Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Harri Vuoren puheenvuoro

Säveltäjä Harri Vuori.
Säveltäjä Harri Vuori. Kuva: Yle/Laila Kangas harri vuori

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 22. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Harri Vuori.

Sanotaan että taiteella ei ole isänmaata. Ymmärrän tietysti lausahduksen kertovan taiteen universaalista kyvystä ilmaista tekijänsä mielenmaisemaa. Olen kuitenkin tuskallisen tietoinen myös siitä, että oma taiteellinen toimintani kumpuaa jollakin mystisellä tavalla oman maani, tai paremminkin sen sivistyksellisen kokonaisuuden piiristä johon kuulun: sen historian ponnisteluista , ihmisistä ja erityisesti luonnosta. Kuten tiedetään, taiteella on maamme historiassa ollut erittäin merkittävä osa. Historia kuitenkin jatkuu toistaiseksi enkä näe mitään tavoiteltavampaa kuin kansamme ja samalla tietysti koko ihmiskunnan sivistys ja hyvinvointi; näiden herkkänä mittarina taide on usein toiminut.

Säveltäjä Harri Vuori pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 22.4.2015.
Säveltäjä Harri Vuori pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 22.4.2015. Säveltäjä Harri Vuori pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 22.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas harri vuori

Haluaisin tietysti myös että tämän edustamani maailmankolkan taide erottuisi jollakin tavoin omaleimaisena myös tulevaisuudessa. En näe mieltä taiteen kokonaisvaltaisessa globaalistumisessa vaikka kulttuurien välisen vuorovaikutuksen hedelmällisyyttä en suinkaan kiistä.

Hiukan provosoiden käännän nyt kysymyksen toisin päin: onko isänmaalla tulevaisuudessa taidetta. Yhä kaupallisemmaksi muuttuva ympäristömme, ei ainoastaan Suomen tai länsimaiden vaan koko maailman mittakaavassa, tuntuu vierastavan todella pitkäjänteisiä projekteja. Nämä tarjosivat ennen työmahdollisuuksia tieteen tekijöille, kaikkien alojen taiteilijoille ja itse fyysisen työn suorittajille. Esimerkkejä tällaisista voisivat olla vaikkapa satoja vuosia kestäneet kirkkojen rakennustyöt. Nopeaa voittoa tavoitteleva hektinen maailmamme ei kuitenkaan innostu esimerkiksi sellaisista helposti keksittävistä mutta täysin toteutuskelpoisista, kauaskantoisista ja ilman muuta hyödyllisistä tavoitteista kuin ilmastonmuutoksen kertakaikkinen torjuminen tai uuden planeetan valmistelu ihmisten siirtokunnaksi. Tällaisessa ihmiskuntaa kohottavassa työssä haluaisin taiteilijana olla mukana.

Kaupallistuminen tuottavuuslaskelmineen altistaa taiteenteon myös entistä suuremmalle vapauden menetyksen uhalle, vaikka en haluakaan uskoa että kovin moni merkittävä taideteos olisi koskaan syntynyt pelkästään rahan vuoksi.

Taiteen henki on tunnetusti vapaus, ja itselleen rehellinen taiteilija on oman yhteiskuntansa potilas, lääkäri, pappi ja visionääri. Tällaisena asiaintilan olisi myös tulevaisuudessa säilyttävä.

Harri Vuori

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • Sarasteen Brahms-tulkinnoissa on imua

    Sarasteen Brahms-tulkinnoissa on imua

    No nyt kelpaa! Jukka-Pekka Sarasteen ja Kölnin radion sinfoniaorkesterin Johannes Brahmsin sinfonioiden kokonaislevytys sulkeutuu. Viimeisenä vuorossa on Brahmsin muhkean ja kontrastoivan sinfoniasarjan päättävä neljäs e-molli-sinfonia.

  • John Adamsin vauhdikasta ja värikylläistä jälkiminimalismia

    John Adamsin vauhdikasta ja värikylläistä jälkiminimalismia

    Peter Oundjianin johtama Skotlannin kansallisorkesteri syöksyy uudella julkaisullaan John Adamsin orkesterimusiikin maailmaan. 90-luvun lopun klassikko Naive and Sentimental Music saa seurakseen tuoreemman vauhtiteoksen Absolute Jest. Absolute Jest (2011/2012) jousikvartetille ja orkesterille on kuusiosainen laaja scherzo.

  • Pärtin sinfonia-sarja paranee edetessään

    Pärtin sinfoniasarja paranee edetessään

    Sinfonia ei lajityyppinä tule ihan ensimmäisenä mieleen, kun ajattelee virolaissäveltäjä Arvo Pärtin tuotantoa. Sinfonia-otsaketta kantavat teokset ovat kuitenkin olleet läsnä Pärtin tuotannon eri tyylivaiheissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua