Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kännykkänetin datakatto täyttyy vaivihkaa

Datankäyttövaroitus saa mietteliääksi
Datankäyttövaroitus saa mietteliääksi Kuva: file404/ Shutterstock/kuvamanipulaatio datankäyttövaroitus

Puhelinoperaattoreiden myyntipisteissä ystävälliset myyntihenkilöt kyselevät vaikeita. Puheluiden ja tekstiviestien määrä on jotenkin ynnäiltävissä, mutta mobiilidatan käytöstä kysyttäessä alkaa monen kuluttajan leuka väpättää. Lopulta valitaan varmuuden vuoksi datamäärältään sekä nopeudeltaan mahdollisimman tehokas liittymä. Selvitimme, onko rajaton datapaketti aina viisas valinta.

Suomalaisten mieliin on iskostunut pelko satojen eurojen kännykkälaskuista ja operattorit iskevät markkinoinnissaan taitavasti tähän saumaan.

Jos taskussa on Sopiva, Edukas, Huoleton, Suurenmoinen, Super, Jätti tai Äly, ei kai voi mennä pahasti metsään, vaikka gigatavut ja kilobitit sekunnissa jäisivätkin merkitykseltään hämäriksi.

Jos taskussa on Sopiva, Edukas, Huoleton, Suurenmoinen, Super, Jätti tai Äly, ei kai voi mennä pahasti metsään, vaikka gigatavut ja kilobitit sekunnissa jäisivätkin merkitykseltään hämäriksi.

Tällä hetkellä Soneran ja TeleFinlandin mobiililiittymät sisältävät datasiirtoa 10 – 50 gigatavua (= noin 10 000 - 50 000 megatavua). Tämän määrän tietoa pitäisi siirtyä verkossa nopeudella, jolla liittymää markkinoidaan. Kun datakatto täyttyy, liittymän nopeus muuttuu hitaammaksi ja palveluiden käyttäminen tahmeaksi, osittain jopa mahdottomaksi. Pelko ylisuurista jälkilaskuista on datakatollisissa liittymissä siis ainakin kotimaan käytössä turha.

Elisan ja DNA:n liittymät sisältävät datasiirtoa rajattomasti. Datamäärältään rajoittamaton liittymä taas toimii täydellä nopeudella aina.

Oman datankulutuksen määrää on vaikea arvioida

Mistä kuluttaja sitten tietää valitako datakatollisen vai rajoittamattoman liittymän? Netti on tulvillaan erilaisia arvioita eri palveluiden vaatimista datamääristä, mutta muuttujia on loputtomasti.

Omaa datan tarvettaan voi yrittää arvioida sen mukaan, miten ja millaisia nettipalveluita kännykällään käyttää. Sähköpostin lukeminen ja lähettäminen ei datapakettia paljon kuluta. Mobiilioptimoitujen nettisivujenkin lukeminen vie alle megatavun verran per sivu.

Automaattisen synkronoinnin estäminen säästää dataa, mutta heikentää käyttökokemusta.
Automaattisen synkronoinnin estäminen säästää dataa, mutta huonontaa käyttökokemusta. Automaattisen synkronoinnin estäminen säästää dataa, mutta heikentää käyttökokemusta. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen sykronointi

Mutta kun ruvetaan puhumaan videoista, alkaa data huveta. Esimerkiksi neljän minuutin Youtube videon katsominen kännykällä voi viedä dataa noin kuudesta megatavusta yli seitsemäänkymmeneen megatavuun, - videon laadusta, käyttäjän Youtube-tilin asetuksista, - ja jopa yhteysnopeudesta riippuen.

— Kuluttajan on hirveän vaikea arvioida omaa datan käyttöään, myöntää Aalto- yliopiston professori Jukka Manner.

— Jos puhelimella ei katso videoita, 10 gigatavunkaan kuukausittainen datakatto ei tule kovin helposti vastaan. Mutta jos katsoo elokuvia, niin datakatto voi tulla täyteen jo yhden HD-laatuisen leffan katsomisella.

Omasta datankulutuksesta on syytä kiinnostua myös silloin, jos käyttää innokkaasti sosiaalista mediaa. Somessa oleiluun kuuluu yleensä omien kuvien, yhä useammin myös videoiden, lähettäminen, - ja se vie sekä dataa, että kaistaa reilusti. Oman sisällön sujuvaan jakamiseen tarvitaankin liittymä, jossa myös lähtevän tiedonsiirron nopeus on tarpeeeksi hyvä, käytännössä 4G-liittymä.

Mitä 10 gigatavun datakattoon mahtuu?

10 gigatavun kuukausittainen datakatto tarkoittaa noin 340 megatavua vuorokaudessa. Aluksi tuntuu siltä, että huolellisella suunnittelulla ja kurinalaisella käytöllä voi nauttia palveluista melko monipuolisesti.

340 Mt:n päivittäinen data-annos syntyy esimerkiksi tällaisella reseptillä:

  • lukemalla noin 10 nettiartikkelia = 6 Mt
  • olemalla Facebookissa noin 10 minuuttia = 4 Mt
  • lataamalla pari valokuvaa someen tai pilvipalveluun= 4 Mt
  • lataamalla Instagramiin videon (15 sek) = 8 Mt
  • katsomalla videota Yle Areena -sovelluksesta 30 min = 300 Mt
  • lukemalla ja lähettämällä muutaman sähköpostin liitteineen = 0,03 Mt - 3 Mt/ lähetys

Vaikka onnistuisi hallitsemaan omaa datankäyttöään hyvinkin tarkasti, laskutuskauden loppupuolella saattaa tulla datakatto vastaan ja yhteys hidastuu. Onko tapahtunut laskuvirhe?

Sovellukset kuluttavat dataa aina kun kännykkä on päällä

Taustadatan määrä 12 tunnin ajalta.
Taustadatan määrä 12 tunnin ajalta. Taustadatan määrä 12 tunnin ajalta. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen taustadata

Mobiilipalveluiden aktiiviseen käyttöön kuluva data muodostaa kokonaiskulutuksesta vain osan. Mobiililaittessa taustalla toimivat ja päivityksiä itsenäisesti hakevat sovellukset haukkaavat oman siivunsa. Taustalla, käyttäjän huomaatta kuluvan datan määrä riippuu siitä, paljonko sovelluksia puhelimeen on asennettu ja onko ne säädetty synkronoimaan sisältöään automaattisesti vai eivät.

Mittasin oman puhelimeni taustadatan kulutuksen 12 tunnin ajalta. Tänä aikana en käyttänyt puhelinta aktiivisesti lainkaan. Puhelimena on Samsung Galaxy S4 ja liittymänä Soneran Fiksunetti.

Taustalla toimivat sovellukset olivat kuluttaneet noin 8 megatavua.

Taustasovellukset olen säätänyt synkronoitumaan automaattisesti, ja se selittää ainakin sosiaalisen median applikaatioiden ja sähköpostin taustadatan kulutuksen suuruutta.

Mitä enemmän automaattisesti päivittymään asennettuja sovelluksia, sitä suurempi on taustadatan kulutus.

Aktiiviselle somen käyttäjälle ja maltillisestikin liikkuvaa kuvaa kuluttavalle kymmenen gigatavun datakatto tulee siis vastaan hyvin helposti, vaivihkaa.

Rajaton vai datakatto?

Nyrkkisääntönä voinee todeta, että jos katsot pitkiä videoita, haluat pitää sosiaalisen median tilisi sisällöt ajantasalla koko ajan ja olet innokas jakamaan myös omia valokuviasi ja videoitasi, valitse silloin rajoittamaton tai 50 Gt datasiirtoa sisältävä liittymä.

Mikäli taas käytät kännykällä lähinnä sähköpostia ja selailet nettisivuja, etkä ole ladannut kännykkääsi paljon taustadataa kuluttavia sovelluksia, pärjäät todennäköisesti oikein hyvin 10 Gt:n datakatonkin alla.

Voit tarkkailla datan käyttöäsi omasta kännykästäsi. Asetukset -kohdasta löytyy laskuri, jossa voit asettaa käytöllesi vaikkapa päivittäisen rajan. Tämän rajan täytyttyä puhelin hälyttää ja varoittaa asetetun rajan täyttymisestä. Datakatollisia liittymiä myyvät Sonera ja TeleFinlad lähettävät ilmoituksen, kun kuukausittainen datakatto täyttyy. Liittymän nopeuden voi nostaa takaisin alkuperäiselle tasolle parin euron lisämaksulla.

Mobiilidatan käyttö lisääntyy tulevaisuudessakin

Laskennallisesti jokainen suomalainen käytti vuonna 2014 yli 160 megatavua mobiilidataa päivässä, kertoo Viestintäviraston katsaus (.pdf). Kasvua edellisvuoteen oli yli 80%.

Datasiirroltaan rajattomat liittymät ovat Euroopan mittakaavassa harvinaisia

Mobiiliverkoissa liikkuvan datan määrä tulee lisääntymään lähivuosina vähintään samaan tahtiin.

Yleistyvät ja lisääntyvät sosiaalisen median palvelut, joihin rientävät innokkaina jo vanhemmatkin ikäpolvet, pitävät datan liikkeessä.

Videoiden tarjonta lisääntyy ja yhä useammat tottuvat katsomaan niitä kännykästä.

Myös erilaiset musiikin ja pelien streamauspalvelut sekä tiedostojen tallennus pilvipalveluihin haukkaavat dataa yhä enemmän.

Todennäköisesti mobiilipalveluidenkin käytössä pätee vanha hokema pirun viemästä pikkusormesta: kun palveluita tottuu käyttämään, niitä käyttää mielellään yhä enemmän ja enemmän.

Vaikka tällä hetkellä Suomessa voi tiedon valtatietä lasketella kännykälläkin menemään melko huolettomasti, tietoisuus omasta datan käytöstä on hyvä pitää vireillä.

Suomessa myynnissä olevat datasiirroltaan rajattomat liittymät ovat nimittäin Euroopan mittakaavassa harvinaisia. Suomessakin operaattorit haikailevat uudenlaisen laskutusmallin perään, jossa jokainen käyttäjä maksaa datasta todellisen käytön mukaan. Todennäköisesti on vain ajan kysymys, koska dataperusteinen laskutus rantautuu Suomeenkin.

ps.Tämän artikkelin lukeminen kännykällä laihdutti datapakettiasi noin 0,5 megatavua.

Muokattu 23.4.2015 klo 17:20: Lisätty linkki puhelinliittymien vertailuun.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.