Hyppää pääsisältöön

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla. Yhtenä vuotena kisattiin viisujen ohella pääsystä myös Kuala Lumpurin Kultainen leija -kisoihin. Muutosten vuosikymmenenä vain Ossi Runne säilyi viisukapellimestarina vuodesta toiseen.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1980 karsinta käytiin jo 1970-luvulta tutulla Viisut-konseptilla, jossa euro- ja interviisukilpailijat valittiin samassa ohjelmassa. Kisa käytiin kutsukilpailuna, johon osallistui 11 säveltäjää. Voittajat valitsivat alueraadit, joiden toimintaa yleisö kritisoi kovasti, sillä moni yleisön suosikkikappale jäi jo semifinaaleihin. Noista semifinaaleista loppukilpailuun pääsi kuusi laulua. Kilpailun voitti Aarno Ranisen Vesa-Matti Loirille säveltämä Huilumies, jonka sanoituksen oli tehnyt Vexi Salmi. Kappaletta kuvailtiin epäviisumaiseksi ja se jäikin itse Euroviisuissa viimeiseksi. Norja antoi Suomelle viisi ja Ranska yhden pisteen.

Suomessa spekuloitiin, että Interviisuihin valittu Marion Rungin Hyvästi yö olisi pitänyt valita euroviisuedustajaksi. Interviisujen puolella kilpailua ei tullut esiintyjästä, sillä Marion esitti kaikki kilpailukappaleet. Voittajaksi ja Sopotiin lähtijäksi selviytyi siis Esko Koivumiehen säveltämä ja sanoittama Hyvästi yö, joka myös voitti koko Intervision laulukilpailun.

Karsinnan finaalilähetys oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuullaan kilpailukappaleet ja toisessa raatien äänet.

Skip Twitter post

Vuonna 1981 Suomi lähetti rohkeasti Euroviisuihin Riki Sorsan esittämän kappaleen Reggae ok. Jim Pembroken säveltämä kevyt reggaekappale oli finaalin tuomariston suosikki, sillä semifinaalin yleisöäänestyksen voittanut Frederikin Titanic jäi karsinnan loppukilpailussa vasta seitsemänneksi.

Tuonakin vuonna kilpailu toimi kutsumenetelmällä. Kutsuttuja säveltäjiä olivat muun muassa Veikko Samuli, Esko Koivumies, Esa Nieminen, Mikko Alatalo sekä Juice Leskinen Kovatasoisen kilpailun juonsi Erkki Pohjanheimo.

"Mä oon ollut siellä, missä muutkin ihmiset eli ihan rauhallisesti töissä", vastasi voittaja Riki Sorsa kysymykseen, että mistä hän putkahti karsintakisoihin. Hän myös kertoi uskovansa mahdollisuuksiinsa, koska kappaleen sävellys oli kansainvälistä käsialaa. Reggae Ok sijoittui Euroviisuissa 16:nneksi 27 pisteellä. Taustayhtyeestä löytyivät muun muassa säveltäjä Pembroke ja Pedro Hietanen.

Vuoden 1982 karsintalähetyksestä on valitettavasti arkistoon jäänyt vain lähetyksen alkuosa. Kisa oli jälleen kutsukilpailu, johon oli kutsuttu kymmenen säveltäjää, joiden piti valita sävellykselleen esiintyjäksi joko Ami Aspelund, Kojo, lauluyhtye Opus Five tai Tapani Kansa.

Heikki Kahilan juontamassa Lähetyksessä nähdään ja kuullaan Upi Sorvalin säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama Omenakuu, jonka esittää Opus Five, Toni Edelmannin säveltämä ja Tapani Kansan esittämä Palaan.., Kojon esittämä Videovenus, joka oli Jukka Siikavireen, Pedro Hietasen ja Jussi Tuomisen käsialaa sekä kilpailussa toiseksi tullut Ami Aspelundin vahvasti esittämä Mitt äppelträd, jonka olivat tehneet Veikko Samuli ja Marita Lindqvist. Tapani Kansa esitti karsinnassa peräti neljä kappaletta ja säilyneessä osassa karsintalähetystä kuullaankin hänen esittämänä myös Toivo Kärjen säveltämä, Vexi Salmen sanoittama ja Markku Johanssonin sovittama Paista päivä.

Euroviisuihin voittajana selvisi Kojon esittämä Nuku pommiin, jonka oli säveltänyt Jim Pembroke ja sanoittanut Juice Leskinen. Kappale jäi Euroviisuissa viimeiseksi ilman pisteitä.

Maria Valkama juontaa euroviisukarsintaa
Maria Valkama oli yksi viisukarsintojen juontajista 1980-luvulla Maria Valkama juontaa euroviisukarsintaa Kuva: Yle kuvanauha maria valkama

Vuonna 1983 kilpailu uudistettiin kokonaan. Kahtena edellisenä vuotena Euroviisuihin oli lähetetty alunperin Isosta-Britanniasta kotoisin olevan Jim Pembroken sävellys ja molemmilla kerroilla sijoitus oli ollut kehno. Vuonna 1983 sääntöuudistuksen myötä kilpailuun osallistuvien säveltäjien tuli olla syntyperäisiä suomalaisia. Finaaliin valittujen kymmenen säveltäjän oli valittava esittäjäksi joko Ami Aspelund, Meiju Suvas, Kirka, Tapani Kansa tai Opus 5. Näistä kaikki muut saivat laulettavaakseen kaksi laulua, paitsi Kirka, joka lauloi kolme ja Opus 5, joka lauloi vain yhden kappaleen.

Suomen euroviisuedustajan valitsi yleisö postikorttiäänestyksellä. Voittaja oli jälleen ylivoimainen, sillä Kari Kuusamon säveltämä, Kaisu Liuhalan sanoittama ja Ami Aspelundin esittämä Fantasiaa sai suuren enemmistön äänistä. Aspelundin kisa oli kaksijakoinen, sillä toinen hänen esittämistä kappaleista, Jaska Linkolan sanoittama ja säveltämä Hymni äiti Teresalle, jäi kisassa viimeiseksi

Vuonna 1984 Suomen edustaja valittiin jälleen postikorttiäänestyksellä. Myös tänä vuonna säveltäjien oli valittava tietyistä esiintyjistä laululleen esittäjä. Nämä laulajat olivat Kirka, Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo sekä Leena Nilsson.

Jälleen kerran voittaja oli ylivoimainen. Jukka Siikavireen ja Jussi Tuomisen käsialaa oleva Hengaillaan sai yli puolet enemmän ääniä kuin seuraavaksi tullut Tuultako tavoitan. Kirkan esittämä Hengaillaan sijoittui Euroviisuissa yhdeksänneksi.

Maria Valkaman juontama karsintafinaali lähetettiin Ylen tv-studiolta. Ohjelma oli hyvin yksinkertainen, jossa esiintyjät vain esittävät kappaleensa. Tilanne vaikuttaa jälkikäteen katsottuna hieman kolkolta, sillä studiossa ei ole lainkaan yleisöä.

Vuonna 1985 karsintafinaali muuntautui viihteellisempään suuntaan. Juontaja Seppo Hovi vei katsojat matkalle Suomen viisuhistoriaan. Tälläkin kertaa ohjelma lähetettiin Ylen studiolta, mutta yleisöä oli päästetty mukaan. Euroviisukarsinnassa oli 1990-luvulle asti aina tasokas orkesteri ja taustakuoro. Vuonna 1985 taustakuorossa lauloi muun muassa Kaija Kokkola, joka tunnetaan paremmin nimellä Kaija Koo.

Suomen euroviisuedustajat 1980-luvulla


Tänäkin vuonna oli käytössä tuttu kaava: avoimen sävellyskilpailun kautta finaaliin päässeet säveltäjät valitsivat lauluilleen esittäjän esivalitusta joukosta, johon kuuluivat Ami Aspelund, Tapani Kansa, Sonja Lumme, Bianca Morales, Riki Sorsa ja Pave Maijanen. Maijanen vetäytyi kisasta ja hänet korvasi Jokke Seppälä.

Useampi säveltäjä käytti myös mahdollisuutta luoda esiintyjistä duettoja. Niinpä Ami Aspelund ja Riki Sorsa esittivät yhdessä kappaleen Lapset maailman ja Bianca Morales ja Jokke Seppälä kappaleen Huomenna.

Tällä kertaa voittaja ei ollut ylivoimainen, sillä alueraatien suosikeiksi kohosivat Sonja Lumpeen esittämä Eläköön elämä ja Haaveissa vainko oot mun, jonka esitti Riki Sorsa. Petri Laaksosen säveltämä ja Veli-Pekka Lehdon sanoittama Eläköön elämä voitti lopulta 34 pisteen turvin ja lähti edustamaan Suomea Göteborgiin, jossa se sijoittui yhdeksännelle sijalle.

Vuoden 1986 karsinnan finaalin juonsi paremmin ulkomaankirjeenvaihtajana tunnettu Kari Lumikero. Finaalissa olikin uudenlainen ote, sillä siinä tutustuttiin Euroviisujen isäntämaahan Norjaan.

Itse kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, johon kutsuttiin yhdeksän säveltäjää. Säveltäjät saivat itse päättää sanoittajat, sovittajat ja esittäjät. Voittajan valitsi tällä kertaa asiantuntijaraati. Kari Kuivalainen esitti itse oman sävellyksensä Päivä kahden ihmisen. Kuivalaisen päätös oli ilmeisen onnistunut, sillä hän lähti Suomen edustajaksi Euroviisuihin. Voitto oli niukka, sillä Kirkan esittämä Uusiin taivaisiin jäi vain pisteen päähän. Kirka esitti toisenkin kappaleen yhdessä Kim Lönnholmin kanssa. Aitoa taikaa jäi kolmanneksi. Finaalissa oli mukana tuttuja esiintyjiä, kuten Sonja Lumme, Irina Milan ja Danny, mutta myös uudempia tuttavuuksia kuten Tulip.

Norjan Bergenissä Päivä kahden ihmisen esitettiin nimellä Never the End, vaikka esityskielenä olikin suomi. Laulu sai 22 pistettä ja sijoittui sijalle 15.

Vuoden 1987 karsintaohjelma ei kokonaisuutena ole säilynyt arkistoissa, mutta kaikki lauluesitykset, muutamia välihaastatteluita sekä lopputulosten julkistaminen on säilynyt. Juontajina toimivat itsekin euroviisuissa Suomea edustamassa käyneet Laila Halme ja Lasse Mårtenson. Ohjelman alussa he jakavat viisukokemuksiaan.

Tää laulu vaatii Virven upean äänen ja tulkinnan― Sata salamaa -laulun säveltäjä Petri Laaksonen

Karsinta oli kutsukilpailu, johon kutsuttiin sävellykset kymmeneltä säveltäjältä. Mukana oli säveltäjiä, joita ei mielletty euroviisumaisiksi, kuten Dingon Pertti Neumann. Hänen glamrock-bändi Sound Storm Shockin keulahahmolle Johnny Lee Michaelsille säveltämänsä Kesätuuli jäi toiseksi, kun voiton vei Virve Rostin esittämä Sata salamaa. Kappaleen säveltäjä Petri Laaksonen oli säveltänyt kaksi vuotta aiemmin Suomea edustaneen Eläköön elämä -kappaleen.

Voittaja valittiin postikorttiäänestyksellä. Sata salamaa sai melkein 17 000 ääntä ja Kesätuuli yli 15 000. Muut jäivät useiden tuhansien pisteiden päähän näistä kahdesta.

Vuonna 1988 poistuttiin studiosta ja karsintafinaali järjestettiin Kulttuuritalolla Helsingissä. Myös itse kilpailu muuttui, sillä tällä kertaa se oli jälleen avoin sävellyskilpailu. Raati valikoi 12 finalistia ja kuusi alueraatia valitsi Suomen edustajan Dublinin Euroviisuihin. Finaalin juontajana toimi Sini Sovijärvi.

Finaalin ensimmäinen esitys vei lopulta voiton. Edellisenä vuonna Virve Rostin taustayhtyeenä esiintynyt Boulevard esitti Pepe ja Kirsti Willbergin tekemän Nauravat silmät muistetaan raatien mielestä pistettä paremmin kuin toiseksi tullut Helen Miller Svar och vitt -kappaleen. Finaalissa esiintyi myös muun muassa lapsitähti Jonna Tervomaa yhdessä isänsä Timon ja Beat-yhtyeen kanssa, Mikko Alatalo sekä Benny Törnroos.

Nauravat silmät muistetaan sijoittui Dublinissa kolmella pisteellä toiseksi viimeiseksi.

Myös vuonna 1989 karsittiin Kulttuuritalossa ja kisa järjestettiin avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Vetonaulaksi tapahtumaan oli hankittu italialainen supertähti Sabrina, joka lauloi illan aikana kaksi kappaletta.

Sabrina laulaa Euroviisujen Suomen karsinnassa 1989
Italialainen Sabrina esiintyi euroviisukarsinnoissa Sabrina laulaa Euroviisujen Suomen karsinnassa 1989 Kuva: Yle kuvanauha sabrina

Euroviisuedustajan valitsi asiantuntijaraati, joka arvosti eniten Matti Puurtisen säveltämää La dolce Vitaa. Vaikka nimi on italiaa, itse laulu on espanjalaishenkinen. Kappaleen laulajan Anneli Saariston kanssa lavalla nähtiin myös kitaristit Antero Jakoila ja Bert Karlsson. Saaristo esitti finaalissa myös toisen kappaleen. Oi äiti maa sijoittui kolmanneksi. Väliin kiilasi Cris Owenin säveltämä ja esittämä Vad finns kvar.

La dolce vita päätyi Lausannen Euroviisuissa sijalle seitsemän ja vuonna 2000 se valittiin Suomen kaikkien aikojen Euroviisuksi Ylen äänestyksessä.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa

  • Kahdeksan kilometrin nainen Tuula Nousiainen

    Suomen toinen 8 km ylittänyt vuorikiipeilijä haastattelussa.

    Vuorikiipeilijä Tuula Nousiainen nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena maailman kuudenneksi korkeimman vuoren, Cho Oyun huipulle. Samalla hän ylitti vasta toisena suomalaisena maagisena pidetyn 8000 metrin korkeusrajan. Nousiainen saapui Lauantaivekkariin syksyllä 1998 kertomaan saavutuksestaan.