Hyppää pääsisältöön

Kansanmurha on paha sana

Araratin vuoristo
Armenialaiset pitävät kansallisena symbolinaan Araratin vuoristoa, joka näkyy hyvin pääkaupungista Jerevanista. Itse vuori sijaitsee Turkin puolella rajaa. Araratin vuoristo Kuva: Yle ulkolinja: yhden sanan tähden

Turkki kutsui vähän aikaa sitten suurlähettiläänsä pois Vatikaanista. Syynä oli se, että paavi Franciscus sanoi Turkin mielestä väärän sanan väärässä yhteydessä. Paavi Franciscus kuvaili tuolloisen Osmanien valtakunnan alueella tapahtunutta armenialaisten joukkotuhoa kansanmurhaksi. Tähän sanaan kiteytyy paljon, ja se vaikuttaa politiikkaan vielä tänäkin päivänä.

Ensimmäisen maailmansodan sivujuonteena raivosi sota nykyisen Turkin alueella Osmanien valtakunnan raunioilla. Mahtava valtakunta oli luhistumassa. Kuten kriisitilanteissa usein käy, tuolloinkin tappiolle piti löytää syntipukki. Syntipukin osa lankesi armenialaisille. Armenialaiset olivat kristittyjä, ja heidän epäiltiin auttavan idästä tulevaa vihollista Venäjää.

Vallassa olleet nuorturkkilaiset johtajat käynnistivät massiivisen etnisen puhdistuksen. Kaikki armenialaiset päätettiin siirtää perinteisiltä asuinsijoiltaan pois. Armenialaisia karkotettiin junilla ja kävelemällä nykyisen Syyrian alueelle aavikolle. Ruokaa ei annettu. Kulkutaudit, nälkä ja jano tekivät tehtävänsä. Armenialaisia myös tapettiin järjestelmällisesti, hukutettiin mereen ja raiskattiin.

Arviot uhrimäärästä vaihtelevat

Araratin vuoristo
Araratin vuoristo Kuva: Yle ulkolinja: yhden sanan tähden

Arviot surmattujen armenialaisten määrästä vaihtelevat. Ranskalaiset historiantukijat puhuvat 1,5 miljoonasta. Turkin mukaan kuolleita oli korkeintaan 400 000. Turkin mukaan kyse oli sisällissodasta, jossa kuoli myös paljon turkkilaisia. Kansanmurha-sanan käyttäminen saattaa tässä yhteydessä johtaa Turkissa rikossyytteeseen. Ranskassa taas on pitkään yritetty kriminalisoida armenialaisten kansanmurhankiistäminen.

Turkissa vuoden 1915 tapahtumia opetetaan aivan eri valossa kuin lännessä. Ulkolinjan haastattelema professori Orhan Çekic Maltepen yliopistosta Istanbulista kuvailee armenialaisten pakkosiirtoa oikeutetuksi ja humanitaariseksi operaatioksi. Çekicin mukaan konfliktissa kuoli enemmän turkkilaisia kuin armenialaisia.

Vuoden 1915 murhenäytelmästä tulee tänä keväänä kuluneeksi 100 vuotta. Armenialaisten joukkotuho, ja erityisesti se, millä sanalla tuota tuhoa kutsutaan, hiertää edelleen monien maiden välisiä suhteita. Eniten kärsivät Armenian ja Turkin rajaseudulla asuvat ihmiset. Maiden välinen raja on kiinni ja kauppasuhteet poikki. Kaikki tämä, vain yhden sanan tähden.

Marko Lönnqvist

Artikkeli liittyy vuonna 2012 kuvattuun Ulkolinjaan, joka esitetään nyt uusintana.

Ulkolinja: Yhden sanan tähden 21.4.2015 TV1 klo 22.55.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua