Hyppää pääsisältöön

Holmbergin Jääkärin morsian kohahdutti maltillisuudellaan

Kun vasemmistoradikaalina tunnettu Kalle Holmberg ohjasi kevättalvella 1971 säyseän Jääkärin morsiamen Turun kaupunginteatterissa, puhuttiin vuoden teatteritapauksesta. Oliko Holmbergista tullut nationalisti, kysyttiin ironisesti.

Turun teatterielämässä puhalsivat vuonna 1971 muutoksen tuulet. Kaupunginteatteriin johtoon asettui kaksi kärkevää teatterintekijää: Ralf Långbacka sen taiteelliseksi johtajaksi ja Kalle Holmberg pääohjaajaksi. Ensimmäisten ohjausten joukkoon kuului Sam Sihvon laulunäytelmä Jääkärin morsian.

Koska Holmbergin pelättiin tekevän vaarallista teatteria, kerrotaan, että osa katsojista otti esitykseen mukaan pillin. Protestivihellyksiä ei kuitenkaan kuultu. Tv-kameran edessä yleisö luonnehti esitystä isänmaalliseksi.

Turun yliopiston kansleri Tauno Nurmela kirjoitti Suomen Kuvalehteen pakinan, missä hän poleemisesti vertasi Holmbergia 1920-luvun Akateemisen Karjala-Seuran nationalisteihin. Pakinassaan Nurmela myös arveli, että juuri Jääkärin morsiamen ohjaus oli Holmbergilta oivallinen keino päästä turkulaisen ”kerman” suosioon. ”Minä nyt en pidä niin suurta eroa tällä oikeistolaisella ja vasemmistolaisella kermalla”, hän kommentoi hymyillen toimittajalle.

Holmberg kuittasi kuittailut lyhyesti. Tavoitteena oli antaa "naivistisin keinoin" ihmisille mahdollisuus samaistua roolihenkilöihin. ”Samalla olen pyrkinyt lyömään palleaan muutamissa kohdissa. Voi olla, että olis pitänyt potkia enemmän päähän.” Turkulaisten mielistelyn hän kiistää. ”Ei minulla mitään syytä ole kumarrella tai nuoleskella turkulaisia, en minä edes tunne heitä niin hyvin vielä.”

Långbacka ja Holmberg johtivat Turun kaupunginteatteria vuoteen 1977 asti. ”Turun kotkien” aikakaudella teatteri nousi kansainväliseen maineeseen. Kotimaassa aikakausi sen sijaan muistetaan teatterisodasta, jota vasemmistolaisuudellaan ärsytystä aiheuttanut kaksikko kävi sekä lehdistöä että teatterilautakuntaa vastaan.

Jääkärin morsiamen vaikeat vuosikymmenet

Jääkärin morsian on jääkärivänrikki Samuli "Sam" Sihvon (1892-1927) kirjoittama laulunäytelmä, joka sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa vuonna 1921. Näytelmää on tuosta lähtien esitetty säännöllisesti eri puolilla Suomea.

Juonellisesti näytelmä on fiktiivinen kolmiodraama, joka sijoittuu Jääkäripataljoona 27:n Libaun-vaiheeseen vuosiin 1916-1917. Jääkärit itse pitivät näytelmästä, ja ainakin yksi pariskunta tosiasiallisestikin löysi toisensa tuona aikana. Herra ja rouva Bonsdorff kertoivat Libaun-muistoistaan haastattelijalle vuonna 1972.

Näytelmästä on tehty myös kaksi elokuvasovitusta. Kalle Kaarna ohjasi sen elokuvaksi 1931 ja Risto Orko vuonna 1938. Kaarnan elokuvan, jossa Tauno Palo nähtiin ensimmäisen kerran valkokankaalla, uskottiin pitkään olleen kadonnut, kunnes se löytyi 1990-luvulla. Orkon ohjaama elokuva puolestaan asetettiin Neuvostolitton vaatimuksesta sensuuriin vuonna 1948. Glasnostin alettua Valtion elokuvatarkastamo päätti purkaa sensuurin vuonna 1986.

Lue lisää:

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat

Aikansa radikaalit, jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915–1916 lähteneet miehet kertovat itse vaiheistaan. Millaiseksi he arvioivat jääkäriliikkeen merkityksen 50 vuotta itsenäistymisen jälkeen?

Lue lisää:

Jääkärimarssi kiteytti uljaan aatoksen

Yksi musiikkihistoriamme helmistä on Jääkärimarssi, jonka symbolinen merkitys itsenäisyyttä tavoitelleiden suomalaisten keskuudessa oli suuri. Heikki Nurmion sanoittamaa ja Jean Sibeliuksen säveltämää, hankalasti marssittavaa kappaletta salakuljetettiin mm. Aino Sibeliuksen turkinhihassa.

Lue lisää:

Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa

Kalle Holmbergin Turun kaupunginteatterille ohjaama sovitus Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä oli 1970-luvun suuria teatteritapauksia.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.