Hyppää pääsisältöön

Eduskuntavaaleissa puolueiden syvälliset viestit hukkuivat pintapuoliseen samankaltaisuuteen

Työkaluja
Vuoden 2015 eduskuntavaalien iskulauseissa esiintyi usein korjaamisen tarve. Työkaluja Kuva: Wikimedia Commons pihdit

Ilman puolueiden vaaliohjelmiin perehtymistä vaikutti, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ajoivat samaa asiaa. Sekä vasemmiston että oikeiston viesti oli, että Suomi on rikki, ja maamme vaatii korjaamista. Puolueet lietsoivat myös pelkoa tulevista päätöksistä, joka saattoi ajaa kansaa konservatiivisempaan äänestyskäyttäytymiseen. Uusien medioiden vaikutusta vaaleihin on vielä vaikea arvioida - informaatioähky voi kuitenkin nostaa esille epäolennaisuuksia.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäjiin pyrittiin vaikuttamaan pintapuolisesti hyvin samankaltaisilla viesteillä. Tätä mieltä on Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri.

Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä.

- Kun retoriikan näkökulmasta tarkastelee asiaa, kysymys on usein siitä, kuka puhuu ja kenelle puhutaan. Tietävätkö puolueet kenelle he oikeasti puhuvat? Ainakin kahdeksan suurimman puolueen vaalimainoksissa viesti oli sama. Kaikki ovat korjaamassa, käymässä töihin tai käärimässä hihoja. Tällaisista korulauseista ihmisen on vaikea ymmärtää, mikä puolueita oikeasti erottaa toisistaan.

Hämäri rinnastaa tapahtuneen työtapaturmaan.

- Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä. On menty helpoimman kautta. Jos katsoo lähemmin esimerkiksi kokoomuksen ja vasemmistoliiton vaaliohjelmaa, niissä on hirveän suuret erot. Silti puolueiden sloganit ovat samanlaiset. Syvällinen viesti hukkuu pintapuoliseen samankaltaisuuteen, hän tuskailee.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Hämäri toivoi, että poliittiset viestit terävöityisivät. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Olen aika pettynyt. Kun perussuomalaiset sai edellisissä vaaleissa suuren vaalivoittonsa, toivoin, että näissä vaaleissa olisi kerrottu tarkemmin mistä puolueen agendoissa on kysymys. Sen sijaan kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen kohti klassista retorista positiota eli populismia. Joka näkyy siten, että pintapuolinen viesti on todella ympäripyöreä.

Peloteltu kansa äänestää konservatiivisemmin

Puolueiden iskulauseita olivat muun muassa: Suomi kuntoon, Me korjaamme sen, Nyt jos koskaan ja Korjausliike.

- Enemmistö puolueista otti sellaisen kannan, että tässä on ainoastaan ikäviä päätöksiä tehtävänä, ja että jotain on pahasti rikki. Kukaan ei keskustele siitä, mitkä asiat ovat kunnossa, mikä täällä toimii, ja minkä varaan voisi rakentaa. Ensimmäinen viesti on, että nyt on kaikki pielessä, Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri pohtii.

Kun ihmiset ovat peloissaan, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi.

Puoluejohtajilla oli sentään erilaiset näkemykset yhteiskunnan korjaamisen tavoista.

- Juha Sipilä puhui 200 000 työpaikan luomisesta, kun Antti Rinne uskoi, että Suomi nousee vientivetoisella talouskasvulla. Timo Soini taas sanoi, että Suomi nousee savupiipputeollisuuden paluulla. Kokoomus puolestaan uskoo yrittäjyyden helpottamiseen. Ongelmana on, että nämä kaikki ehdotukset ovat enemmän tai vähemmän toiveajattelua. Ne ovat kaikki sellaisia, että siirretään jotain tulevaisuuteen. Että ehkä tulevaisuudessa voi tapahtua jotain. Ei tarkastella sitä siltä kannalta, mitä puolueet oikeasti aikovat tehdä, Hämäri luettelee.

Kuinka laskelmoitua epävarmuuden tunteen luominen on ollut? Hätätilan luominen ja paniikin lietsominenhan ovat tuttuja sodanaikaisia tehokeinoja, joita sotapäälliköt ja diktaattorit harrastavat ennen sodankäyntiä.

- On tutkittu, miten ihminen reagoi puutteen tunteeseen. Kun ihmiset ovat peloissaan ja epävarmoja, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi ja huomattavasti konservatiivisemmiksi.

Oleellinen tieto hukkuu informaatiotulvaan

Muutamissa viimeisissä vaaleissa uudenlaisilla medioilla, kuten blogeilla ja Twitterillä, on ollut suurempi painoarvo. Hämärin mukaan niiden vaikutusta lopputulokseen on kuitenkin vaikea arvioida. Tiedon määrä on joka tapauksessa lisääntynyt, ja tätä Hämäri pitää pienenä riskinä.

- Jos vaalit kiinnostavat, tietoa on nykyään paljon enemmän saatavilla. Kaikkea voi seurata aktiivisemmin ja tehokkaammin. Informaation määrä on ihan valtava, mutta ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut. Vaikka informaatiota tulee joka paikasta, siitä voi jäädä paljon vähemmän käteen.

Ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut.

Vaalien alla voi käydä niin, että informaation määrä hukuttaa olennaisen tiedon. Poliitikkojen pintapuoliset tokaisut voivat jäädä mieleen päällimmäisenä. Myös politiikan kannalta epäolennaiset asiat, kuten kuka suuttui kenelle, tai kuka puhuu parhaiten ruotsin kieltä, nousevat ykkösasioiksi.

Myös erilaisten vaalitenttien määrä noussut, ja vaalien alla poliittisia tilaisuuksia voi olla Hämärin mielestä jopa liikaa.

- Vaalit muuttuvat populistisemmiksi. Asiasisällön näkyvyys katoaa, ja tulee tällainen pintapuolinen me vastaan te -asetelma, jonka merkitys korostuu entisestään.

Severi Hämäri: Poliittinen eetos, paatos ja ehkä vähän logoskin...

Kommentit
  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri