Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Vuonna 1973 karsinnoissa kuultiin paljon maailmaa syleileviä, onnellisuuden, yhtenäisyyden ja rakkauden sanomaa toistavia kilpailukappaleita, kuten Cumuluksen Noustaan perhosilla lentämään, Jukka Kuoppamäen ja Kastanjoiden Onnenmaa ja Paradisen One, Two, Three. Jälkimmäisin näistä kävi tiukan taistelun voitosta häviten kuitenkin neljällä pisteellä Euroviisuihin lähteneelle Marion Rungin esittämälle Tom Tom Tomille. Ajan tapaan ohjelma lähetettiin tv:n ja radion yhteislähetyksenä, jotta musiikista pystyi nauttimaan stereoäänellä. Ohjelman alkuun juontaja Aapeli Halinen tekeekin pienen äänitestin kulkemalla eri puolilla lavaa mikrofonin kanssa.

Euroviisuedustajamme 1973-1979

Vuonna 1974 karsintakilpailun finaalissa kilpaili kahdeksan laulua ja voittaja päätti 20-jäseninen tuomaristo. Kisaan osallistui paljon tunnettuja taiteilijoita. Muska ja George Babitzin (Senhän sanoo järkikin), Ritva Oksanen (Musta tango), Danny (Jos maailmassa vain ois kahva), Pepe Willberg (Sinä ja minä), Jukka Kuoppamäki (Aurinkomaa), Anneli Sari (Jäähyväiset) ja Markku Aro (Anna kaikkien kukkien kukkia).
Voiton tuona vuonna kuitenkin vei Carita Holmströmin esittämä kappale Älä mene pois, joka oli Eero Koivistoisen sävellys ja sanat siihen oli tehnyt Hector. Caritan vahva tulkinta flyygelin takaa vei voiton show-henkisemmistä kilpailijoistaan. Brightonissa järjestetyissä Euroviisuissa kappale esitettiin englanniksi. Keep me warm jäi sijalle 13 neljällä pisteellä.

Vuonna 1975 karsinnan voittajan valitsivat alueraadit. Voittajaksi valikoitui numerolla yksi kilpaillut Pihasoittajien esittämä Viulu-ukko, jonka oli säveltänyt Kim Kuusi. Sanat oli tehnyt Hannu Karlsson. Tämäkin laulu esitettiin itse Euroviisuissa englanniksi nimellä Old Man Fiddle. Se sijoittui kisassa seitsemänneksi.

Kisa oli tasainen, sillä Dannyn esittämä seikkailija jäi toiseksi vain 11 pisteen erolla. Kärkikaksikko oli kisannut samassa välierässä pääsystä karsinnan finaaliin ja silloin Seikkailija oli saanut enemmän pisteitä.

Kisassa esiintyivät muun muassa Marjatta Leppänen naiseutta ylistävällä kappaleella (Naisen vuosi), Agit-Prop (Jotain mikä yhdistää), Maarit jazz-tyyppisellä kappaleella Mätämakee sekä Vesa-Matti Lori ja Sivupersoonat barokkivaatteissan (Laulu).

Suomen edustussävelmät Eurovision laulukilpailuissa vuosina 1974 – 1975 olivat olleet popin valtavirrasta poikkeavia. Asiaan haluttiin muutosta, ja vuonna 1976 Yleisradio muuttikin karsinnan lähtökohtia kokonaan. Kutsukilpailun sijaan järjestettiin avoin sävellyskilpailu, ja kaksivaiheisen valinnan sijaan alueraadit äänestivät kerralla yhdeksästä ehdokkaasta voittajan.

Säännöissä korostettiin kansallisten piirteiden esiintuomista, ja lauluissa onkin kuultavissa suomalaisuuden koko kirjo suomenruotsalaisista saamelaisiin ja romaneista pohjalaisiin, onpa mukana hiukan tuulia Balkanilta ja Ranskastakin. Kansainvälistä väriä kisaan toivat unkarilaissyntyinen säveltäjä ja laulaja Dezsö Balogh, joka esittää Mustalaiskaravaani-kappaleen yhdessä Anneli Sarin kanssa ja norjalainen Inga Thommesen, joka esittää Lasse Mirschin sävellyksen Tillsammans med barn.

Voiton vei tällä kertaa kisojen myyvin laulu, Fredin Pump-pump, jonka vetävästä koreografiasta vastasi Aira Samulin. Kaikkia viisujen kaupallistuminen ei ilahduttanut. Suorassa lähetyksessä lavalle rynnisti mielenosoittaja, joka hakkasi käsiään ja ilmaisi laulaen, kuinka kansa sai ansaitsemaansa pumppumppia.

Vuoden 1977 karsintakilpailulähetyksestä ei ole säilynyt kun vain kappaleiden esitykset komeiden lavasteiden keskellä, orkesterin sävellyksellä. Kilpailun avasi Eeva Palosaaren käsialaa oleva Palokankaan Maikki, jonka hän esittää yhdessä Suvin, Veli-Pekan ja Heikin kanssa. Lasse Mårtenson esitti itse tekemänsä kappaleen Kuusitoista hyvää vuotta, jota hän myös itse säesti pianolla. Hortto Kaalo -yhtye sijoittui kisassa toiseksi Reino Markkulan säveltämällä Kauan sitten -laululla. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat. Yhtyeessä esiintyivät tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund.

Seija Simola osallistui karsintaan Erik Lindströmin ja Kari Tuomisen kappaleella Yötön yö ja Viktor Klimenko kappaleella Luonasi oon kun ilta ennättää, jonka hän oli säveltänyt yhdessä Alexander Klimenkon kanssa. Sanoitus oli Pertti Reposen kynästä. Jukka Siikavireen ja Erkki Mäkisen tekemän kappaleen Liehuva liekinvarsi esitti Markku Blomqvist. Illalla sillalla -kappaleen esitti Finntrio. Sakari Warsell oli tehnyt kappaleen.

Vuoden hämmentävin kilpalaulu oli ehdottomasti Mikko Alatalon esittämä Rokkilaulaja. Harri Rinteen tekemässä laulussa Alatalo astuu rokkaria ihannoivan teinitytön saappaisiin.

Voittajaksi selviytyi Monica Aspelundin esittämä ja sanoittama ja Aarno Ranisen säveltämä Lapponia, joka oli temaattisesti jatkoa heidän edellisen vuoden kilpailulaululleen Joiku. Euroviisujen loppukilpailuissa Lapponia sijoittui kymmenenneksi.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1978 euroviisukarsinnan yhteydessä kisattiin myös Interviisuihin osallistumisesta. Sopotin laulukilpailu oli edellisenä vuonna uudelleenbrändätty Intervision laulukilpailuksi, jota usein sanottiin Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille.

Spektaakkelimainen kilpailulähetys jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuultiin kaikki kilpailukappaleet ja toisessa ensin esiintyi edellisen vuoden Interviisuvoittaja, tšekkiläinen Helena Vondráčková ja sitten alueraadit ilmoittivat äänistään. Näin saatiin sekä Euro- että Interviisuihin lähtijät selville.

Euroviisukarsintoihin osallistuvat kappaleet olivat pirteitä höpsötyksiä, kuten Mirumarun ABC, joka perustui Aapiseen tai euroviisumaisia rakkaudentunnustuksia, kuten voittajaksi julistettu Seija Simolan esittämä Anna rakkaudelle tilaisuus. Simola oli myös sanoittanut laulun yhdessä säveltäjä Reijo Karvosen kanssa.

Jos Euroviisuissa menestyttiin hempeillä rakkauslaululla ja vaaleanpunaisella mekolla, tyyli oli toinen Interviisukarsinnassa. Voittaja Taiska oli stailattu arkisemmin ruskeaan housupukuun, kun hän esitti menneen maalaiselämän perään kaipaavaa Miksi näin -kappaletta. Laulu voitti kisan yli 60 pisteen erolla seuraavaan.

Tuntemattomasta syystä Taiska ei kuitenkaan lähtenyt kilpailumatkalle Sopotiin, vaan Miksi näin -kappaleen esityksestä vastasi karsinnan toiseksi tullut Reijo Karvonen & Ikaros. Syyksi on uumoiltu Intervision ilmoitusta, että kisassa oli kyseisenä vuonna jo tarpeeksi naisartisteja.

Vuonna 1979 Euro- ja Interviisukarsinnat brändättiin Viisut 1979 -ohjelmaksi ja kisoihin pyrittiin aiempaa glamourimmalla tyylillä. Euroviisuehdokkuudesta kisasivat kokeneet konkarit Katri Helena, Markku Aro, Seidat, Babitzinin sisarukset Kirka, Muska ja Anna sekä Pepe Willberg. Ainoa tuntemattomampi esiintyjä oli turkulainen Yvonne Gräsbeck, joka esitti persoonallisesti taideballadin Hyvästi ystäväin. Raati arvosti laulun peräti kakkossijalle.

Kisan voitti Katri Helena, joka esitti Matti ”Fredi” Siitosen laulun Katson sineen taivaan. Laulusta tuli nopeasti listahitti, Jerusalemissa pidetyissä kisoissa laulu ylsi kuitenkin vain sijalle 14.

Myös Interviisukilpailun solisteista suurin osa oli tuttuja aiemmilta vuosilta: Taiska, Maarit, Ritva Oksanen ja Paula Koivuniemi olivat kaikki kokeilleet onneaan laulukilpailuissa aiemminkin. Ensikertalaisia olivat Eero Lupari ja Greger. Voittajaksi selvisi Ritva Oksasen kansansävelmää muistuttava Tuulessa soitto sousi. Oksanen oli edustanut Suomea Sopotissa myös vuonna 1972. Itä-Euroopan jury ei Oksasen esitykselle kuitenkaan lämmennyt. Suomen toiseksi edustajaksi lähetettiin kilpailussa viimeistä edelliseksi sijoittunut Greger laululla Sain kauniin maan. Hän tuli kilvassa kolmanneksi.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa

  • Kahdeksan kilometrin nainen Tuula Nousiainen

    Suomen toinen 8 km ylittänyt vuorikiipeilijä haastattelussa.

    Vuorikiipeilijä Tuula Nousiainen nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena maailman kuudenneksi korkeimman vuoren, Cho Oyun huipulle. Samalla hän ylitti vasta toisena suomalaisena maagisena pidetyn 8000 metrin korkeusrajan. Nousiainen saapui Lauantaivekkariin syksyllä 1998 kertomaan saavutuksestaan.