Hyppää pääsisältöön

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla. Yhtenä vuotena kisattiin viisujen ohella pääsystä myös Kuala Lumpurin Kultainen leija -kisoihin. Muutosten vuosikymmenenä vain Ossi Runne säilyi viisukapellimestarina vuodesta toiseen.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1980 karsinta käytiin jo 1970-luvulta tutulla Viisut-konseptilla, jossa euro- ja interviisukilpailijat valittiin samassa ohjelmassa. Kisa käytiin kutsukilpailuna, johon osallistui 11 säveltäjää. Voittajat valitsivat alueraadit, joiden toimintaa yleisö kritisoi kovasti, sillä moni yleisön suosikkikappale jäi jo semifinaaleihin. Noista semifinaaleista loppukilpailuun pääsi kuusi laulua. Kilpailun voitti Aarno Ranisen Vesa-Matti Loirille säveltämä Huilumies, jonka sanoituksen oli tehnyt Vexi Salmi. Kappaletta kuvailtiin epäviisumaiseksi ja se jäikin itse Euroviisuissa viimeiseksi. Norja antoi Suomelle viisi ja Ranska yhden pisteen.

Suomessa spekuloitiin, että Interviisuihin valittu Marion Rungin Hyvästi yö olisi pitänyt valita euroviisuedustajaksi. Interviisujen puolella kilpailua ei tullut esiintyjästä, sillä Marion esitti kaikki kilpailukappaleet. Voittajaksi ja Sopotiin lähtijäksi selviytyi siis Esko Koivumiehen säveltämä ja sanoittama Hyvästi yö, joka myös voitti koko Intervision laulukilpailun.

Karsinnan finaalilähetys oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuullaan kilpailukappaleet ja toisessa raatien äänet.

Skip Twitter post

Vuonna 1981 Suomi lähetti rohkeasti Euroviisuihin Riki Sorsan esittämän kappaleen Reggae ok. Jim Pembroken säveltämä kevyt reggaekappale oli finaalin tuomariston suosikki, sillä semifinaalin yleisöäänestyksen voittanut Frederikin Titanic jäi karsinnan loppukilpailussa vasta seitsemänneksi.

Tuonakin vuonna kilpailu toimi kutsumenetelmällä. Kutsuttuja säveltäjiä olivat muun muassa Veikko Samuli, Esko Koivumies, Esa Nieminen, Mikko Alatalo sekä Juice Leskinen Kovatasoisen kilpailun juonsi Erkki Pohjanheimo.

"Mä oon ollut siellä, missä muutkin ihmiset eli ihan rauhallisesti töissä", vastasi voittaja Riki Sorsa kysymykseen, että mistä hän putkahti karsintakisoihin. Hän myös kertoi uskovansa mahdollisuuksiinsa, koska kappaleen sävellys oli kansainvälistä käsialaa. Reggae Ok sijoittui Euroviisuissa 16:nneksi 27 pisteellä. Taustayhtyeestä löytyivät muun muassa säveltäjä Pembroke ja Pedro Hietanen.

Vuoden 1982 karsintalähetyksestä on valitettavasti arkistoon jäänyt vain lähetyksen alkuosa. Kisa oli jälleen kutsukilpailu, johon oli kutsuttu kymmenen säveltäjää, joiden piti valita sävellykselleen esiintyjäksi joko Ami Aspelund, Kojo, lauluyhtye Opus Five tai Tapani Kansa.

Heikki Kahilan juontamassa Lähetyksessä nähdään ja kuullaan Upi Sorvalin säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama Omenakuu, jonka esittää Opus Five, Toni Edelmannin säveltämä ja Tapani Kansan esittämä Palaan.., Kojon esittämä Videovenus, joka oli Jukka Siikavireen, Pedro Hietasen ja Jussi Tuomisen käsialaa sekä kilpailussa toiseksi tullut Ami Aspelundin vahvasti esittämä Mitt äppelträd, jonka olivat tehneet Veikko Samuli ja Marita Lindqvist. Tapani Kansa esitti karsinnassa peräti neljä kappaletta ja säilyneessä osassa karsintalähetystä kuullaankin hänen esittämänä myös Toivo Kärjen säveltämä, Vexi Salmen sanoittama ja Markku Johanssonin sovittama Paista päivä.

Euroviisuihin voittajana selvisi Kojon esittämä Nuku pommiin, jonka oli säveltänyt Jim Pembroke ja sanoittanut Juice Leskinen. Kappale jäi Euroviisuissa viimeiseksi ilman pisteitä.

Maria Valkama juontaa euroviisukarsintaa
Maria Valkama oli yksi viisukarsintojen juontajista 1980-luvulla Maria Valkama juontaa euroviisukarsintaa Kuva: Yle kuvanauha maria valkama

Vuonna 1983 kilpailu uudistettiin kokonaan. Kahtena edellisenä vuotena Euroviisuihin oli lähetetty alunperin Isosta-Britanniasta kotoisin olevan Jim Pembroken sävellys ja molemmilla kerroilla sijoitus oli ollut kehno. Vuonna 1983 sääntöuudistuksen myötä kilpailuun osallistuvien säveltäjien tuli olla syntyperäisiä suomalaisia. Finaaliin valittujen kymmenen säveltäjän oli valittava esittäjäksi joko Ami Aspelund, Meiju Suvas, Kirka, Tapani Kansa tai Opus 5. Näistä kaikki muut saivat laulettavaakseen kaksi laulua, paitsi Kirka, joka lauloi kolme ja Opus 5, joka lauloi vain yhden kappaleen.

Suomen euroviisuedustajan valitsi yleisö postikorttiäänestyksellä. Voittaja oli jälleen ylivoimainen, sillä Kari Kuusamon säveltämä, Kaisu Liuhalan sanoittama ja Ami Aspelundin esittämä Fantasiaa sai suuren enemmistön äänistä. Aspelundin kisa oli kaksijakoinen, sillä toinen hänen esittämistä kappaleista, Jaska Linkolan sanoittama ja säveltämä Hymni äiti Teresalle, jäi kisassa viimeiseksi

Vuonna 1984 Suomen edustaja valittiin jälleen postikorttiäänestyksellä. Myös tänä vuonna säveltäjien oli valittava tietyistä esiintyjistä laululleen esittäjä. Nämä laulajat olivat Kirka, Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo sekä Leena Nilsson.

Jälleen kerran voittaja oli ylivoimainen. Jukka Siikavireen ja Jussi Tuomisen käsialaa oleva Hengaillaan sai yli puolet enemmän ääniä kuin seuraavaksi tullut Tuultako tavoitan. Kirkan esittämä Hengaillaan sijoittui Euroviisuissa yhdeksänneksi.

Maria Valkaman juontama karsintafinaali lähetettiin Ylen tv-studiolta. Ohjelma oli hyvin yksinkertainen, jossa esiintyjät vain esittävät kappaleensa. Tilanne vaikuttaa jälkikäteen katsottuna hieman kolkolta, sillä studiossa ei ole lainkaan yleisöä.

Vuonna 1985 karsintafinaali muuntautui viihteellisempään suuntaan. Juontaja Seppo Hovi vei katsojat matkalle Suomen viisuhistoriaan. Tälläkin kertaa ohjelma lähetettiin Ylen studiolta, mutta yleisöä oli päästetty mukaan. Euroviisukarsinnassa oli 1990-luvulle asti aina tasokas orkesteri ja taustakuoro. Vuonna 1985 taustakuorossa lauloi muun muassa Kaija Kokkola, joka tunnetaan paremmin nimellä Kaija Koo.

Suomen euroviisuedustajat 1980-luvulla


Tänäkin vuonna oli käytössä tuttu kaava: avoimen sävellyskilpailun kautta finaaliin päässeet säveltäjät valitsivat lauluilleen esittäjän esivalitusta joukosta, johon kuuluivat Ami Aspelund, Tapani Kansa, Sonja Lumme, Bianca Morales, Riki Sorsa ja Pave Maijanen. Maijanen vetäytyi kisasta ja hänet korvasi Jokke Seppälä.

Useampi säveltäjä käytti myös mahdollisuutta luoda esiintyjistä duettoja. Niinpä Ami Aspelund ja Riki Sorsa esittivät yhdessä kappaleen Lapset maailman ja Bianca Morales ja Jokke Seppälä kappaleen Huomenna.

Tällä kertaa voittaja ei ollut ylivoimainen, sillä alueraatien suosikeiksi kohosivat Sonja Lumpeen esittämä Eläköön elämä ja Haaveissa vainko oot mun, jonka esitti Riki Sorsa. Petri Laaksosen säveltämä ja Veli-Pekka Lehdon sanoittama Eläköön elämä voitti lopulta 34 pisteen turvin ja lähti edustamaan Suomea Göteborgiin, jossa se sijoittui yhdeksännelle sijalle.

Vuoden 1986 karsinnan finaalin juonsi paremmin ulkomaankirjeenvaihtajana tunnettu Kari Lumikero. Finaalissa olikin uudenlainen ote, sillä siinä tutustuttiin Euroviisujen isäntämaahan Norjaan.

Itse kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, johon kutsuttiin yhdeksän säveltäjää. Säveltäjät saivat itse päättää sanoittajat, sovittajat ja esittäjät. Voittajan valitsi tällä kertaa asiantuntijaraati. Kari Kuivalainen esitti itse oman sävellyksensä Päivä kahden ihmisen. Kuivalaisen päätös oli ilmeisen onnistunut, sillä hän lähti Suomen edustajaksi Euroviisuihin. Voitto oli niukka, sillä Kirkan esittämä Uusiin taivaisiin jäi vain pisteen päähän. Kirka esitti toisenkin kappaleen yhdessä Kim Lönnholmin kanssa. Aitoa taikaa jäi kolmanneksi. Finaalissa oli mukana tuttuja esiintyjiä, kuten Sonja Lumme, Irina Milan ja Danny, mutta myös uudempia tuttavuuksia kuten Tulip.

Norjan Bergenissä Päivä kahden ihmisen esitettiin nimellä Never the End, vaikka esityskielenä olikin suomi. Laulu sai 22 pistettä ja sijoittui sijalle 15.

Vuoden 1987 karsintaohjelma ei kokonaisuutena ole säilynyt arkistoissa, mutta kaikki lauluesitykset, muutamia välihaastatteluita sekä lopputulosten julkistaminen on säilynyt. Juontajina toimivat itsekin euroviisuissa Suomea edustamassa käyneet Laila Halme ja Lasse Mårtenson. Ohjelman alussa he jakavat viisukokemuksiaan.

Tää laulu vaatii Virven upean äänen ja tulkinnan― Sata salamaa -laulun säveltäjä Petri Laaksonen

Karsinta oli kutsukilpailu, johon kutsuttiin sävellykset kymmeneltä säveltäjältä. Mukana oli säveltäjiä, joita ei mielletty euroviisumaisiksi, kuten Dingon Pertti Neumann. Hänen glamrock-bändi Sound Storm Shockin keulahahmolle Johnny Lee Michaelsille säveltämänsä Kesätuuli jäi toiseksi, kun voiton vei Virve Rostin esittämä Sata salamaa. Kappaleen säveltäjä Petri Laaksonen oli säveltänyt kaksi vuotta aiemmin Suomea edustaneen Eläköön elämä -kappaleen.

Voittaja valittiin postikorttiäänestyksellä. Sata salamaa sai melkein 17 000 ääntä ja Kesätuuli yli 15 000. Muut jäivät useiden tuhansien pisteiden päähän näistä kahdesta.

Vuonna 1988 poistuttiin studiosta ja karsintafinaali järjestettiin Kulttuuritalolla Helsingissä. Myös itse kilpailu muuttui, sillä tällä kertaa se oli jälleen avoin sävellyskilpailu. Raati valikoi 12 finalistia ja kuusi alueraatia valitsi Suomen edustajan Dublinin Euroviisuihin. Finaalin juontajana toimi Sini Sovijärvi.

Finaalin ensimmäinen esitys vei lopulta voiton. Edellisenä vuonna Virve Rostin taustayhtyeenä esiintynyt Boulevard esitti Pepe ja Kirsti Willbergin tekemän Nauravat silmät muistetaan raatien mielestä pistettä paremmin kuin toiseksi tullut Helen Miller Svar och vitt -kappaleen. Finaalissa esiintyi myös muun muassa lapsitähti Jonna Tervomaa yhdessä isänsä Timon ja Beat-yhtyeen kanssa, Mikko Alatalo sekä Benny Törnroos.

Nauravat silmät muistetaan sijoittui Dublinissa kolmella pisteellä toiseksi viimeiseksi.

Myös vuonna 1989 karsittiin Kulttuuritalossa ja kisa järjestettiin avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Vetonaulaksi tapahtumaan oli hankittu italialainen supertähti Sabrina, joka lauloi illan aikana kaksi kappaletta.

Sabrina laulaa Euroviisujen Suomen karsinnassa 1989
Italialainen Sabrina esiintyi euroviisukarsinnoissa Sabrina laulaa Euroviisujen Suomen karsinnassa 1989 Kuva: Yle kuvanauha sabrina

Euroviisuedustajan valitsi asiantuntijaraati, joka arvosti eniten Matti Puurtisen säveltämää La dolce Vitaa. Vaikka nimi on italiaa, itse laulu on espanjalaishenkinen. Kappaleen laulajan Anneli Saariston kanssa lavalla nähtiin myös kitaristit Antero Jakoila ja Bert Karlsson. Saaristo esitti finaalissa myös toisen kappaleen. Oi äiti maa sijoittui kolmanneksi. Väliin kiilasi Cris Owenin säveltämä ja esittämä Vad finns kvar.

La dolce vita päätyi Lausannen Euroviisuissa sijalle seitsemän ja vuonna 2000 se valittiin Suomen kaikkien aikojen Euroviisuksi Ylen äänestyksessä.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.