Hyppää pääsisältöön

Kirjoja koulusurmista

Kirjailija Pärttyli Rinne seisoo muurin edessä
Kirjailija Pärttyli Rinne seisoo muurin edessä Kuva: Janne Lehtinen pärttyli rinne

Tänä keväänä on ilmestynyt jo kolme romaania, jotka liittyvät koulusurmiin tai nuorten tekemiin summittaisiin ampumisiin. Selja Ahava, Elina Hirvonen ja Pärttyli Rinne ovat kaikki kirjoittaneet niistä tunnoista, joita tapauksiin liittyy.

Konkreettisimmin kouluampujan pään sisään on pyrkinyt esikoisromaanissaan Viimeinen sana Pärttyli Rinne. Hän on kuvitellut nuoren oppilaan, Franzin, jonka ahdistus menee vääjäämätöntä pahaa tekoa kohden. Ampumiselle Rinne ei kuitenkaan etsi vain yhtä pääsyytä, vaan teos kutoo moninaisen ongelmien verkon, jonka vangiksi päähenkilö Franz jää.

Esikoisromaanin päähenkilö Franz on aivan tavallisen keskiluokkaisen perheen lapsi, josta tulee kouluampuja. Filosofiaan hurahtanut lukiolaispoika alkaa pitää itseään ylivertaisena. Mukaan tulee väheksyntää ja torjuttua rakkautta.

- Ei ole yhtä syytä siihen, miksi jostakin tulee kouluampuja. Tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka ampujat ovat hyvin erilaisia. Usein he ovat kokeneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Heillä on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joihin ympäristö ei reagoi ajoissa, sanoo Pärttyli Rinne.

Pärttyli Rinne on valinnut rankan aiheen esikoisromaaniinsa, kouluampumiset. -Oli välillä vaikeaa päästä kouluampujan pään sisälle, eikä se aina kivaa ollut, hän kertoo.

Rinne mietti kirjoittaessaan yhtä sanaa, ja se on pahuus. Hän lainaa filosofi Immanuel Kantia, jonka mukaan ihminen saattaa kohottaa itserakkautensa korkeimmaksi ehdottomaksi laiksi. –Ehkä Franzissa tapahtuu jotain samankaltaista. Hän näkee maailman oman itserakkautensa läpi, pohtii Rinne.

Skotlannissa asuva Pärttyli Rinne on filosofi, dramaturgi ja käsikirjoittaja. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa filosofi Immanuel Kantin rakkauskäsitteestä. Rinne on dramatisoinut televisiolle yhdessä Matti Ijäksen kanssa Petri Tammisen romaanin Enon opetukset ja kirjoittaa parhaillaan uutta televisiosarjaa.

Pärttyli Rinne keskustelee koulusurmista ja romaanistaan Viikon kirjassa ti 28.4. klo 17.20 ja uusintana su 3.5. klo 8.05 toimittaja Seppo Puttosen kanssa.

Lisää ohjelmasta

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri