Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vertailimme puhelinliittymät: Yli 25 €/kk on liikaa

Jo kolmella neljästä esikoulu- ja alakouluikäisestä lapsesta on älypuhelin.
Jo kolmella neljästä esikoulu- ja alakouluikäisestä lapsesta on älypuhelin. Kuva: Yle, MOT älypuhelimet,säteily

Suomalaisten puhelinliittymistä yli puolet on ainakin joskus vaihdettu operaattorilta toiselle. Jos puhelinlasku kipuaa yli 25 euron kuussa, kilpailuttaminen kannattaa. Etsimme parhaat vaihtoehdot matkapuhelimen mega- ja peruskäyttäjälle.

Suomessa on huikeat seitsemän miljoonaa puhelinliittymää, joilla puhumme ja surffaamme mobiiliverkoissa. Mutta miten valita hyvä liittymä? Vertailimme maalis-huhtikuussa 2015 suurimpien operaattoreiden liittymiä ja hintoja kahdelle erilaiselle matkapuhelimenkäyttäjälle.

Megakäyttäjä

Tarvitsee vauhdikkaan liittymän. Hän katsoo paljon videoita, pelaa nettipelejä, lähettää isoja sähköpostiliitteitä, videoita ja kuvia.
Vaatimuksemme: Vauhdikas 4G –liittymä, jonka nopeus on vähintään 50 Mbit/s. Liittymän pitää myös sisältää rajattomat puhelut ja tekstiviestit.

Peruskäyttäjä

Ei käytä nettiä lainkaan puhelimellaan, vaan ainoastaa puhuu ja lähettää tekstiviestejä. Hänen puheminuuttien ja tekstiviestien määrä on Viestintäviraston mukaan niin sanottua tavanomaista käyttöä.
Vaatimuksemme: Kuukauden aikana peruskäyttäjä soittelee noin kolmesataa minuuttia ja lähettää 150 perinteistä tekstiviestiä.

Valitsimme ensin operaattoreiden nettisivujen perusteella parhailta tuntuvat vaihtoehdot. Sitten pyysimme operaattoreilta parhaat tarjoukset.

Megakäyttäjän puhelinliittymien hintaerot pienet

Megakäyttäjän liittymien vertailu on helppoa. Sekä verkkosivuilta löytämämme että operaattorien tarjoamat hinnat osuivat yksiin. Ja olivat myös hämmästyttävän samat. Eroa oli enimmillään vain kaksikymmentä senttiä.

Megakäyttäjän liittymä

4G, nopeus vähintään 50+ Mbit/s, rajattomat puhelut ja tekstiviestit

Operaattori Hinta/kk Lisätietoa
DNA  24,80 € / kk rajaton netti
Elisa Saunalahti    24,90 € / kk rajaton netti (+1 €/kk, ellei halua mainoksia)
Sonera 24,90 € / kk 20 Gt
Tele Finland 25,00 € / kk 10 Gt

Yhteneväistä hintatasoa selittää operaattoreiden mukaan kivikova tarjouskilpailu.

- Tässä on pyritty hakemaan sopivan hintaisia hintapisteitä, DNA:n puheliiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan perustelee yhtenäisiä hintoja

- Hintahan on vain yksi elementti. Hinnan takana on tietysti se, mitä liittymä tai palvelu pitää sisällään. Kun markkinoilla pelataan, kaikki kilpailijat pyrkivät olemaan kilpailukykyisiä myös hinnalla, toteaa TeliaSoneran kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Salminen.

DNA-kaupan ikkuna
4G-liittymien hinnat olivat käytännössä samat DNA-kaupan ikkuna Kuva: Yle liittymätarjous

Soneran puhelinliittymien etuna on, että niillä voi soittaa ja surffata netissä kotimaan hinnoin niin pohjoismaissa kuin Baltiassakin.

Elisa kertoo, että vertailumme 4G -liittymä on sen myydyimpiä puhelinliittymiä.

- Kuten markkinointiviestinnästä voidaan huomata, se on liittymä, joka on eniten esillä. Se on standardi, jos haluaa liittymän kaikilla herkuilla, puheliittymien liiketoimintajohtaja Jan Virkki toteaa.

Megakäyttäjän liittymät eroavat toisistaan siinä, että että Soneralla ja Tele Finlandilla rajaton netti ei olekaan ihan rajaton.

Tele Finlandin nopea netti loppuu kun dataa on käytetty kymmenen gigatavua. Soneralla nopeaa dataa saa kymmenestä viiteenkymmeneen gigatavuun asti. Vertailuun valitsemassamme liittymässä datakatto on 20 Gt.

Datarajan täyttymisen jälkeen toki voi ostaa lisää nopeaa nettiä tai tyytyä loppulaskutuskauden ajan paljon hitaampaan nettiin.

Soneran ja Tele Finlandin johtajan mukaan asiakkaat haluavat datakattoa.

Valtaosa asiakkaistamme haluaa maksaa vain käyttämästään datasta, ei siitä että sitä on rajattomasti.― Jussi Salminen, TeliaSonera

- Selvitystemme mukaan valtaosa asiakkaistamme haluaa maksaa vain käyttämästään datasta, ei siitä että sitä on rajattomasti ja että sillä on yksi ainoa hinta, selittää TeliaSoneran Jussi Salminen.

Elisan Jan Virkin mielestä datamäärän rajoittaminen ei tuo operaattorille mitään erityistä lisähyötyä, päinvastoin.

- Asiakkaan on vaikea määritellä itse, mikä kuukausitarve on. Paljon yksinkertaisempaa on tietää, että tietyllä kuukausimaksulla surffaa niin paljon kuin pystyy, Jan Virkki toteaa.

DNA ja Elisa Saunalahti myös vakuuttavat, etteivät suunnittele siirtymistä rajoitettuun dataan paketeissaan.

Peruskäyttäjän puhelinliittymissä suuria eroja

Etsimme operaattoreiden nettisivujen valikoimista peruskäyttäjällemme puhelinliittymää ilman nettiä. Sellainen löytyi kaikilta muilta paitsi Elisan Saunalahdelta, jolla kaikissa liittymissä on jonkinlainen netti.

Elisan mukaan netti (hitaahko, 0,256Mb/s) tulee jokaiseen liittymään vakiona, jottei asiakkaille tulisi yllätyslaskuja.

- Netti on turva taustalla. Yhteyttä voi ja uskaltaa käyttää ja se on aina taustalla ehkäisemässä vahinkokäyttöä, Virkki perustelee.

Pahimmillaan peruskäyttäjä joutuu maksamaan netittömästä liittymästään jopa kympin enemmän kuin Megakäyttäjä 4G-liittymästä rajattomilla puheluilla.

Peruskäyttäjän liittymä: hinnat verkkosivuilla

300 min puhetta, 150 tekstiviestiä

Operaattori Hinta/kk Lisätietoa
DNA  32,40 € / kk ei nettiä
Elisa Saunalahti    17,90 € / kk 2G-netti (+1 €/kk, ellei halua mainoksia)
Sonera 37,90 € / kk ei nettiä
Tele Finland 15,00 € / kk ei nettiä

Jos peruskäyttäjä erehtyy ottamaan Soneralta tai DNA:lta netittömän liittymän, jossa maksetaan puheluista ja tekstiviesteistä käytön mukaan, lasku on kova. Soneralla kymmenen minuutin rupattelu päivässä ja viiden tekstiviestin lähettäminen tuo melkein neljänkympin laskun kuussa. DNA:llakin yli tuplasti Tele Finlandiin verrattuna. Pahimmillaan peruskäyttäjä joutuu maksamaan netittömästä liittymästään jopa kympin enemmän kuin Megakäyttäjä 4G-liittymästä rajattomilla puheluilla.

Tele Finlandin myyntitiskillä
Netittömän liittymän hinnoissa oli suuria eroja Tele Finlandin myyntitiskillä Kuva: Yle tele finland

Asia ratkesi, kun kysyimme tarjouksia peruskäyttäjälle. Ilmeni, että niin DNA kuin Sonerakin suosittelevatkin netittömän peruspuhelimen käyttäjälle yllättäen netillistä liittymää, jolloin hinta jää alle kahteenkymmeneen euroon.

- Me suosittelemme tälle asiakkaalle rajatonta 3G liittymää joka olisi huomattavasti edullisempi, toteaa DNA:n Kamtsan.

Vaikka hinnat tippuivatkin, lopulta kuitenkin Tele Finlandin liittymä osoittautui halvimmaksi vaihtoehdoksi peruskäyttäjälle. Se oli myös ainoa, jossa ei ole nettiä.

Peruskäyttäjän liittymä: operaattoreiden tarjoukset

300 min puhetta, 150 tekstiviestiä

Operaattori Hinta/kk Lisätietoa
DNA  19,80 € / kk verrokkina netitön, jossa maksu käytön mukaan: 32,40 €
Elisa Saunalahti    17,90 € / kk  2G-netti (+1 €/kk, ellei halua mainoksia)
Sonera 19,90 € / kk verrokkina netitön, jossa maksu käytön mukaan: 37,90 €
Tele Finland 15,00 € / kk  netitön liittymä

Aina tarjouksessa

Liittymiä vertaillessamme huomasimme, että monet 4G -liittymät ovat olleet keväällä tarjouksessa pidempään kuin kuukauden. Usein tarjous on myös jatkunut heti sen loppumisen jälkeen täysin samanlaisena.

Viranomaisen mukaan kuukausi on tarjouksen maksimiaika. Jos tarjous vain jatkuu ja jatkuu, siitä tulee normaalihinta, jota ei saa väittää tarjoukseksi.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii tarjousten mahdollista ketjuttamista.

Nyrkkisääntö on, että useimmiten kannattaa hankkia datalla varustettu liittymä, vaikka ei nettiä pahemmin käyttäisi. Kannattaa myös aina kysyä operaattorin tarjousta omaan käyttötarpeeseensa.

Laskelmamme eivät sisällä puheluja maksullisiin palvelunumeroihin. Niistä joutuu liittymäpaketeissa maksamaan erikseen, usein kovaa minuuttihintaa.

Liittymäpakettien valikoima elää koko ajan. Esimerkiksi Tele Finland julkaisi huhtikuussa 2015 uusia liittymiä vähän puhuville, mutta nettiä paljon käyttäville. Näyttääkin siltä, että liittymissä ollaan menossa suuntaan, jossa netin käytöstä tulee entistä tärkeämpi hinnoitteluperuste.

Valitsenko 3G- vai 4G-liittymän?

Aalto-yliopiston professorin Jukka Mantereen mielestä 3G-liittymä riittää monesti ihan hyvin.

- Normaalikäyttäjälle 3G-liittymä on teknisesti täysin riittävä. Kyllä 3G-teknologialla pääsee samoihin nopeuksiin kuin kiinteät laajakaistat kotona. Niin kyllä se teknisesti riittää valtaosalle meistä, Manner toteaa

- Suurin ero 3G:n ja 4G:n välillä on lähetysnopeus. Sillä on merkitystä, jos jakaa paljon esimerkiksi digikuvia tai videoita. 3G-liittymällä voi lähetellä kuvia jopa tunnin, kun 4G:llä ne sujahtavat muutamassa minuutissa, Manner vertaillee.

4G on vielä kaupunkien teknologiaa.― Jukka Manner, Aalto-yliopisto
Jukka Manner, Aalto-yliopisto
Jukka Manner, Aalto-yliopisto Jukka Manner, Aalto-yliopisto Kuva: Yle jukka manner
Professorin mielestä puhelinliitymän valitsemisessa tärkeintä on selvittää, toimiiko liittymä juuri siellä missä itse asuu ja liikuu. Hänen mukaansa 4G on vielä kaupunkien teknologiaa.

- Isommissa kaupungeissa ei juurikaan ole väliä, minkä operaattorin liittymän ottaa. Kaikilla on 4G-verkkoa ja kaikilla on peittoa siellä.

Mantereen mukaan 4G-verkoissa ei ole toistaiseksi ruuhkaa. Siksi luvatut nopeudet toteutuvat paremmin kuin vanhassa 3G:ssä.

- Jos katsoo keskimäärin suomalaisten yhteyksiä viime vuonna, niin 3G-verkolla sai semmoista 5-6 megabittiä. 4G:llä nopeus on helposti 30 megabitissä. 4G:llä saa siis viisi tai jopa kuusi kertaa nopeammat yhteydet.

Kuningaskuluttajan vertailusta voit selvittää kuinka paljon vaikkapa videoiden katselu ja musiikin kuuntelu vie puhelimessa dataa.

Suomalaisella mobiilidatan käyttäjällä on kissanpäivät.― Jukka Manner, Aalto-yliopisto

Mantereen mukaan suomalaisella mobiilidatan käyttäjällä on kissanpäivät. Suomen nettiliittymät kun ovat Euroopassa poikkeus.

- Kaikkialle Euroopassa on datakatto. Se, että Suomessa on liittymiä, joissa ei ole kattoa, on suorastaan taivaan lahja, Manner toteaa.

Kännykkäliittymä on niin itsestäänselvyys, että sen päivittäminen helposti unohtuu. Oman datankulutuksen määrää on myös vaikea arvioida. Jos kuitenkin maksat puhelinlaskua yli 25 euroa kuussa, niin vertailu ja kilpailuttaminen varmasti kannattaa.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.