Hyppää pääsisältöön

Eduskuntavaaleissa puolueiden syvälliset viestit hukkuivat pintapuoliseen samankaltaisuuteen

Työkaluja
Vuoden 2015 eduskuntavaalien iskulauseissa esiintyi usein korjaamisen tarve. Työkaluja Kuva: Wikimedia Commons pihdit

Ilman puolueiden vaaliohjelmiin perehtymistä vaikutti, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ajoivat samaa asiaa. Sekä vasemmiston että oikeiston viesti oli, että Suomi on rikki, ja maamme vaatii korjaamista. Puolueet lietsoivat myös pelkoa tulevista päätöksistä, joka saattoi ajaa kansaa konservatiivisempaan äänestyskäyttäytymiseen. Uusien medioiden vaikutusta vaaleihin on vielä vaikea arvioida - informaatioähky voi kuitenkin nostaa esille epäolennaisuuksia.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäjiin pyrittiin vaikuttamaan pintapuolisesti hyvin samankaltaisilla viesteillä. Tätä mieltä on Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri.

Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä.

- Kun retoriikan näkökulmasta tarkastelee asiaa, kysymys on usein siitä, kuka puhuu ja kenelle puhutaan. Tietävätkö puolueet kenelle he oikeasti puhuvat? Ainakin kahdeksan suurimman puolueen vaalimainoksissa viesti oli sama. Kaikki ovat korjaamassa, käymässä töihin tai käärimässä hihoja. Tällaisista korulauseista ihmisen on vaikea ymmärtää, mikä puolueita oikeasti erottaa toisistaan.

Hämäri rinnastaa tapahtuneen työtapaturmaan.

- Opettajana antaisin huonon arvosanan puolueiden viestinnästä. On menty helpoimman kautta. Jos katsoo lähemmin esimerkiksi kokoomuksen ja vasemmistoliiton vaaliohjelmaa, niissä on hirveän suuret erot. Silti puolueiden sloganit ovat samanlaiset. Syvällinen viesti hukkuu pintapuoliseen samankaltaisuuteen, hän tuskailee.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Hämäri toivoi, että poliittiset viestit terävöityisivät. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Olen aika pettynyt. Kun perussuomalaiset sai edellisissä vaaleissa suuren vaalivoittonsa, toivoin, että näissä vaaleissa olisi kerrottu tarkemmin mistä puolueen agendoissa on kysymys. Sen sijaan kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen kohti klassista retorista positiota eli populismia. Joka näkyy siten, että pintapuolinen viesti on todella ympäripyöreä.

Peloteltu kansa äänestää konservatiivisemmin

Puolueiden iskulauseita olivat muun muassa: Suomi kuntoon, Me korjaamme sen, Nyt jos koskaan ja Korjausliike.

- Enemmistö puolueista otti sellaisen kannan, että tässä on ainoastaan ikäviä päätöksiä tehtävänä, ja että jotain on pahasti rikki. Kukaan ei keskustele siitä, mitkä asiat ovat kunnossa, mikä täällä toimii, ja minkä varaan voisi rakentaa. Ensimmäinen viesti on, että nyt on kaikki pielessä, Puhujakoulun vastuuopettaja Severi Hämäri pohtii.

Kun ihmiset ovat peloissaan, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi.

Puoluejohtajilla oli sentään erilaiset näkemykset yhteiskunnan korjaamisen tavoista.

- Juha Sipilä puhui 200 000 työpaikan luomisesta, kun Antti Rinne uskoi, että Suomi nousee vientivetoisella talouskasvulla. Timo Soini taas sanoi, että Suomi nousee savupiipputeollisuuden paluulla. Kokoomus puolestaan uskoo yrittäjyyden helpottamiseen. Ongelmana on, että nämä kaikki ehdotukset ovat enemmän tai vähemmän toiveajattelua. Ne ovat kaikki sellaisia, että siirretään jotain tulevaisuuteen. Että ehkä tulevaisuudessa voi tapahtua jotain. Ei tarkastella sitä siltä kannalta, mitä puolueet oikeasti aikovat tehdä, Hämäri luettelee.

Kuinka laskelmoitua epävarmuuden tunteen luominen on ollut? Hätätilan luominen ja paniikin lietsominenhan ovat tuttuja sodanaikaisia tehokeinoja, joita sotapäälliköt ja diktaattorit harrastavat ennen sodankäyntiä.

- On tutkittu, miten ihminen reagoi puutteen tunteeseen. Kun ihmiset ovat peloissaan ja epävarmoja, he muuttuvat vähän tyhmemmiksi ja huomattavasti konservatiivisemmiksi.

Oleellinen tieto hukkuu informaatiotulvaan

Muutamissa viimeisissä vaaleissa uudenlaisilla medioilla, kuten blogeilla ja Twitterillä, on ollut suurempi painoarvo. Hämärin mukaan niiden vaikutusta lopputulokseen on kuitenkin vaikea arvioida. Tiedon määrä on joka tapauksessa lisääntynyt, ja tätä Hämäri pitää pienenä riskinä.

- Jos vaalit kiinnostavat, tietoa on nykyään paljon enemmän saatavilla. Kaikkea voi seurata aktiivisemmin ja tehokkaammin. Informaation määrä on ihan valtava, mutta ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut. Vaikka informaatiota tulee joka paikasta, siitä voi jäädä paljon vähemmän käteen.

Ihmisen kyky käsitellä informaatiota ei ole parantunut.

Vaalien alla voi käydä niin, että informaation määrä hukuttaa olennaisen tiedon. Poliitikkojen pintapuoliset tokaisut voivat jäädä mieleen päällimmäisenä. Myös politiikan kannalta epäolennaiset asiat, kuten kuka suuttui kenelle, tai kuka puhuu parhaiten ruotsin kieltä, nousevat ykkösasioiksi.

Myös erilaisten vaalitenttien määrä noussut, ja vaalien alla poliittisia tilaisuuksia voi olla Hämärin mielestä jopa liikaa.

- Vaalit muuttuvat populistisemmiksi. Asiasisällön näkyvyys katoaa, ja tulee tällainen pintapuolinen me vastaan te -asetelma, jonka merkitys korostuu entisestään.

Severi Hämäri: Poliittinen eetos, paatos ja ehkä vähän logoskin...

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!