Hyppää pääsisältöön

Eduskuntavaaleissa puolueiden syvälliset viestit hukkuivat pintapuoliseen samankaltaisuuteen

Työkaluja
Vuoden 2015 eduskuntavaalien iskulauseissa esiintyi usein korjaamisen tarve. Työkaluja Kuva: Wikimedia Commons pihdit

Ilman puolueiden vaaliohjelmiin perehtymistä vaikutti, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ajoivat samaa asiaa. Sekä vasemmiston että oikeiston viesti oli, että Suomi on rikki, ja maamme vaatii korjaamista. Puolueet lietsoivat myös pelkoa tulevista päätöksistä, joka saattoi ajaa kansaa konservatiivisempaan äänestyskäyttäytymiseen. Uusien medioiden vaikutusta vaaleihin on vielä vaikea arvioida - informaatioähky voi kuitenkin nostaa esille epäolennaisuuksia.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäjiin pyrittiin vaikuttamaan pintapuolisesti hyvin samankaltaisilla viesteillä. Tätä mieltä on Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri.

Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä.

- Kun retoriikan näkökulmasta tarkastelee asiaa, kysymys on usein siitä, kuka puhuu ja kenelle puhutaan. Tietävätkö puolueet kenelle he oikeasti puhuvat? Ainakin kahdeksan suurimman puolueen vaalimainoksissa viesti oli sama. Kaikki ovat korjaamassa, käymässä töihin tai käärimässä hihoja. Tällaisista korulauseista ihmisen on vaikea ymmärtää, mikä puolueita oikeasti erottaa toisistaan.

Hämäri rinnastaa tapahtuneen työtapaturmaan.

- Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä. On menty helpoimman kautta. Jos katsoo lähemmin esimerkiksi kokoomuksen ja vasemmistoliiton vaaliohjelmaa, niissä on hirveän suuret erot. Silti puolueiden sloganit ovat samanlaiset. Syvällinen viesti hukkuu pintapuoliseen samankaltaisuuteen, hän tuskailee.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Hämäri toivoi, että poliittiset viestit terävöityisivät. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Olen aika pettynyt. Kun perussuomalaiset sai edellisissä vaaleissa suuren vaalivoittonsa, toivoin, että näissä vaaleissa olisi kerrottu tarkemmin mistä puolueen agendoissa on kysymys. Sen sijaan kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen kohti klassista retorista positiota eli populismia. Joka näkyy siten, että pintapuolinen viesti on todella ympäripyöreä.

Peloteltu kansa äänestää konservatiivisemmin

Puolueiden iskulauseita olivat muun muassa: Suomi kuntoon, Me korjaamme sen, Nyt jos koskaan ja Korjausliike.

- Enemmistö puolueista otti sellaisen kannan, että tässä on ainoastaan ikäviä päätöksiä tehtävänä, ja että jotain on pahasti rikki. Kukaan ei keskustele siitä, mitkä asiat ovat kunnossa, mikä täällä toimii, ja minkä varaan voisi rakentaa. Ensimmäinen viesti on, että nyt on kaikki pielessä, Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri pohtii.

Kun ihmiset ovat peloissaan, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi.

Puoluejohtajilla oli sentään erilaiset näkemykset yhteiskunnan korjaamisen tavoista.

- Juha Sipilä puhui 200 000 työpaikan luomisesta, kun Antti Rinne uskoi, että Suomi nousee vientivetoisella talouskasvulla. Timo Soini taas sanoi, että Suomi nousee savupiipputeollisuuden paluulla. Kokoomus puolestaan uskoo yrittäjyyden helpottamiseen. Ongelmana on, että nämä kaikki ehdotukset ovat enemmän tai vähemmän toiveajattelua. Ne ovat kaikki sellaisia, että siirretään jotain tulevaisuuteen. Että ehkä tulevaisuudessa voi tapahtua jotain. Ei tarkastella sitä siltä kannalta, mitä puolueet oikeasti aikovat tehdä, Hämäri luettelee.

Kuinka laskelmoitua epävarmuuden tunteen luominen on ollut? Hätätilan luominen ja paniikin lietsominenhan ovat tuttuja sodanaikaisia tehokeinoja, joita sotapäälliköt ja diktaattorit harrastavat ennen sodankäyntiä.

- On tutkittu, miten ihminen reagoi puutteen tunteeseen. Kun ihmiset ovat peloissaan ja epävarmoja, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi ja huomattavasti konservatiivisemmiksi.

Oleellinen tieto hukkuu informaatiotulvaan

Muutamissa viimeisissä vaaleissa uudenlaisilla medioilla, kuten blogeilla ja Twitterillä, on ollut suurempi painoarvo. Hämärin mukaan niiden vaikutusta lopputulokseen on kuitenkin vaikea arvioida. Tiedon määrä on joka tapauksessa lisääntynyt, ja tätä Hämäri pitää pienenä riskinä.

- Jos vaalit kiinnostavat, tietoa on nykyään paljon enemmän saatavilla. Kaikkea voi seurata aktiivisemmin ja tehokkaammin. Informaation määrä on ihan valtava, mutta ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut. Vaikka informaatiota tulee joka paikasta, siitä voi jäädä paljon vähemmän käteen.

Ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut.

Vaalien alla voi käydä niin, että informaation määrä hukuttaa olennaisen tiedon. Poliitikkojen pintapuoliset tokaisut voivat jäädä mieleen päällimmäisenä. Myös politiikan kannalta epäolennaiset asiat, kuten kuka suuttui kenelle, tai kuka puhuu parhaiten ruotsin kieltä, nousevat ykkösasioiksi.

Myös erilaisten vaalitenttien määrä noussut, ja vaalien alla poliittisia tilaisuuksia voi olla Hämärin mielestä jopa liikaa.

- Vaalit muuttuvat populistisemmiksi. Asiasisällön näkyvyys katoaa, ja tulee tällainen pintapuolinen me vastaan te -asetelma, jonka merkitys korostuu entisestään.

Severi Hämäri: Poliittinen eetos, paatos ja ehkä vähän logoskin...

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.