Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Vuonna 1990 Suomen euroviisuedustajaa etsittiin avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Avoimeen kilpailuun osallistui yli 200 kappaletta. Karsinnan finaalissa lavalla nähtiin tuttuja esiintyjiä, kuten edellisenä vuonna Ruotsin Melodifestivalenilla toiseksi tullut Arja Saijonmaa sekä liuta tuntemattomampia esiintyjiä, kuten kappaleella Fri? voiton vienyt turkulainen lauluyhtye Beat. Ruotsinkielisen kappaleen sävellyksestä vastasivat Jan ja Kim Engblom ja Tina Krause ja sen oli sanoittanut Stina Engblom-Colliander.

Kilpailijoiden lisäksi karsinnan finaalissa esiintyy värikkäisiin esiintymisasuihin sonnustautunut hollantilainen Barbarella-trio, joka esitti kappaleensa Like A Fata Morgana ja Sucker For Your Love, joista jälkimäisen esitykseen lavalle saapuu myös vampyyri-herra.

Suomi jäi Jugoslavian Zagrebissa käydyissä Euroviisuissa viimeiseksi.

Vuoden 1991 euroviisuedustajaa karsittiin hienoimmissa puitteissa koskaan. Karsintafinaali järjestettiin Turun Typhoon-hallissa, jossa karsinnan jälkeen oli tarkoitus olla Jerry Lee Lewisin konsertti. Lewisin oli tarkoitus esiintyä myös karsintaohjelmassa. Mutta lavalle nousikin Ylen viihdetoimituksen päällikkö Erkki Pohjanheimo kertomaan, että Lewis ei suostu esiintymään euroviisukarsinnassa. Lewisin tilalta ohjelmassa esiintyy hänen orkesterinsa Kenny Lovelacen johdolla.

Karsinnan voitti Kaija Kärkisen esittämä, Ile Kallion säveltämä ja Jukka Välimaan sanoittama Hullu yö. Se sijoittui loppukilpailussa sijalle 20 kuudella pisteellä.

Samassa karsinnassa karsittiin myös Tyynenmeren viisuihin eli Kultainen leija -kilpailuun pääsystä. Yle oli kutsuttu edellisenä vuotena ensimmäisen kerran Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa käytyihin kisoihin ja Olli Ahvenlahden säveltämä Kun tunteet kuljettaa oli sijoittunut toiseksi. Karsintaohjelman juontaja Kati Bergman arvelikin, että menestys oli saanut säveltäjät liikkeelle. Kilpailuun osallistui ennätysmäärä sävelmiä, peräti 414. Kuala Lumpuriin lähti karsinnan toiseksi tullut Samuli Edelmannin esittämä Peggy.

Myös vuonna 1992 euroviisuedustajaa etsittiin suureellisesti 8 000 hengen Typhoon-hallissa. Myös kilpailukonsepti oli edellisiltä vuosilta tuttu avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmä. Itse finaali oli kuitenkin muuttunut, sillä kymmenestä finalistista niin sanottuun superfinaaliin karsittiin neljä sävelmää. Superfinaalista karsiutuivat muun muassa Arja Korisevan, Pepe Willbergin, Kirkan, Tauskin ja Kikan esitykset.

Voittajaksi selviytyi Pave Maijasen esittämä ja Maija Paavonen -salanimellä säveltämä Yamma Yamma. Kappaleen on sanoittanut Hector. Yamma Yamma sai melkein puolet enemmän pisteitä kuin toiseksi tullut Leena Nilssonin esittämä Soita kitaraa. Nilssonin Soita kitaraa lähti edustamaan Suomea Kultainen Leija -kisaan Balille.

Suuren maailman show-henkeä karsintaohjelmaan toivat kansainväliset väliaikaesiintyjät hollantilainen Ten Sharp ja walesilainen Bonnie Tyler, joka esitti illan aikana kaksi eri kappaletta.

Suomen euroviisuedustajia 1990-luvulla

Aiempien vuosien glamourista ei ollut enää jälkeäkään lamavuoden 1993 karsinnassa. Suureellisesta kansanjuhlasta oli luovuttu ja kilpailu järjestettiin kahdeksan säveltäjän kutsukilpailuna. Myös laulujen esittäjät oli valittu jo etukäteen. Marjorie, Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Arja Koriseva esittivät kukin kaksi sävellystä. Ohjelma lähetettiin Ylen studiolta ja sen juonsi ajankohtaistoimittajana tunnettu Ari Korvola.

Voiton karsinnassa vei Matti Puurtisen säveltämä ja Jukka Saarisen sanoittama Tule luo, jonka esitti Katri Helena. Euroviisuissa yksinkertaista esitystä hieman muutettiin ja lavalla Katri Helenan kanssa nähtiin myös kaksi harmonikkaa. Voittajan valitsivat alueraadit, joihin pääsi ilmoittamalla halukkuutensa osallistumisestaan postikortitse. Koska raatilaisten työpanosta ei korvattu millään tavalla, heidän kesken arvottiin VHS-nauhuri. Laitteen kotiinsa voitti turkulainen Leevi Sandell.

Vaikka lama ja säästötalkoot olivat syvimmillään, lähetykseen oli saatu mukaan myös kansainvälisiä esiintyjiä Ruotsista Niklas Strömstedt ja Isosta-Britanniasta Helen Hoffner.

Vuonna 1994 palattiin jälleen suuren show'n formaattiin ja isommalle areenalle, Tampere-taloon. Kilpailijoiden lisäksi karsinnassa esiintyivät Kaija Koo ja brittiläinen Jam & Spoon.

Spektaakkelin juonsivat koomikot Jukka Laaksonen, Juha Laitila ja Joonas Myllyveräjä.

Tuona vuonna oli myös ensimmäisen kerran käytössä jäähyjärjestelmä, sillä edellisen vuoden seitsemän huonointa joutuivat tekemään tilaa seitsemälle uudelle maalle eli Venäjälle, Puolalle, Latvialle, Unkarille, Virolle, Slovakialle ja Romanialle.

Avoimeen sävellyskilpailuun tuli yli 400 sävellystä ja karsinnan finaaliin niistä selvisi kymmenen. Suurin osa kilpailukappaleiden esittäjistä olivat Euroviisujen ensikertalaisia, niin myös ylivoimaiseen voittoon itsensä laulaneet siskokset Virpi ja Katja Kätkä eli CatCat. Kappaleen Bye Bye Baby sävellyksestä ja sanoituksesta vastasivat Markku Lentonen ja Kari Salli. Voittaja selvisi ensimmäistä kertaa puhelinäänestyksen kautta. Siinä Bye Bye Baby sai melkein 26 000 ääntä ja toiseksi tullut Susanne Sonntagin esittämä En dans på livets vågor reilut 17 000 ääntä.

Muita kilpailijoita olivt muun muassa Tarja Lunnas, Rio ja Janita.

Bye Bye Babylle veikkailtiin ihan hyvää menestystä viisuissa, mutta se jäi 11 pisteellä sijalle 22.

Vuonna 1995 Suomi joutui ensimmäistä kertaa jäähylle edellisen vuoden huonon menestyksen takia. Vuonna 1996 Suomi oli kuitenkin mukana. Karsintakilpailukin järjestettiin jälleen mutta täysin uudistetulla tavalla, nimittäin Emma-gaalan yhteydessä. Viisuihin pyrkivät sävelmät esitettiin ensin alta pois, sitten jaettiin pystit ja lopuksi oli tarkoitus julkaista karsinnan voittaja, toisin kuitenkin kävi. Suuri puheluryntäys tukki linjat eivätkä puhelut päässeet läpi, joten äänestysaikaa päätettiin jatkaa lauantai-illasta maanantaiaamuun.

Lopulta voitto oli selvä, sillä Jasminen esittämä Niin kaunis on taivas sai melkein 68 000 ääntä. Seuraavaksi tullut Eija Kantolan esittämää Rakkauden kirja hieman alle 36 000 ääntä. Vielä ei kuitenkaan ollut selvää, pääseekö Jasmine osallistumaan Euroviisuihin, sillä kansainvälinen raati karsi osallistujia ennen kilpailua. Niin kaunis on taivas kuitenkin läpäisi seulan, mutta jäi itse kisoissa viimeiselle sijalle. Timo Niemi vastasi laulun sävellyksestä ja sanoituksesta.

Myös vuonna 1997 Suomi joutui jäähylle edellisvuoden huonon menestyksen vuoksi. Seuraavana vuonna karsintaohjelma oli jälleen uudistettu, mutta Emma-gaala jätettiin taakse.

Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset
Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus

Sami Aaltosen ja Olga K:n juontamassa karsinnassa Suomen viisuedustaja valittiin kahden raadin ja yleisöäänestyksen yhteispäätöksellä. Raatien mielipiteet hajaantuivat täysin sillä yleisön suursuosikki Jari Sillanpää jäi kokonaiskilpailussa toiseksi ja euroviisufaneista koostuneen raadin ykkönen Nylon Beat kolmanneksi, kun yhteispisteissä voittoon kiri Edea kappaleella Aava. Marika Krookin sopraanoon nojaava kappale laulettiin muinaiseen symbolikieleen pohjautuvalla kielellä.

Karsinnassa kuultiin paljon muitakin tunnettuja esiintyjiä, kuten Ultra Bra, Sari Kaasinen ja Samuli Edelmann yhdessä Sanin kanssa. Lisäksi ohjelmassa esiintyi englantilainen sopraano Sarah Brightman.

Vuonna 1999 Suomi ei päässyt osallistumaan Euroviisuihin, koska edellisvuosien pistekeskiarvo oli liian alhainen.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa