Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Vuonna 1973 karsinnoissa kuultiin paljon maailmaa syleileviä, onnellisuuden, yhtenäisyyden ja rakkauden sanomaa toistavia kilpailukappaleita, kuten Cumuluksen Noustaan perhosilla lentämään, Jukka Kuoppamäen ja Kastanjoiden Onnenmaa ja Paradisen One, Two, Three. Jälkimmäisin näistä kävi tiukan taistelun voitosta häviten kuitenkin neljällä pisteellä Euroviisuihin lähteneelle Marion Rungin esittämälle Tom Tom Tomille. Ajan tapaan ohjelma lähetettiin tv:n ja radion yhteislähetyksenä, jotta musiikista pystyi nauttimaan stereoäänellä. Ohjelman alkuun juontaja Aapeli Halinen tekeekin pienen äänitestin kulkemalla eri puolilla lavaa mikrofonin kanssa.

Euroviisuedustajamme 1973-1979

Vuonna 1974 karsintakilpailun finaalissa kilpaili kahdeksan laulua ja voittaja päätti 20-jäseninen tuomaristo. Kisaan osallistui paljon tunnettuja taiteilijoita. Muska ja George Babitzin (Senhän sanoo järkikin), Ritva Oksanen (Musta tango), Danny (Jos maailmassa vain ois kahva), Pepe Willberg (Sinä ja minä), Jukka Kuoppamäki (Aurinkomaa), Anneli Sari (Jäähyväiset) ja Markku Aro (Anna kaikkien kukkien kukkia).
Voiton tuona vuonna kuitenkin vei Carita Holmströmin esittämä kappale Älä mene pois, joka oli Eero Koivistoisen sävellys ja sanat siihen oli tehnyt Hector. Caritan vahva tulkinta flyygelin takaa vei voiton show-henkisemmistä kilpailijoistaan. Brightonissa järjestetyissä Euroviisuissa kappale esitettiin englanniksi. Keep me warm jäi sijalle 13 neljällä pisteellä.

Vuonna 1975 karsinnan voittajan valitsivat alueraadit. Voittajaksi valikoitui numerolla yksi kilpaillut Pihasoittajien esittämä Viulu-ukko, jonka oli säveltänyt Kim Kuusi. Sanat oli tehnyt Hannu Karlsson. Tämäkin laulu esitettiin itse Euroviisuissa englanniksi nimellä Old Man Fiddle. Se sijoittui kisassa seitsemänneksi.

Kisa oli tasainen, sillä Dannyn esittämä seikkailija jäi toiseksi vain 11 pisteen erolla. Kärkikaksikko oli kisannut samassa välierässä pääsystä karsinnan finaaliin ja silloin Seikkailija oli saanut enemmän pisteitä.

Kisassa esiintyivät muun muassa Marjatta Leppänen naiseutta ylistävällä kappaleella (Naisen vuosi), Agit-Prop (Jotain mikä yhdistää), Maarit jazz-tyyppisellä kappaleella Mätämakee sekä Vesa-Matti Lori ja Sivupersoonat barokkivaatteissan (Laulu).

Suomen edustussävelmät Eurovision laulukilpailuissa vuosina 1974 – 1975 olivat olleet popin valtavirrasta poikkeavia. Asiaan haluttiin muutosta, ja vuonna 1976 Yleisradio muuttikin karsinnan lähtökohtia kokonaan. Kutsukilpailun sijaan järjestettiin avoin sävellyskilpailu, ja kaksivaiheisen valinnan sijaan alueraadit äänestivät kerralla yhdeksästä ehdokkaasta voittajan.

Säännöissä korostettiin kansallisten piirteiden esiintuomista, ja lauluissa onkin kuultavissa suomalaisuuden koko kirjo suomenruotsalaisista saamelaisiin ja romaneista pohjalaisiin, onpa mukana hiukan tuulia Balkanilta ja Ranskastakin. Kansainvälistä väriä kisaan toivat unkarilaissyntyinen säveltäjä ja laulaja Dezsö Balogh, joka esittää Mustalaiskaravaani-kappaleen yhdessä Anneli Sarin kanssa ja norjalainen Inga Thommesen, joka esittää Lasse Mirschin sävellyksen Tillsammans med barn.

Voiton vei tällä kertaa kisojen myyvin laulu, Fredin Pump-pump, jonka vetävästä koreografiasta vastasi Aira Samulin. Kaikkia viisujen kaupallistuminen ei ilahduttanut. Suorassa lähetyksessä lavalle rynnisti mielenosoittaja, joka hakkasi käsiään ja ilmaisi laulaen, kuinka kansa sai ansaitsemaansa pumppumppia.

Vuoden 1977 karsintakilpailulähetyksestä ei ole säilynyt kun vain kappaleiden esitykset komeiden lavasteiden keskellä, orkesterin sävellyksellä. Kilpailun avasi Eeva Palosaaren käsialaa oleva Palokankaan Maikki, jonka hän esittää yhdessä Suvin, Veli-Pekan ja Heikin kanssa. Lasse Mårtenson esitti itse tekemänsä kappaleen Kuusitoista hyvää vuotta, jota hän myös itse säesti pianolla. Hortto Kaalo -yhtye sijoittui kisassa toiseksi Reino Markkulan säveltämällä Kauan sitten -laululla. Juha Vainion sanoittama laulu kertoo menneistä ajoista, jolloin ihmiset saivat olla kuten tahtoivat. Yhtyeessä esiintyivät tangokuningas Amadeus Lundbergin isä Taisto Lundberg, Ellen Hagert, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund.

Seija Simola osallistui karsintaan Erik Lindströmin ja Kari Tuomisen kappaleella Yötön yö ja Viktor Klimenko kappaleella Luonasi oon kun ilta ennättää, jonka hän oli säveltänyt yhdessä Alexander Klimenkon kanssa. Sanoitus oli Pertti Reposen kynästä. Jukka Siikavireen ja Erkki Mäkisen tekemän kappaleen Liehuva liekinvarsi esitti Markku Blomqvist. Illalla sillalla -kappaleen esitti Finntrio. Sakari Warsell oli tehnyt kappaleen.

Vuoden hämmentävin kilpalaulu oli ehdottomasti Mikko Alatalon esittämä Rokkilaulaja. Harri Rinteen tekemässä laulussa Alatalo astuu rokkaria ihannoivan teinitytön saappaisiin.

Voittajaksi selviytyi Monica Aspelundin esittämä ja sanoittama ja Aarno Ranisen säveltämä Lapponia, joka oli temaattisesti jatkoa heidän edellisen vuoden kilpailulaululleen Joiku. Euroviisujen loppukilpailuissa Lapponia sijoittui kymmenenneksi.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1978 euroviisukarsinnan yhteydessä kisattiin myös Interviisuihin osallistumisesta. Sopotin laulukilpailu oli edellisenä vuonna uudelleenbrändätty Intervision laulukilpailuksi, jota usein sanottiin Itä-Euroopan vastineeksi Euroviisuille.

Spektaakkelimainen kilpailulähetys jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuultiin kaikki kilpailukappaleet ja toisessa ensin esiintyi edellisen vuoden Interviisuvoittaja, tšekkiläinen Helena Vondráčková ja sitten alueraadit ilmoittivat äänistään. Näin saatiin sekä Euro- että Interviisuihin lähtijät selville.

Euroviisukarsintoihin osallistuvat kappaleet olivat pirteitä höpsötyksiä, kuten Mirumarun ABC, joka perustui Aapiseen tai euroviisumaisia rakkaudentunnustuksia, kuten voittajaksi julistettu Seija Simolan esittämä Anna rakkaudelle tilaisuus. Simola oli myös sanoittanut laulun yhdessä säveltäjä Reijo Karvosen kanssa.

Jos Euroviisuissa menestyttiin hempeillä rakkauslaululla ja vaaleanpunaisella mekolla, tyyli oli toinen Interviisukarsinnassa. Voittaja Taiska oli stailattu arkisemmin ruskeaan housupukuun, kun hän esitti menneen maalaiselämän perään kaipaavaa Miksi näin -kappaletta. Laulu voitti kisan yli 60 pisteen erolla seuraavaan.

Tuntemattomasta syystä Taiska ei kuitenkaan lähtenyt kilpailumatkalle Sopotiin, vaan Miksi näin -kappaleen esityksestä vastasi karsinnan toiseksi tullut Reijo Karvonen & Ikaros. Syyksi on uumoiltu Intervision ilmoitusta, että kisassa oli kyseisenä vuonna jo tarpeeksi naisartisteja.

Vuonna 1979 Euro- ja Interviisukarsinnat brändättiin Viisut 1979 -ohjelmaksi ja kisoihin pyrittiin aiempaa glamourimmalla tyylillä. Euroviisuehdokkuudesta kisasivat kokeneet konkarit Katri Helena, Markku Aro, Seidat, Babitzinin sisarukset Kirka, Muska ja Anna sekä Pepe Willberg. Ainoa tuntemattomampi esiintyjä oli turkulainen Yvonne Gräsbeck, joka esitti persoonallisesti taideballadin Hyvästi ystäväin. Raati arvosti laulun peräti kakkossijalle.

Kisan voitti Katri Helena, joka esitti Matti ”Fredi” Siitosen laulun Katson sineen taivaan. Laulusta tuli nopeasti listahitti, Jerusalemissa pidetyissä kisoissa laulu ylsi kuitenkin vain sijalle 14.

Myös Interviisukilpailun solisteista suurin osa oli tuttuja aiemmilta vuosilta: Taiska, Maarit, Ritva Oksanen ja Paula Koivuniemi olivat kaikki kokeilleet onneaan laulukilpailuissa aiemminkin. Ensikertalaisia olivat Eero Lupari ja Greger. Voittajaksi selvisi Ritva Oksasen kansansävelmää muistuttava Tuulessa soitto sousi. Oksanen oli edustanut Suomea Sopotissa myös vuonna 1972. Itä-Euroopan jury ei Oksasen esitykselle kuitenkaan lämmennyt. Suomen toiseksi edustajaksi lähetettiin kilpailussa viimeistä edelliseksi sijoittunut Greger laululla Sain kauniin maan. Hän tuli kilvassa kolmanneksi.

  • Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

    Maalaiskomediat Kuusniemeltä

    Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Johtavatko roolipelit saatananpalvontaan?

Lauantaivekkarissa pohdittiin vuonna 1997 vakavasti uhkasiko roolipelejä harrastavia nuoria saatananpalvonta vaiko jopa uusnatsit. Susanne Päivärinnan vieraiksi saapuivat Larppaaja-lehden päätoimittaja Esko "Elf" Vesala ja roolipeleihin seonneiden poikien huolestunut äiti Anna Lintunen.

  • MM-rallia 1980-luvulla

    80-luku oli suomalaisten rallikuskien juhlaa.

    Raimo "Höyry" Häyrisen toimittamia rallihaastatteluita 80-luvulta. Haastateltavana ovat suurimmat kotimaiset rallitaivaan tähdet ja muutama ruotsalainenkin.

  • Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa

    Areenasta löytyy paljon vanhaa aineistoa ympäri Suomea.

    Oman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa.

  • Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

    Kymmenen kysymystä ohjaajalle ja tietenkin ne ohjelmat myös!

    Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

  • Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

    Maalaiskomediat Kuusniemeltä

    Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

  • Teeman Elävän arkiston Rokkikesän staroina Guns N' Roses sekä Skid Row

    Esitämme kaksi Rockstopin erikoisjaksoa vuosilta 1990 ja -91

    Esitämme kaksi Rockstopin erikoisjaksoa vuosilta 1990 ja 1991. Molempien jaksojen keskiössä ovat esitysaikanaan erityistä suosiota nauttineet yhdysvaltalaiset hard rock -orkesterit: Guns N' Roses sekä Skid Row. Ohjelmat esitetään suorassa kanavavirrassa maanantaina 24.7. klo 12, torstaina 27.7. klo 22:45 ja perjantaina 28.7. klo 14:25.

  • Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Ikihippi Jukka Kuoppamäki

    Folk-Jukasta tuli vuonna 1967 hippi-Jukka.

    Folk-Jukasta tuli vuonna 1967 hippi-Jukka. Suomessa oli tosin talvisaikaan hieman hankala harrastaa kukkaisaatetta, Kuoppamäki myöntää 40 vuotta myöhemmin.

  • Jeesushipit tulivat myös Suomeen

    Raportti kristillisestä liikkeestä 1972.

    Jeesus-liike oli kristillinen liike hippien vastakulttuurin sisällä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Toisaalta voidaan sanoa, että samaan aikaan Jeesus-liike oli hippiliike kristinuskon sisällä. Joka tapauksessa, erityisesti nuorten suosiossa ollut suuntaus rantautui 70-luvulla myös Suomeen.

  • Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun

    Jorma Elovaara teki Ylelle okkulttista hippiohjelmaa.

    Hippisukupolven guru kampanjoi vapaan radiotoiminnan puolesta ja toimitti valtakunnanverkossa okkultismiin ja parapsykologisiin ilmiöihin erikoistunutta ohjelmaa.

  • Mattijuhani Koposen alaston totuus

    The Spermin keulakuvalle alastomuus oli totuuden etsimistä.

    The Sperm -yhtyeen keulakuva tuli tunnetuksi lausuttuaan alastomana runoa ja järjestettyään performanssin, jossa Itä ja Länsi yhtyisivät flyygelin päällä.

  • Lehmät lypsivät piimää mätäkuussa 1966

    Nurmijärvellä oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

    Heinäkuun ankarat helteet piiskasivat maitotilallisia erityisesti Suomen etelä- ja keskiosissa vuonna 1966. Pitkän lämpöaallon vaikutuksesta maito oli piiminyt jo lehmissä ja lypsettäessä oli tuloksena silkkaa piimää. Uutistoimittaja Hannu Karpo kiirehti Nurmijärvelle raportoimaan aiheesta. Alueella oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

  • Mätäkuun säätä 1969

    Uhkaavan kuuloisia säätietoja.

    Uutistenlukija Esko Tommola kertoo uhkaavan kuuloisia säätietoja: Moskovan tienoilla on syvä matalapaine, joka liikkuu kohti länttä.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

  • Kaikki äänestyksessä olleet radiodraamat on nyt julkaistu!

    Pääsikö suosikkidraamasi kärkikaartiin?

    Kiitos kaikille äänestäjille! Pyysimme teitä äänestämään kolmea suosikkia 16 radiodraaman listalta. Klassikkoteos Sinuhe egyptiläinen piti pintansa koko kahden viikon ajan ja ylsi ykköseksi saaden 22 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi eniten ääniä sai dekkari Maigret ja hotelli Majesticin murhat. Loputkin äänestyksessä mukana olleet kuunnelmat julkaistiin 10.7.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.