Jenni Stammeier
Yle
Sana ”erikoiskahvi” kertoo jo kaiken. Suurin osa Suomea juo edelleen vaaleapaahtoista suodatinkahvia. Ei edes punaviherkuplassa elävien hengailu Berliinin lattekahviloissa ole saanut suomalaisten kahvitottumuksia horjumaan.
Urbaani kahvikulttuuri on kokenut viime vuosina muutoksen trendikahviloineen, joissa välillä tuntuu, että tilatessa tarvitsee sanakirjaa. Silti suurin osa Suomesta juo edelleen vaaleapaahtoista suodatinkahvia. Petri Niemisen ja Terho Puustisen Kahvikirjan mukaan Juhla Mokka hallitsi vuonna 2013 markkinoita edelleen ylivoimaisesti 40%lla. Luku, joka vastaa miltei täsmälleen kepun ja persujen yhteenlaskettua vaalitulosta! Espressojen ja muiden ”erikoiskahvien” myyntiosuus jää jopa punaviherpuolueiden kannatustakin alhaisemmalle tasolle: vain 9%iin.
Juotko kuplakahvia vai persukahvia?
Suomalaisessa kahvikulttuurissa on jotain aivan erityistä. Jos et usko, niin yritäpä vaikka kääntää jollekin muulle kielelle sanaa kahvittelu.
Suomi oli jo 1920 –luvulla kahvittelun kärkimaita
On aamukahvit, päiväkahvit ja iltakahvit. Tulokahvit, lähtökahvit ja saunakahvit. Keskivertosuomalainen kuluttaa vuoden aikana lähes 10 kiloa kahvia – eli peräti 20 kahvipaketillista. Se on kirkkaasti eniten maailmassa. Suomi on myös maailman ainoa maa, jossa työehtosopimuksiin on kirjattu viralliset kahvitauot - kaksi päivässä!
Jokainen, joka ei saa aamukahviaan rauhassa ymmärtää, minkälaisia intohimoja kahvi on aina herättänyt. Arabien lääkkeeksi tarkoitetun kahvin vaikutukset huomasivat yli tuhat vuotta sitten jemeniläiset suufit, jotka meditoivat kahvin avulla itsensä mystiseen hurmokseen.
Kahvi yleistyi huvittelujuomana 1400-luvun aikana ja levisi nopeasti Arabian niemimaan ja Lähi-Idän viinitupiin. Kahvia siemaillen lausuttiin runoja, musisoitiin ja puhuttiin politiikasta. Ei olekaan ihme, että papiston mielestä piristävän juoman täytyi olla lähtöisin saatanasta. Ensimmäinen kahvin kieltolaki säädettiin Mekassa jo 1511.
Suomeen syntinen sumppi saapui 1700-luvulla ja on pitänyt pintansa kielloista ja pula-ajoista huolimatta. ”Koska te, minun alamaiseni olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi”, julisti vuonna 1802 Kustaa IV Adolf.
Koska te, minun alamaiseni olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi
Alkoholin kieltolain aikana kahvi oli sallittu seurustelujuoma. Kahvittelu oli etenkin naisten suosiossa. Suomalaiset rakastivat kahvia niin, että Suomi oli jo 1920 –luvulla maailman kärkimaita kahvittelussa. Siirtomaatavarakaupoista sai erilaisia pienpaahtimoiden sekoituksia. Sitten tuli sota ja kaikki muuttui. Yli kymmenen vuotta juotiin kahvin korviketta, jossa oli vain neljännes kahvia.
Sota-aikana kahvi loppui kokonaan, ja silloin juotiin vastiketta, jossa kahvia ei ollut lainkaan. Sumppia keitettiin jo käytetyistä poroista, joihin lisättiin ripaus tuoreita poroja, jos niitä sattui olemaan.
Kahvilaiva Herakles toi Turun satamaan vuonna 1946 kauan kaivatun kahvilastin. Kahvi oli kuitenkin kortilla vielä vuoteen 1954 asti.
”Mutta jo olympiavuonna 1952 juotiin kyllä kaikkialla niin paljon kahvia, ettei säännöstelystä ollut tietoakaan”, Leena Serlachius kertoo. Hän on pitänyt kahvikauppaa Töölössä yli 30 vuotta. Kalliossa vuonna 1937 syntynyt stadin friidu muistaa hyvin ajan, jolloin kahvihetki oli juhlava hetki.
"Ehkä siitä tulee se suomalaisten intohimo kahviin. Että kun kahvia sitten on tarjolla, niin se on hyvä hetki", hän pohtii.
Serlachius muistuttaa, että kahvin vapauttamisen jälkeen kahvikulttuuri itseasiasssa köyhtyi, sillä kahvilaatujen määrä väheni. Monta vuosikymmentä Suomessa juotiin käytännössä vain Juhla Mokkaa ja Presidenttiä.
”Juhla Mokkaa juotiin arkisin ja Presidentti kalliimpana oli sitten sitä sunnuntaikahvia”, nauraa Leena Serlachius.
Tukkuliikkeiden teollinen tuotanto ja pakkaaminen sekä supermarketit sisäänheittohintoineen teki pienpaahtimoiden toiminnan mahdottomaksi.
Minä juon nyt kahvia!
Kahvitauko on pyhä hetki. Holkerin tokaisusta tuli legenda:
Kun Leena perusti kahvikauppansa vuonna 1984, ei pienpaahtimoita käytännössä ollut lainkaan.
"Mutta sitten skotlantilainen Henry Little perusti paahtimon Naantaliin, ja markkinoille tuli espressot, maustetut kahvit ja muita kahvisekoituksia."
Ole trendsetteri ja paahda oma terveyskahvisi!
Pula-aikana kahvinvastikkeena käytettiin yleisimmin sikuria, mutta myös ruista, ohraa, sokerijuurikasta, lanttua, perunaa, tammenterhoja, herneitä, papuja, kallioimarretta, voikukkaa, ja juolavehnää. Täältä voit katsoa vuoden 1943 ohjeet tämän päivän "yrttikahvin" keittämiseen.
Pienpaahtimoiden alkutaival oli vaikea, sillä tukkuliikkeiden valta oli suuri. Pienpaahtimot joutuivat ostamaan raakapapunsa Meiralta ja esimerkiksi Henry Little muutti takaisin Britteihin, jossa hänellä on yhä paahtimonsa Little's.
Kahvikulttuuri alkoi kukoistaa matkailun myötä. Pienpaahtimoiden suosio kasvoi 2000-luvun aikana kilpaa urbaanin punaviherkuplan kanssa. Pienpaahtimoita on tällä hetkellä Suomessa yli 20. Mukana on intohimoisia downshiftaajia. Esimerkiksi Mia Nikander ja hänen miehensä Ivan Ore päättivät 12 vuotta sitten vaihtaa alaa ja perustaa oman paahtimon Cafetoria Roasteryn. Pariskunta hakee raakapavut Andeilta asti ja järjestää asiakkailleenkin vierailuja Gran Palomarin kylän kahviplantaaseilla. Mia Nikander näkee kahvikulttuurin muuttuneen kulinaristiseen suuntaan:
”Kun ennen juotiin tarjouskahvia pannutolkulla, satsataan tänä päivänä kahvinautintoon.”
Mitä sitten pitää tietää kahvitrendeistä vuonna 2015?
”Kylmin kuuma juttu on nyt cold brew – kylmäsuodatus”, kertoo Mia Nikander ja ottaa jääkaapista lasikannun suodattimineen. ”Kahvin annetaan suodattua kylmässä 12 tuntia ja tuloksena on pehmeä ja herkullinen kahvi.”
Espressokone on tätä nykyä suomalaisillekin jo tuttu laite, mutta kahvihifistelijät ovat jättäneet sen jo aikoja sitten.
”Ja vaaleapaahtoiset suodatinkahvit ovat tulossa jälleen muotiin. Ei kuitenkaan suodatinkeittimillä, vaan manuaalisesti valmistettuna”, kertoo Mia Nikander.
Nyt valmistetaan kahvia aeropressillä, dripperillä, french pressillä tai sifonilla. Trendikeittimiin ohjeineen voi tutustua vaikkapa tällä baristayhdistyksen sivuilla.
”Olennaista on vastajauhetut kahvipavut ja että kahvi valmistetaan tuoreeltaan nautittavaksi”, Mia Nikander kertoo ja näyttää, miten kuuma vesi kaadetaan pyörivin liikkein kupin päällä olevaan yksilölliseen suodattimeen.
”Pannussa seisova kahvi menee pilalle jo kymmenessä minuutissa.”
Lue lisää:
Kahvitietoa baristayhdistyksen sivuilla
Kahvi kuumentaa tunteita myös työpaikalla.
Vaaleapaahtoinen kahvi on nyt muotia Keski-Euroopassa
Pitääkö kahvi säilyttää kuivakaapissa, jääkaapissa vai pakastimessa?
Erkki Määttäsen minidokumentti Leena Serlachiuksesta
Leena Serlachiuksen kahvikauppa Pähkinänsärkijä löytyy Töölöntorinkadulta.
Mia Nikanderin ja Ivan Oren Cafetoria Roastery -kahvila sijaitsee Runeberginkadulla.
Jim Jarmusch ohjasi kulttimaineeseen nousseen episodielokuvan intohimoisista kahvinjuojista "Coffee and Cigarettes":
