Hyppää pääsisältöön

Eduskuntavaaleissa puolueiden syvälliset viestit hukkuivat pintapuoliseen samankaltaisuuteen

Työkaluja
Vuoden 2015 eduskuntavaalien iskulauseissa esiintyi usein korjaamisen tarve. Työkaluja Kuva: Wikimedia Commons pihdit

Ilman puolueiden vaaliohjelmiin perehtymistä vaikutti, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ajoivat samaa asiaa. Sekä vasemmiston että oikeiston viesti oli, että Suomi on rikki, ja maamme vaatii korjaamista. Puolueet lietsoivat myös pelkoa tulevista päätöksistä, joka saattoi ajaa kansaa konservatiivisempaan äänestyskäyttäytymiseen. Uusien medioiden vaikutusta vaaleihin on vielä vaikea arvioida - informaatioähky voi kuitenkin nostaa esille epäolennaisuuksia.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäjiin pyrittiin vaikuttamaan pintapuolisesti hyvin samankaltaisilla viesteillä. Tätä mieltä on Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri.

Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä.

- Kun retoriikan näkökulmasta tarkastelee asiaa, kysymys on usein siitä, kuka puhuu ja kenelle puhutaan. Tietävätkö puolueet kenelle he oikeasti puhuvat? Ainakin kahdeksan suurimman puolueen vaalimainoksissa viesti oli sama. Kaikki ovat korjaamassa, käymässä töihin tai käärimässä hihoja. Tällaisista korulauseista ihmisen on vaikea ymmärtää, mikä puolueita oikeasti erottaa toisistaan.

Hämäri rinnastaa tapahtuneen työtapaturmaan.

- Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä. On menty helpoimman kautta. Jos katsoo lähemmin esimerkiksi kokoomuksen ja vasemmistoliiton vaaliohjelmaa, niissä on hirveän suuret erot. Silti puolueiden sloganit ovat samanlaiset. Syvällinen viesti hukkuu pintapuoliseen samankaltaisuuteen, hän tuskailee.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Hämäri toivoi, että poliittiset viestit terävöityisivät. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Olen aika pettynyt. Kun perussuomalaiset sai edellisissä vaaleissa suuren vaalivoittonsa, toivoin, että näissä vaaleissa olisi kerrottu tarkemmin mistä puolueen agendoissa on kysymys. Sen sijaan kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen kohti klassista retorista positiota eli populismia. Joka näkyy siten, että pintapuolinen viesti on todella ympäripyöreä.

Peloteltu kansa äänestää konservatiivisemmin

Puolueiden iskulauseita olivat muun muassa: Suomi kuntoon, Me korjaamme sen, Nyt jos koskaan ja Korjausliike.

- Enemmistö puolueista otti sellaisen kannan, että tässä on ainoastaan ikäviä päätöksiä tehtävänä, ja että jotain on pahasti rikki. Kukaan ei keskustele siitä, mitkä asiat ovat kunnossa, mikä täällä toimii, ja minkä varaan voisi rakentaa. Ensimmäinen viesti on, että nyt on kaikki pielessä, Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri pohtii.

Kun ihmiset ovat peloissaan, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi.

Puoluejohtajilla oli sentään erilaiset näkemykset yhteiskunnan korjaamisen tavoista.

- Juha Sipilä puhui 200 000 työpaikan luomisesta, kun Antti Rinne uskoi, että Suomi nousee vientivetoisella talouskasvulla. Timo Soini taas sanoi, että Suomi nousee savupiipputeollisuuden paluulla. Kokoomus puolestaan uskoo yrittäjyyden helpottamiseen. Ongelmana on, että nämä kaikki ehdotukset ovat enemmän tai vähemmän toiveajattelua. Ne ovat kaikki sellaisia, että siirretään jotain tulevaisuuteen. Että ehkä tulevaisuudessa voi tapahtua jotain. Ei tarkastella sitä siltä kannalta, mitä puolueet oikeasti aikovat tehdä, Hämäri luettelee.

Kuinka laskelmoitua epävarmuuden tunteen luominen on ollut? Hätätilan luominen ja paniikin lietsominenhan ovat tuttuja sodanaikaisia tehokeinoja, joita sotapäälliköt ja diktaattorit harrastavat ennen sodankäyntiä.

- On tutkittu, miten ihminen reagoi puutteen tunteeseen. Kun ihmiset ovat peloissaan ja epävarmoja, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi ja huomattavasti konservatiivisemmiksi.

Oleellinen tieto hukkuu informaatiotulvaan

Muutamissa viimeisissä vaaleissa uudenlaisilla medioilla, kuten blogeilla ja Twitterillä, on ollut suurempi painoarvo. Hämärin mukaan niiden vaikutusta lopputulokseen on kuitenkin vaikea arvioida. Tiedon määrä on joka tapauksessa lisääntynyt, ja tätä Hämäri pitää pienenä riskinä.

- Jos vaalit kiinnostavat, tietoa on nykyään paljon enemmän saatavilla. Kaikkea voi seurata aktiivisemmin ja tehokkaammin. Informaation määrä on ihan valtava, mutta ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut. Vaikka informaatiota tulee joka paikasta, siitä voi jäädä paljon vähemmän käteen.

Ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut.

Vaalien alla voi käydä niin, että informaation määrä hukuttaa olennaisen tiedon. Poliitikkojen pintapuoliset tokaisut voivat jäädä mieleen päällimmäisenä. Myös politiikan kannalta epäolennaiset asiat, kuten kuka suuttui kenelle, tai kuka puhuu parhaiten ruotsin kieltä, nousevat ykkösasioiksi.

Myös erilaisten vaalitenttien määrä noussut, ja vaalien alla poliittisia tilaisuuksia voi olla Hämärin mielestä jopa liikaa.

- Vaalit muuttuvat populistisemmiksi. Asiasisällön näkyvyys katoaa, ja tulee tällainen pintapuolinen me vastaan te -asetelma, jonka merkitys korostuu entisestään.

Severi Hämäri: Poliittinen eetos, paatos ja ehkä vähän logoskin...

Kommentit
  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Onko onnellisuuden tavoittelu turhanpäiväistä ja omissa tunteissa vellominen itsekeskeistä?

    Onko yksilökeskeisyys vienyt meidät kauemmas toisistamme?

    Onnellisuuden ajatellaan olevan jokaisen omalla vastuulla. Mutta mihin se johtaa? KulttuuriCocktail kutsui kaksi taiteilijaa, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Akse Petterssonin sekä laulaja-lauluntekijä Yonan, puhumaan tunteista, itsekeskeisyydestä ja taiteesta. Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa, jota syytetään usein myös itsekeskeisyydestä.

  • Aivoverenvuoto ei lopettanut sarjakuvataiteilijan luomistyötä

    Realistista sarjakuvaa rohkeasti omasta elämästä

    Tamperelainen sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kehittänyt jännittävän reseptin tekemiselleen. Sarjakuva loikkaa omasta rakastumisesta ja kodin remontoimisesta Tampereen historiaan ja kuluttamisen ideologiaan. Takalo ei myöskään kaihda kertoa omasta vakavasta sairastumisestaan ja masennuksestaan.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Teeman kesän elokuvat 2018

    Musikaaleja, Kieślowskia, Tati ja De Niro...

    Teeman kesän elokuvissa mm. musikaaleja, Kieślowskia, Tatia... Elokuvia neljänä iltana viikossa ja Areenassa koko ajan!

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.