Hyppää pääsisältöön

Suomalainen elokuvatuotanto kurkottaa itärajan taa

Pressikuva Tappajan näköinen mies -elokuvasta.
Pressikuva Tappajan näköinen mies -elokuvasta. Kuva: Jari Mutikainen samuli edelmann.

Elokuva-alamme etsii kansainvälisiä kontakteja Venäjältä. Itänaapurissa tunnetaan esimerkiksi suomalaisten ammattitaito elokuvien jälkikäsittelyssä, mutta maan kurja taloustilanne jarruttaa yhteistyötä. Suomalaisvenäläisten elokuvasuhteiden voimahahmot Kirsi Tykkyläinen ja Ville Haapasalo uskovat kanssakäymisen tiivistymiseen. Sitä todistaa myös osin Moskovassa kuvattava suomalaiselokuva Tappajan näköinen mies.

– On tosi mukava tehdä töitä taas tämän porukan kanssa, ja päästiinpä vielä kuvaamaan toiseen kotikaupunkiini Moskovaan, näyttelijä Ville Haapasalo kuvailee tuntojaan Tappajan näköinen mies elokuvan ensimmäisenä kuvauspäivänä.

Elokuva on jatkoa neljä vuotta sitten ensimmäisen kerran esitetylle TV-sarjalle, joka perustuu Matti Röngän Viktor Kärppä -dekkareihin. Nyt kuvattavassa elokuvassa Samuli Edelmannin näyttelemä suomalaistunut inkeriläinen joutuu tahtomattaan keskelle Venäjän sisäistä valtataistelua.

Vain kivenheiton päässä oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin murhapaikasta sijaitseva kuvauspaikka saa päähenkilön esittäjän ajatukset kulkeutumaan myös itänaapurin todellisiin valtataisteluihin.

– Onhan tämä aika sykähdyttävää. Nemtsovin kohtalo on viime aikoina puhuttanut tällä alueella, Samuli Edelmann sanoo viittoen niin sillalle tuotujen kukkien kuin punatiilisten Kremlin muurien suuntaan.

Ilman venäläistä vastinparia suomalaisryhmällä tuskin olisi mitään asiaa kuvauksiin Punaisen torin kupeessa.

Ville Haapasalon lisäksi turvaa suomalaiselle tuotantoryhmälle tuo suomalaisvenäläisen elokuvayhteistyön monitoiminainen Kirsi Tykkyläinen, joka kertoo toimivansa elokuvaprojektin kummitätinä. Laajan suhdeverkoston omaava Tykkyläinen on toiminut apuna venäläisen yhteistyökumppanin löytämisessä.

Ilman venäläistä vastinparia suomalaisryhmällä tuskin olisi mitään asiaa kuvauksiin Punaisen torin kupeessa. Tämän tietää myös ohjaaja Lauri Nurkse, joka kertoo tuotantotiimin toimivan Venäjällä lähtökohtaisesti kuvauspaikan ehdoilla.

– Jos joku ilmoittaa, että tässä ei saa kuvata, niin sitten meidän täytyy laittaa kimpsut kasaan ja mennä kuvaamaan jonnekin muualle. Mutta toistaiseksi kaikki on mennyt hienosti ja ihmiset ovat suhtautuneet meihin kunnioittaen, Nurkse kertoo.

Yhteistyö vahvistaa molempia maita

Suomalaisvenäläinen elokuvayhteistyö on paljon muutakin kuin pelkkää rajan takana kuvaamista. Osapuolet tarjoavat toisilleen elokuvatuotantoon liittyvää erikoisosaamista. Suomalaiset tunnetaan Venäjällä laadukkaista elokuvien jälkikäsittelytaidosta, kuten digitaalisesta kuvankäsittelystä tai visuaalisten efektien luomisesta.

Tämä olisi myös suuri mahdollisuus suomalaiselokuvien pääsylle Venäjän laajoille markkinoille.

Viime vuosina molemminpuolinen kiinnostus elokuvayhteistyöhön on kasvanut tuntuvasti, mikä on poikinut hankkeita maiden välille. Tilannetta on helpottanut Venäjän liittyminen yhteiseurooppalaiseen rahoitusjärjestelmään.

Venäjän viimeaikainen talouskurimus kuitenkin jarruttaa yhteistyöhaluja. Kirsi Tykkyläisen mukaan tilanne on huonontunut tuntuvasti viime syksystä alkaen.

– Vaikka julkista ja yksityistä rahoitusta on virallisesti yhtä paljon kuin vuosi sitten, niin käytännössä rahoitus on hidastunut, eikä raha liiku enää entiseen tapaan. Tämä tuottaa epävarmuutta etenkin venäläisille tuottajille, Tykkyläinen kertoo.

Toinen tekijä on ruplan kurssin romahtaminen, joka on tehnyt suomalaisten tarjoamat palvelut liian kalliiksi venäläisosapuolille. Myös Venäjällä pitkän näyttelijän uran tehnyt Ville Haapasalo harmittelee nykytilannetta, mutta katsoo tulevaisuuteen toiveikkaasti.

– Toivon todella, että saamme yhteistyön kuntoon. Tämä olisi myös suuri mahdollisuus suomalaiselokuvien pääsylle Venäjän laajoille markkinoille, Haapasalo sanoo.

Haapasalo muistuttaa, että toisen maan kanssa tehtävä elokuvayhteistyö pakottaa tekijät ajattelemaan tuotantoaan kansainvälisemmin. Suomalaisvenäläinen elokuvayhteistyö siis helpottaa molempien maiden pääsyä kansainvälisille markkinoille.

– Sekä Venäjällä että Suomessa tarvitaan enemmän kansainvälisiä elokuvia, jotta saisimme niitä leviämään muualle maailmaan paremmin, Ville Haapasalo kiteyttää.

Erkka Mikkonen, Ylen Moskovan-toimittaja, @erkanomia

Kommentit
  • Anna puiden parantaa!

    Saunavihdan voi tehdä myös tammesta tai lehmuksesta.

    Ihmisen elämä on kuin lyhyt henkäys, jos sitä vertaa esimerkiksi tammen tai lehmuksen elämään. Muun muassa nämä jalopuut ovat sanaston erityisasiantuntija Kirsti Aapalan mukaan olleet Suomessa jo paljon ennen Suomen kieltä puhuvaa kansaa ja niiden kohdalla supersynttäreitä ei ihmisen tavoin vietetä sadan vaan tuhannen vuoden kohdalla.

  • On ilmoja pidellyt!

    Suomalaisille sää on kuolemanvakava asia.

    Keskustelua säästä pidetään ehkä muualla kevyenä rupatteluna, mutta sitä se ei ole Suomessa. Mielensäpahoittajien kansa löytää aina valittamisen aihetta vallitsevasta säätilasta. Toki, jos haluaa antaa itsestään yltiöpositiivisen kuvan, keskustelun voi avata kehumalla säätä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri