Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Vuonna 1973 karsinnoissa kuultiin paljon maailmaa syleileviä, onnellisuuden, yhtenäisyyden ja rakkauden sanomaa toistavia kilpailukappaleita, kuten Cumuluksen Noustaan perhosilla lentämään, Jukka Kuoppamäen ja Kastanjoiden Onnenmaa ja Paradisen One, Two, Three. Jälkimmäisin näistä kävi tiukan taistelun voitosta häviten kuitenkin neljällä pisteellä Euroviisuihin lähteneelle Marion Rungin esittämälle Tom Tom Tomille. Ajan tapaan ohjelma lähetettiin tv:n ja radion yhteislähetyksenä, jotta musiikista pystyi nauttimaan stereoäänellä. Ohjelman alkuun juontaja Aapeli Halinen tekeekin pienen äänitestin kulkemalla eri puolilla lavaa mikrofonin kanssa.

Euroviisuedustajamme 1973-1979

Vuonna 1974 karsintakilpailun finaalissa kilpaili kahdeksan laulua ja voittaja päätti 20-jäseninen tuomaristo. Kisaan osallistui paljon tunnettuja taiteilijoita. Muska ja George Babitzin (Senhän sanoo järkikin), Ritva Oksanen (Musta tango), Danny (Jos maailmassa vain ois kahva), Pepe Willberg (Sinä ja minä), Jukka Kuoppamäki (Aurinkomaa), Anneli Sari (Jäähyväiset) ja Markku Aro (Anna kaikkien kukkien kukkia).
Voiton tuona vuonna kuitenkin vei Carita Holmströmin esittämä kappale Älä mene pois, joka oli Eero Koivistoisen sävellys ja sanat siihen oli tehnyt Hector. Caritan vahva tulkinta flyygelin takaa vei voiton show-henkisemmistä kilpailijoistaan. Brightonissa järjestetyissä Euroviisuissa kappale esitettiin englanniksi. Keep me warm jäi sijalle 13 neljällä pisteellä.

Vuonna 1975 karsinnan voittajan valitsivat alueraadit. Voittajaksi valikoitui numerolla yksi kilpaillut Pihasoittajien esittämä Viulu-ukko, jonka oli säveltänyt Kim Kuusi. Sanat oli tehnyt Hannu Karlsson. Tämäkin laulu esitettiin itse Euroviisuissa englanniksi nimellä Old Man Fiddle. Se sijoittui kisassa seitsemänneksi.

Kisa oli tasainen, sillä Dannyn esittämä seikkailija jäi toiseksi vain 11 pisteen erolla. Kärkikaksikko oli kisannut samassa välierässä pääsystä karsinnan finaaliin ja silloin Seikkailija oli saanut enemmän pisteitä.

Kisassa esiintyivät muun muassa Marjatta Leppänen naiseutta ylistävällä kappaleella (Naisen vuosi), Agit-Prop (Jotain mikä yhdistää), Maarit jazz-tyyppisellä kappaleella Mätämakee sekä Vesa-Matti Lori ja Sivupersoonat barokkivaatteissan (Laulu).

Suomen edustussävelmät Eurovision laulukilpailuissa vuosina 1974 – 1975 olivat olleet popin valtavirrasta poikkeavia. Asiaan haluttiin muutosta, ja vuonna 1976 Yleisradio muuttikin karsinnan lähtökohtia kokonaan. Kutsukilpailun sijaan järjestettiin avoin sävellyskilpailu, ja kaksivaiheisen valinnan sijaan alueraadit äänestivät kerralla yhdeksästä ehdokkaasta voittajan.

Säännöissä korostettiin kansallisten piirteiden esiintuomista, ja lauluissa onkin kuultavissa suomalaisuuden koko kirjo suomenruotsalaisista saamelaisiin ja romaneista pohjalaisiin, onpa mukana hiukan tuulia Balkanilta ja Ranskastakin. Kansainvälistä väriä kisaan toivat unkarilaissyntyinen säveltäjä ja laulaja Dezsö Balogh, joka esittää Mustalaiskaravaani-kappaleen yhdessä Anneli Sarin kanssa ja norjalainen Inga Thommesen, joka esittää Lasse Mirschin sävellyksen Tillsammans med barn.

Voiton vei tällä kertaa kisojen myyvin laulu, Fredin Pump-pump, jonka vetävästä koreografiasta vastasi Aira Samulin. Kaikkia viisujen kaupallistuminen ei ilahduttanut. Suorassa lähetyksessä lavalle rynnisti mielenosoittaja, joka hakkasi käsiään ja ilmaisi laulaen, kuinka kansa sai ansaitsemaansa pumppumppia.

Vuoden 1977 karsintakilpailulähetyksestä ei ole säilynyt kun vain kappaleiden esitykset komeiden lavasteiden keskellä, orkesterin sävellyksellä. Kilpailun avasi Eeva Palosaaren käsialaa oleva Palokankaan Maikki, jonka hän esittää yhdessä Suvin, Veli-Pekan ja Heikin kanssa. Lasse Mårtenson esitti itse tekemänsä kappaleen Kuusitoista hyvää vuotta, jota hän myös itse säesti pianolla. Hortto Kaalo -yhtye sijoittui kisassa toiseksi Reino Markkulan säveltämällä Kauan sitten -laululla. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat. Yhtyeessä esiintyivät tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund.

Seija Simola osallistui karsintaan Erik Lindströmin ja Kari Tuomisen kappaleella Yötön yö ja Viktor Klimenko kappaleella Luonasi oon kun ilta ennättää, jonka hän oli säveltänyt yhdessä Alexander Klimenkon kanssa. Sanoitus oli Pertti Reposen kynästä. Jukka Siikavireen ja Erkki Mäkisen tekemän kappaleen Liehuva liekinvarsi esitti Markku Blomqvist. Illalla sillalla -kappaleen esitti Finntrio. Sakari Warsell oli tehnyt kappaleen.

Vuoden hämmentävin kilpalaulu oli ehdottomasti Mikko Alatalon esittämä Rokkilaulaja. Harri Rinteen tekemässä laulussa Alatalo astuu rokkaria ihannoivan teinitytön saappaisiin.

Voittajaksi selviytyi Monica Aspelundin esittämä ja sanoittama ja Aarno Ranisen säveltämä Lapponia, joka oli temaattisesti jatkoa heidän edellisen vuoden kilpailulaululleen Joiku. Euroviisujen loppukilpailuissa Lapponia sijoittui kymmenenneksi.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1978 euroviisukarsinnan yhteydessä kisattiin myös Interviisuihin osallistumisesta. Sopotin laulukilpailu oli edellisenä vuonna uudelleenbrändätty Intervision laulukilpailuksi, jota usein sanottiin Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille.

Spektaakkelimainen kilpailulähetys jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuultiin kaikki kilpailukappaleet ja toisessa ensin esiintyi edellisen vuoden Interviisuvoittaja, tšekkiläinen Helena Vondráčková ja sitten alueraadit ilmoittivat äänistään. Näin saatiin sekä Euro- että Interviisuihin lähtijät selville.

Euroviisukarsintoihin osallistuvat kappaleet olivat pirteitä höpsötyksiä, kuten Mirumarun ABC, joka perustui Aapiseen tai euroviisumaisia rakkaudentunnustuksia, kuten voittajaksi julistettu Seija Simolan esittämä Anna rakkaudelle tilaisuus. Simola oli myös sanoittanut laulun yhdessä säveltäjä Reijo Karvosen kanssa.

Jos Euroviisuissa menestyttiin hempeillä rakkauslaululla ja vaaleanpunaisella mekolla, tyyli oli toinen Interviisukarsinnassa. Voittaja Taiska oli stailattu arkisemmin ruskeaan housupukuun, kun hän esitti menneen maalaiselämän perään kaipaavaa Miksi näin -kappaletta. Laulu voitti kisan yli 60 pisteen erolla seuraavaan.

Tuntemattomasta syystä Taiska ei kuitenkaan lähtenyt kilpailumatkalle Sopotiin, vaan Miksi näin -kappaleen esityksestä vastasi karsinnan toiseksi tullut Reijo Karvonen & Ikaros. Syyksi on uumoiltu Intervision ilmoitusta, että kisassa oli kyseisenä vuonna jo tarpeeksi naisartisteja.

Vuonna 1979 Euro- ja Interviisukarsinnat brändättiin Viisut 1979 -ohjelmaksi ja kisoihin pyrittiin aiempaa glamourimmalla tyylillä. Euroviisuehdokkuudesta kisasivat kokeneet konkarit Katri Helena, Markku Aro, Seidat, Babitzinin sisarukset Kirka, Muska ja Anna sekä Pepe Willberg. Ainoa tuntemattomampi esiintyjä oli turkulainen Yvonne Gräsbeck, joka esitti persoonallisesti taideballadin Hyvästi ystäväin. Raati arvosti laulun peräti kakkossijalle.

Kisan voitti Katri Helena, joka esitti Matti ”Fredi” Siitosen laulun Katson sineen taivaan. Laulusta tuli nopeasti listahitti, Jerusalemissa pidetyissä kisoissa laulu ylsi kuitenkin vain sijalle 14.

Myös Interviisukilpailun solisteista suurin osa oli tuttuja aiemmilta vuosilta: Taiska, Maarit, Ritva Oksanen ja Paula Koivuniemi olivat kaikki kokeilleet onneaan laulukilpailuissa aiemminkin. Ensikertalaisia olivat Eero Lupari ja Greger. Voittajaksi selvisi Ritva Oksasen kansansävelmää muistuttava Tuulessa soitto sousi. Oksanen oli edustanut Suomea Sopotissa myös vuonna 1972. Itä-Euroopan jury ei Oksasen esitykselle kuitenkaan lämmennyt. Suomen toiseksi edustajaksi lähetettiin kilpailussa viimeistä edelliseksi sijoittunut Greger laululla Sain kauniin maan. Hän tuli kilvassa kolmanneksi.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?