Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Kilvan kyyhkysten kisoissa

Subeliuksen patsas Järvenpäässä
Sibeliuksen patsas Järvenpäässä Subeliuksen patsas Järvenpäässä Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Järvenpään Sibelius-viikkojen järjestämä kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu on edennyt kolmanteen ja viimeiseen erään, joka käydään lauantaina 25.4. Kilpailu ei ole uusi – se järjestetään jo kolmatta kertaa – mutta juhlavuosi tuo siihen tietysti erityistä kiinnostavuutta. Toisaalta vaarana voi olla hukkuminen monien muiden ja usein paljon kepoisempien Sibelius-tapahtumien joukkoon.

Kilpailu on avoin paitsi suomalaisille, myös Pohjoismaiden ja Itämeren rantavaltioiden kansalaisille. Suomen ulkopuolelta osanotto on kuitenkin tänä vuonna jäänyt harmillisen vähäiseksi. Sibeliuksen valtaosaksi ruotsinkielisen laulutuotannon suhteen kielimuuri kohoaa heti Skandinavian rajojen ulkopuolella, ja kilpaileminen kansallissäveltäjän kotitantereilla vieläpä juhlavuonna voi nostaa rimaa kohtuuttomasti muunmaalaisen silmissä. Miettikääpä itse, miltä tuntuisi mennä laulamaan Tshaikovskia venäjäksi Moskovaan.

Ulkomaalaisten vähäisyys on harmi Sibelius-laulukilpailun kannalta, sillä on aina kiinnostavaa kuulla, miten Sibeliusta tulkitsevat ne, jotka eivät ole hänen musiikkiinsa lapsesta asti kasvaneet. Laulutuotantoa tunnetaan kansainvälisesti liian vähän – se käy selväksi, kun ajattelee, minkälainen tunku on Sibelius-viulukilpailuihin.

Ei-suomalaisista osanottajista finaaliin pääsi kaksi osanottajaa, ja mielenkiintoista kyllä, kumpikaan ei ole kotoisin Ruotsista, missä kieli ei ole ongelma ja Sibeliusta lauletaan paljon.

Aiemmilla kerroilla Sibelius-kilpailun finaalissa on laulettu orkesterin säestyksellä, mutta tällä kertaa myös loppukilpailu käydään pianon kanssa. Se on mielestäni monessa suhteessa hyvä asia: ensinnäkin se korostaa Sibelius-kilpailun luonnetta aitona lied-kilpailuna, ja toiseksi finaalissa ei tarvitse nyt kohdata tasoltaan kirjavien orkesterisovitusten problematiikkaa. Pianofinaali on laulajalle hyvin vaativa. Yhden säveltäjän lauluista on koottava kiinnostava viidentoista minuutin kokonaisuus, jossa on vielä kyettävä tiristämään itsestään esiin kaikki se mitä vielä tähän mennessä ei ole saatu näytetyksi.

Kilpailun finaali käydään lauantaina 25.4. Finaalissa laulavat suomalainen mezzosopraano Erica Back, virolainen mezzosopraano Tuuri Dede, suomalainen sopraano Sanna Matinniemi, suomalainen baritoni Aarne Pelkonen, suomalainen sopraano Hanna Rantala ja puolalainen baritoni Artur Rozek. Kaikilla on jo aiempaa kilpailumenestystä. Edessä on siis jännittävä finaali, jota voi seurata suorana lähetyksenä radiossa ja verkossa.

Kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun finaali YLERadio1:ssä ja verkossa yle.fi/klassinen lauantaina 25.4. klo 19.03. Asiantuntijana pianisti Heikki Pellinen.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan kahdeskymmenesseitsemäs osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua