilainen sopraano Sarah Brightman.

Vuonna 1999 Suomi ei päässyt osallistumaan Euroviisuihin, koska edellisvuosien pistekeskiarvo oli liian alhainen.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.