Hyppää pääsisältöön

Jumala ja Paratiisin superdieetit

Paratiisin kuva Rudolf Von Emsin Maailmankronikasta
Ja Jumala sanoi: "Muistakaa ruokaympyrä!" Paratiisin kuva Rudolf Von Emsin Maailmankronikasta Kuva: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b3/Weltchronik_Fulda_Aa88_003v_detail.jpg syödään ensin!

Syömisen kautta haetaan tietä henkiseen hyvään oloon. Ruokagurut korvaavat kirkolliset johtajat oikean ja väärän, eettisen ja epäeettisen pohdinnassa. Viime vuosien aikana useita lehtiartikkeleita ja TV- tai radio-ohjelmia on otsikoitu tyyliin: Ruoka on uusi uskonto. Toisaalta ruoan ja uskonnon yhdistymisessä ei ole meille mitään uutta. Syödään ensin! – kulttuurihistoriallisia ruokaesseitä -sarjan viikon valinta on Paratiisin kuva Rudolf Von Emsin Maailmankronikasta.

Rudolf von Ems oli 1200-luvun alkupuoliskolla elänyt itävaltalainen runoilija ja ritari. Von Emsin Maailmankronikka kuvaa ihmiskunnan historian keskiaikaisten käsitysten mukaisesti. Keskiaikaisessa maailmassa uskonto ohjasi kaikkea toimintaa.

Nyt, maallistuneessa yhteiskunnassa, ruoka on ottanut uskonnon aseman. Ei kuitenkaan ole kovin pitkää aikaa siitä, kun uskonto ohjasi syömistä. Tuoteselosteiden sijaan luettiin ruokarukous.

Minä annan ravinnoksi vihreät kasvit

Luomiskertomuksessa Jumala aloittaa suhteensa Aatamiin ja Eevaan jakamalla näille ruokasuosituksia. Von Emsin Maailmankronikan Paratiisin kuvissa kuuluvat Jumalan laatimat dieettiohjeet: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit".

Kun seisot epätoivoissasi vaa'alla, voit muistella enkelin ankaraa ilmettä

Jumala ja Paratiisin superdieetit jatkuu. Seuraavassa jaksossa Jumala toteaa: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma."

Von Emsin Maailmankronikan kuvitus muistuttaa armeliaasti, että ruokasuositusten noudattaminen on aina ollut vaikeaa. Kun lankeat vihersmoothien sijasta pakastepitsaan, voit lohduttaa itseäsi ajattelemalla Aatamin silmiä, jotka ovat ahnaasti nauliintuneet omenan mehukkaaseen kylkeen. Kun seisot epätoivoissasi vaa'alla, voit muistella enkelin ankaraa ilmettä, kun se miekka kädessään karkottaa Aatamin ja Eevan Paratiisista.

Sodankylän vanhan kirkon alttaritaulu
Sodankylän Vanhan kirkon alttaritaulu Sodankylän vanhan kirkon alttaritaulu Kuva: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/15/Altar_piece_of_Sodankyl%C3%A4_Old_Church.JPG syödään ensin!

Ruoan ja syömisen yhteenkietoutuminen alkaa Raamatussa Aatamista ja Eevasta ja hyvän ja pahan tiedon puusta. Se jatkuu taivaasta satavaan mannaan, lihaviin ja laihoihin vuosiin, Jeesuksen viiteen leipään ja kahteen kalaan, elämän leipään ja lopulta viimeiseen ehtoolliseen ja Emmauksen tielle. Raamatussa kuvataan jopa taivasta syömismetaforien avulla: ”Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle”. ”Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa.”

Kirkko opetti eurooppalaiset syömään kalaa

Kirkko on historian saatossa ohjannut myös käytännön ruokavalintojamme. Katolisen kirkon asettamat paastorajoitukset opettivat eurooppalaiset kalansyöjiksi: Paaston aikana lihan syönti oli kiellettyä. Kalaa rajoitukset eivät koskeneet.

Katolisen kirkon aikaiset ruokatavat näkyvät suomalaisessa arkipäivässä edelleen. Torstai hernekeittopäivänä johtuu siitä, että katolilaisuuden aikana perjantai oli paastopäivä. Paastoon valmistauduttiin syömällä torstaisin mahdollisimman tuhdisti.

Ruokaguruista uusia messiaita

Bartolomé Esteban Perez Murillo: The Infant Jesus Distributing Bread to Pilgrims
Bartolomé Esteban Perez Murillo: The Infant Jesus Distributing Bread to Pilgrims Bartolomé Esteban Perez Murillo: The Infant Jesus Distributing Bread to Pilgrims Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bartolom%C3%A9_Esteban_Perez_Murillo_-_The_Infant_Jesus_Distributing_Bread_to_Pilgrims_-_WGA16398.jpg syödään ensin!

Aiemmin käsien pesu ennen ruokailua oli valmistautumista pyhään rituaaliin, ruokarukoukseen. Nyt rituaalinen toimitus on maallistunut hygieniaksi. Samalla tavalla koko yhteiskunta on maallistunut. Puhutaan arvotyhjiöstä ja hengellisestä tyhjiöstä. Olimme tottuneita kirkon ohjailuun ja nyt kaipaamme uusia välineitä henkisen hyvän olon löytämiseen.

Yksilökeskeisenä aikana minästä on tullut jumala ja ruumiista jumalan temppeli. Kun tuonpuoleiseen ei enää samassa määrin uskota, halutaan pelastuskin saada jo tässä elämässä.

Ruoan ja uskonnon symbolisessa yhdistämisessä ei ole meille mitään uutta. Olemme historian saatossa tottuneet peilaamaan hengellistä menestystämme ruoan kautta. Jos Jumala on suopea, ruokaa riittää. Jos on tehty syntiä, viuhuu Jumalan vihan ruoska ja seuraa nälänhätää ja kurjuutta.

Ei ihme, että uusien ja oikeaoppisten ruokavalioiden ilosanomaa levittävistä ruokaguruista tulee meille profeettoja ja messiaita

Miten voi liittyy siihen, että Suomesta tuli luterilainen maa? Tulisiko ravintolapäivästä hyvä Gastreian juhlapäivä? Lisää ruoan ja uskonnon suhteesta ohjelmassa Syödään ensin - Kulttuurihistoriallisia ruokaesseitä. Yle Radio 1 maanantaisin 17.40 ja lauantaisin 22.45.

Lähteet:
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.2.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Rudolf_von_Ems
John Coveney: Food, Morals and Meaning. Routledge 2000.
David M. Kaplan: The Philosophy of Food. University of California Press 2012.

Kommentit
  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Se on vain hieman muuttunut

    Laurie Anderson teki omituisen laulun.

    1980-luvun alussa New Yorkin downtownissa elettiin jännittäviä aikoja. Performanssitaide ja monenlaiset poikkitaiteelliset kokeilut olivat alkaneet kerätä yhä suurempia yleisöjä, ja saada myös taiteellista tunnustusta. Eräs nuorista poikkitaiteilijoista oli Laurie Anderson. 1980-luvun alussa hän teki erään omituisen laulun, joka elää edelleen, hieman muotoaan muuttaneena. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri