Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Harri Vuoren puheenvuoro

Säveltäjä Harri Vuori.
Säveltäjä Harri Vuori. Kuva: Yle/Laila Kangas harri vuori

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 22. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Harri Vuori.

Sanotaan että taiteella ei ole isänmaata. Ymmärrän tietysti lausahduksen kertovan taiteen universaalista kyvystä ilmaista tekijänsä mielenmaisemaa. Olen kuitenkin tuskallisen tietoinen myös siitä, että oma taiteellinen toimintani kumpuaa jollakin mystisellä tavalla oman maani, tai paremminkin sen sivistyksellisen kokonaisuuden piiristä johon kuulun: sen historian ponnisteluista , ihmisistä ja erityisesti luonnosta. Kuten tiedetään, taiteella on maamme historiassa ollut erittäin merkittävä osa. Historia kuitenkin jatkuu toistaiseksi enkä näe mitään tavoiteltavampaa kuin kansamme ja samalla tietysti koko ihmiskunnan sivistys ja hyvinvointi; näiden herkkänä mittarina taide on usein toiminut.

Säveltäjä Harri Vuori pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 22.4.2015.
Säveltäjä Harri Vuori pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 22.4.2015. Säveltäjä Harri Vuori pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 22.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas harri vuori

Haluaisin tietysti myös että tämän edustamani maailmankolkan taide erottuisi jollakin tavoin omaleimaisena myös tulevaisuudessa. En näe mieltä taiteen kokonaisvaltaisessa globaalistumisessa vaikka kulttuurien välisen vuorovaikutuksen hedelmällisyyttä en suinkaan kiistä.

Hiukan provosoiden käännän nyt kysymyksen toisin päin: onko isänmaalla tulevaisuudessa taidetta. Yhä kaupallisemmaksi muuttuva ympäristömme, ei ainoastaan Suomen tai länsimaiden vaan koko maailman mittakaavassa, tuntuu vierastavan todella pitkäjänteisiä projekteja. Nämä tarjosivat ennen työmahdollisuuksia tieteen tekijöille, kaikkien alojen taiteilijoille ja itse fyysisen työn suorittajille. Esimerkkejä tällaisista voisivat olla vaikkapa satoja vuosia kestäneet kirkkojen rakennustyöt. Nopeaa voittoa tavoitteleva hektinen maailmamme ei kuitenkaan innostu esimerkiksi sellaisista helposti keksittävistä mutta täysin toteutuskelpoisista, kauaskantoisista ja ilman muuta hyödyllisistä tavoitteista kuin ilmastonmuutoksen kertakaikkinen torjuminen tai uuden planeetan valmistelu ihmisten siirtokunnaksi. Tällaisessa ihmiskuntaa kohottavassa työssä haluaisin taiteilijana olla mukana.

Kaupallistuminen tuottavuuslaskelmineen altistaa taiteenteon myös entistä suuremmalle vapauden menetyksen uhalle, vaikka en haluakaan uskoa että kovin moni merkittävä taideteos olisi koskaan syntynyt pelkästään rahan vuoksi.

Taiteen henki on tunnetusti vapaus, ja itselleen rehellinen taiteilija on oman yhteiskuntansa potilas, lääkäri, pappi ja visionääri. Tällaisena asiaintilan olisi myös tulevaisuudessa säilyttävä.

Harri Vuori

#sibelius150 #ajassasoi

  • Pohjolan Puccini, säveltäjä Tauno Pylkkänen oli punaorpo – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. maaliskuuta.

    Teatteriperheeseen adoptoidusta punaorvosta, Tauno Pylkkäsestä (1918 - 1980) kasvoi varhaiskypsä ja lahjakas nuori säveltäjä. Pylkkänen oli omana aikanaan erittäin suosittu oopperasäveltäjä, jota kutsuttiin lempinimellä ”Pohjolan Puccini”. Menestyksestä huolimatta Pylkkänen alkoholisoitui. Hän koki traagisen kohtalon aikana, jolloin homoseksuaalisuutta pidettiin rikoksena.

  • Tanssii orkesterin kanssa

    Tanssii orkesterin kanssa

    Viiden yhdysvaltalaisen säveltäjän musiikkia esittelevä julkaisu on monipuolinen kokonaisuus. Orkesterin käsittely on kaikilla mukana olevilla nykysäveltäjillä sujuvaa ja hallittua. Jokainen tekijä myös ottaa lähtökohdakseen orkesterin soivuudet ja rakentavat ilmaisuaan sen päälle.

  • Moniäänisiä yksinpuheluja

    Moniäänisiä yksinpuheluja

    On aina kiinnostavaa kuulostella, miten laajempien esityskokoonpanojen kanssa aateloituneet säveltäjät kiteyttävät ja muovaavat ilmaisuaan soolosoittimille kirjoitetuissa teoksissaan.

  • Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    ”En halua olla Lontoossa. Haluan vain tulla kotiin ja elää mukavasti meren läheisyydessä”, kirjoitti säveltäjä Grace Williams (1906–1977) 1940-luvun puolivälissä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua