Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Vuonna 1973 karsinnoissa kuultiin paljon maailmaa syleileviä, onnellisuuden, yhtenäisyyden ja rakkauden sanomaa toistavia kilpailukappaleita, kuten Cumuluksen Noustaan perhosilla lentämään, Jukka Kuoppamäen ja Kastanjoiden Onnenmaa ja Paradisen One, Two, Three. Jälkimmäisin näistä kävi tiukan taistelun voitosta häviten kuitenkin neljällä pisteellä Euroviisuihin lähteneelle Marion Rungin esittämälle Tom Tom Tomille. Ajan tapaan ohjelma lähetettiin tv:n ja radion yhteislähetyksenä, jotta musiikista pystyi nauttimaan stereoäänellä. Ohjelman alkuun juontaja Aapeli Halinen tekeekin pienen äänitestin kulkemalla eri puolilla lavaa mikrofonin kanssa.

Euroviisuedustajamme 1973-1979

Vuonna 1974 karsintakilpailun finaalissa kilpaili kahdeksan laulua ja voittaja päätti 20-jäseninen tuomaristo. Kisaan osallistui paljon tunnettuja taiteilijoita. Muska ja George Babitzin (Senhän sanoo järkikin), Ritva Oksanen (Musta tango), Danny (Jos maailmassa vain ois kahva), Pepe Willberg (Sinä ja minä), Jukka Kuoppamäki (Aurinkomaa), Anneli Sari (Jäähyväiset) ja Markku Aro (Anna kaikkien kukkien kukkia).
Voiton tuona vuonna kuitenkin vei Carita Holmströmin esittämä kappale Älä mene pois, joka oli Eero Koivistoisen sävellys ja sanat siihen oli tehnyt Hector. Caritan vahva tulkinta flyygelin takaa vei voiton show-henkisemmistä kilpailijoistaan. Brightonissa järjestetyissä Euroviisuissa kappale esitettiin englanniksi. Keep me warm jäi sijalle 13 neljällä pisteellä.

Vuonna 1975 karsinnan voittajan valitsivat alueraadit. Voittajaksi valikoitui numerolla yksi kilpaillut Pihasoittajien esittämä Viulu-ukko, jonka oli säveltänyt Kim Kuusi. Sanat oli tehnyt Hannu Karlsson. Tämäkin laulu esitettiin itse Euroviisuissa englanniksi nimellä Old Man Fiddle. Se sijoittui kisassa seitsemänneksi.

Kisa oli tasainen, sillä Dannyn esittämä seikkailija jäi toiseksi vain 11 pisteen erolla. Kärkikaksikko oli kisannut samassa välierässä pääsystä karsinnan finaaliin ja silloin Seikkailija oli saanut enemmän pisteitä.

Kisassa esiintyivät muun muassa Marjatta Leppänen naiseutta ylistävällä kappaleella (Naisen vuosi), Agit-Prop (Jotain mikä yhdistää), Maarit jazz-tyyppisellä kappaleella Mätämakee sekä Vesa-Matti Lori ja Sivupersoonat barokkivaatteissan (Laulu).

Suomen edustussävelmät Eurovision laulukilpailuissa vuosina 1974 – 1975 olivat olleet popin valtavirrasta poikkeavia. Asiaan haluttiin muutosta, ja vuonna 1976 Yleisradio muuttikin karsinnan lähtökohtia kokonaan. Kutsukilpailun sijaan järjestettiin avoin sävellyskilpailu, ja kaksivaiheisen valinnan sijaan alueraadit äänestivät kerralla yhdeksästä ehdokkaasta voittajan.

Säännöissä korostettiin kansallisten piirteiden esiintuomista, ja lauluissa onkin kuultavissa suomalaisuuden koko kirjo suomenruotsalaisista saamelaisiin ja romaneista pohjalaisiin, onpa mukana hiukan tuulia Balkanilta ja Ranskastakin. Kansainvälistä väriä kisaan toivat unkarilaissyntyinen säveltäjä ja laulaja Dezsö Balogh, joka esittää Mustalaiskaravaani-kappaleen yhdessä Anneli Sarin kanssa ja norjalainen Inga Thommesen, joka esittää Lasse Mirschin sävellyksen Tillsammans med barn.

Voiton vei tällä kertaa kisojen myyvin laulu, Fredin Pump-pump, jonka vetävästä koreografiasta vastasi Aira Samulin. Kaikkia viisujen kaupallistuminen ei ilahduttanut. Suorassa lähetyksessä lavalle rynnisti mielenosoittaja, joka hakkasi käsiään ja ilmaisi laulaen, kuinka kansa sai ansaitsemaansa pumppumppia.

Vuoden 1977 karsintakilpailulähetyksestä ei ole säilynyt kun vain kappaleiden esitykset komeiden lavasteiden keskellä, orkesterin sävellyksellä. Kilpailun avasi Eeva Palosaaren käsialaa oleva Palokankaan Maikki, jonka hän esittää yhdessä Suvin, Veli-Pekan ja Heikin kanssa. Lasse Mårtenson esitti itse tekemänsä kappaleen Kuusitoista hyvää vuotta, jota hän myös itse säesti pianolla. Hortto Kaalo -yhtye sijoittui kisassa toiseksi Reino Markkulan säveltämällä Kauan sitten -laululla. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat. Yhtyeessä esiintyivät tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund.

Seija Simola osallistui karsintaan Erik Lindströmin ja Kari Tuomisen kappaleella Yötön yö ja Viktor Klimenko kappaleella Luonasi oon kun ilta ennättää, jonka hän oli säveltänyt yhdessä Alexander Klimenkon kanssa. Sanoitus oli Pertti Reposen kynästä. Jukka Siikavireen ja Erkki Mäkisen tekemän kappaleen Liehuva liekinvarsi esitti Markku Blomqvist. Illalla sillalla -kappaleen esitti Finntrio. Sakari Warsell oli tehnyt kappaleen.

Vuoden hämmentävin kilpalaulu oli ehdottomasti Mikko Alatalon esittämä Rokkilaulaja. Harri Rinteen tekemässä laulussa Alatalo astuu rokkaria ihannoivan teinitytön saappaisiin.

Voittajaksi selviytyi Monica Aspelundin esittämä ja sanoittama ja Aarno Ranisen säveltämä Lapponia, joka oli temaattisesti jatkoa heidän edellisen vuoden kilpailulaululleen Joiku. Euroviisujen loppukilpailuissa Lapponia sijoittui kymmenenneksi.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1978 euroviisukarsinnan yhteydessä kisattiin myös Interviisuihin osallistumisesta. Sopotin laulukilpailu oli edellisenä vuonna uudelleenbrändätty Intervision laulukilpailuksi, jota usein sanottiin Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille.

Spektaakkelimainen kilpailulähetys jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuultiin kaikki kilpailukappaleet ja toisessa ensin esiintyi edellisen vuoden Interviisuvoittaja, tšekkiläinen Helena Vondráčková ja sitten alueraadit ilmoittivat äänistään. Näin saatiin sekä Euro- että Interviisuihin lähtijät selville.

Euroviisukarsintoihin osallistuvat kappaleet olivat pirteitä höpsötyksiä, kuten Mirumarun ABC, joka perustui Aapiseen tai euroviisumaisia rakkaudentunnustuksia, kuten voittajaksi julistettu Seija Simolan esittämä Anna rakkaudelle tilaisuus. Simola oli myös sanoittanut laulun yhdessä säveltäjä Reijo Karvosen kanssa.

Jos Euroviisuissa menestyttiin hempeillä rakkauslaululla ja vaaleanpunaisella mekolla, tyyli oli toinen Interviisukarsinnassa. Voittaja Taiska oli stailattu arkisemmin ruskeaan housupukuun, kun hän esitti menneen maalaiselämän perään kaipaavaa Miksi näin -kappaletta. Laulu voitti kisan yli 60 pisteen erolla seuraavaan.

Tuntemattomasta syystä Taiska ei kuitenkaan lähtenyt kilpailumatkalle Sopotiin, vaan Miksi näin -kappaleen esityksestä vastasi karsinnan toiseksi tullut Reijo Karvonen & Ikaros. Syyksi on uumoiltu Intervision ilmoitusta, että kisassa oli kyseisenä vuonna jo tarpeeksi naisartisteja.

Vuonna 1979 Euro- ja Interviisukarsinnat brändättiin Viisut 1979 -ohjelmaksi ja kisoihin pyrittiin aiempaa glamourimmalla tyylillä. Euroviisuehdokkuudesta kisasivat kokeneet konkarit Katri Helena, Markku Aro, Seidat, Babitzinin sisarukset Kirka, Muska ja Anna sekä Pepe Willberg. Ainoa tuntemattomampi esiintyjä oli turkulainen Yvonne Gräsbeck, joka esitti persoonallisesti taideballadin Hyvästi ystäväin. Raati arvosti laulun peräti kakkossijalle.

Kisan voitti Katri Helena, joka esitti Matti ”Fredi” Siitosen laulun Katson sineen taivaan. Laulusta tuli nopeasti listahitti, Jerusalemissa pidetyissä kisoissa laulu ylsi kuitenkin vain sijalle 14.

Myös Interviisukilpailun solisteista suurin osa oli tuttuja aiemmilta vuosilta: Taiska, Maarit, Ritva Oksanen ja Paula Koivuniemi olivat kaikki kokeilleet onneaan laulukilpailuissa aiemminkin. Ensikertalaisia olivat Eero Lupari ja Greger. Voittajaksi selvisi Ritva Oksasen kansansävelmää muistuttava Tuulessa soitto sousi. Oksanen oli edustanut Suomea Sopotissa myös vuonna 1972. Itä-Euroopan jury ei Oksasen esitykselle kuitenkaan lämmennyt. Suomen toiseksi edustajaksi lähetettiin kilpailussa viimeistä edelliseksi sijoittunut Greger laululla Sain kauniin maan. Hän tuli kilvassa kolmanneksi.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.