Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Uusi Evoluutio syntyi taiteilijan ja arkkitehdin liitosta

#arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo
Evoluutio on valtava uuden sairaalan julkisivu ja taideteos, joka koostuu suurennetuista kuvista ihmisten sisältä. #arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo Kuva: Minna Joenniemi rakenna minut

Tervetuloa #arkkitehtuurimatka 'lle Kuopioon. Näette kultaisen kohdun ja uuden sairaalan julkisivun, joka koostuu ihmisen sisuksista otetuista kuvista. Pääsette aarrekammioon, uudistettuun Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon . Matkaoppaina on työpari - kuvataiteilija Jaana Partanen ja arkkitehti Heikki Lamusuo. Arkkitehtuurin ja taiteen yhteistyö on ajankohtainen puheenaihe. Nyt nähdään, miten kuvataiteilijan ja arkkitehdin liitto toimii. Katso kuvat ja kuuntele radio-ohjelma Rakenna minut.

Lentokone laskeutuu. Tutustuminen kuvataiteilija Jaana Partasen ja arkkitehti Heikki Lamusuon yhteisen arkkitehtuuri-, taide ja muotoilustudion tapaan työskennellä alkaa heti terminaalista. Partanen & Lamusuo on suunnitellut sen uuden ilmeen. Heidän työskentelynsä lähtee aina liikkeelle yhteisestä tarinasta. Lentokentän terminaalissa se on tarina kaupungista suuren järven rannalla.

Tältä samalta lentokentältä työ- ja aviopari lähti Shanghain maailmannäyttelyyn 2010. He olivat visioineet Suomen Expo-paviljongin Kirnun sisälle valtaisat multimediateokset. Seinien kokoiset animoiduidut maailmat esittälivät suomalaisuutta, ja tulevaisuuden kaupunkia, jossa oli käytössä erilaisia clean tech - innovaatioita. Heidän yhteisesti toteuttamansa taideteokset sisältävät usein tieteellistä taustoitusta ja uusinta teknologiaa. Oulun taidemuseossa oli vastikään esillä Mielen alkemiaa -trilogian toinen osa Matrix Layer oli interaktiivinen mediateos, joka reagoi näyttelyvieraan liikkeisiin ja projisoi ne unenomaisesti seinille. Teoskokonaisuuteen kuului mahdollisuus paneutua suomalaisten unitutkijoiden haastatteluihin.

Mutta nyt astumme Kuopiossa työmaalle, joka on ajankohtainen, mutta historiaa täynnä. Ja josta Jaana Partasen taiteeseen tarttui kultainen väri.

#arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo
Riisa eli uudistunut Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Perusnäyttelyn uusi ilme on Partasen & Lamusuon suunnittelema. #arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo Kuva: Minna Joenniemi rakenna minut

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on Jaana Partaselle aarrekammio, josta hän vaikuttui syvästi lapsena. Moni ei tunne sitä Kuopiossa tai Suomessa, mutta ortodoksisessa maailmassa se on arvostettu ja arvokas kokoelma. Sen perustana on Valamon luostarin muinaismuistokokoelma, joka kulkeutui Neuvostoliitosta länteen. Partanen & Lamusuo olivat mukana kehittämässä museokonseptia sekä näyttelyarkkitehtuuria. Kimallusta ja kultaa on seuraavassakin kohteessa, vaikka kyseessä on sairaala.

#arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo
Kuopion yliopistollisen sairaalan, Puijon sairaalan uudistettu aula. #arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo Kuva: Minna Joenniemi rakenna minut

Kuopiossa yliopistollisen sairaalan alueella on useita Partasen & Lamusuon kohteita. Yhteistyö alkoi Puijon sairaalan julkisten aula- ja näytteenottotilojen peruskorjauksesta. Ihmisessä ei ole kulmia, eikä suorakaiteita, niinpä Partanen & Lamusuo päättivät välttää niitä myös sairaalan uudessa ilmeessä. Sen sijaan he etsivät visuaalisen ilmeen soluista ja ihmisen aivokäyristä, joita he saivaat sairaalasta materiaalikseen. Seuraava kohteemme koostuu ihmisen sisältä otetuista kuvista.

#arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo
Tältä näyttää Evoluutio! #arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo Kuva: Minna Joenniemi rakenna minut

Nyt puhutaan paljon prosenttitaiteesta eli siitä, että yksi prosentti rakennusbudjetista varataan taidehankkeisiin. Siihen liittyy myös puhe taiteilijoiden kutsumisesta mukaan rakennushankkeisin jo aikaisessa vaiheessa, jotta julkinen taide ei ole päälle liimattua, vaan arkkitehtuurin reagoiva osa kokonaisuutta.

Partanen & Lamusuo ovat ajan hermolla. Arkkitehdin ja kuvataiteilijan yhteinen studio pystyy toteuttamaan näin näyttävän kokonaisuuden ja integroimaan sen samalla käytännölliseksi osaksi rakennusta. Evoluutio on Kuopion yliopistollisen sairaalan taidehanke, sekä uuden sairaalan julkisivu.

Evoluutio on monella tavalla esimerkillinen julkinen hanke. Se on osa rakennusta fyysisesti ja sisällöltään. Teoksen materiaali on paikallista, kuvat ovat Itä-Suomen yliopistollisen sairaalan tutkijoiden ja lääräreiden materiaalia ja paikallisten ihmisten sisältä. Teos toimii myös aurinkosuojana ja energian säästäjänä. Julkisella taiteella on taipumusta olla alisteista arkkitehtuurille, mietoa koristelua. Sitä Evoluutio ei ole.

Teoksen nimi Evoluutio viittaa myös taiteen ja tekniikan evoluutioon. Jaana Partanen kertoo, että näin suuri teos on ollut mahdollista toteuttaa nykyaikaisen painotekniikan avulla - ilman, että taiteilija siinä ihan nääntyy. Uutta on myös se, että sairaalassa on nyt satakunta huonetta, joissa taidetta ei ripusteta seinille, vaan se peittää huoneiden ikkunoita sinivihreänä rasteripintana sisä- ja ulkotilan välissä.

Siihen on käytännöllinenkin syy. Kaarisairaala on rakennettu ahtaalle tontille. Osassa huoneista ikkunasta näkyy naapuritalon seinä. Teos ikkunalasissa tekee näkymästä kiinnostavamman. Mutta tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, tekeekö työntekijöiden mieli vaistomaisesti yrittää rapsuttaa teoksen pinnan alta esiin suora näkymää ulos.

Sisällä Kaarisairaalassa eli KYS 2:ssa Partanen & Lamusuon ovat jälleen vastanneet julkisista tiloista. Niissä toistuu naapurista Puijon sairaalasta tutut pyöreät solumaiset muodot.

Uuden Kaarisairaalan nimi tulee sen kaarevasta muodosta, mutta myös ihmisen elämänkaaresta. Niin kutsutussa kuumassa 0sairaalassa on leikkaus- ja sektiosaleja lähes 30. Leikkauksia tehdään päivässä noin sata. Pääsisäänkäynnin päälle on sijoitettu kultaiseksi maalattu huone, jota taiteilija-arkkitehti-pari kutsuvat kultaiseksi kohduksi. Huone on tarkoitettu lepotilaksi erityisesti keskosten perheille. Siellä voidaan suorittaa myös hätäkasteita. Dramaattinen tila on kullan arvoinen paikka, sanoo Heikki Lamusuo, ja korostaa, että sairaalassa tehdään koko ajan ihmeitä.

Voit kuunnella #arkkitehtuurimatkan täältä. Rakenna minut maanantaisin klo 17.20 Yle Radio 1.

#arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo
Palatsi studiot #arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo Kuva: Minna Joenniemi rakenna minut

PalatsiStudiot - kuopiolaisten tanssin talo

#arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo
Kultaiset pylväät. #arkkitehtuurimatka Kuopioon, Partanen & Lamusuo Kuva: Minna Joenniemi rakenna minut

Näitä kohteita ei ole radio-ohjelmassa mukana.

Entisestä elokuvateatteri Maximin muuttamista muun muassa pysäköintilaksi oli mietitty, kun Partanen & Lamusuo pyydettiin pohtimaan sille uutta käyttöä. Syntyi idea moneksi taipuvasta tilasta, joka omistetaan tanssille. Nyt Palatsi Studiossa toimii eri tasoisia harrastelija- ja ammattilaisryhmiä. Tapahtumia on komediaklubeista päivätansseihin, ja hyvin erilaisten tanssityylien tanssiesityksiin. Ja kultaiset pylväät paljastavat, kenen käsialaa muutostyöt ovat. Helsingin Tanssin talon suunnittelijoiden kannattaa tutustua tähän eläväiseen taloon.


Lopuksi vielä vierailu toimistolla, joka sijaitsee rintamiestalon kivijalassa. Arkkitehdin ja kuvataiteilijan perhe asuu yläkerrassa ja töiden päätyttyä alakerran toimisto muuntuu pienillä eleillä sauna- tai juhlatilaksi. Sisäpihalle on rakenteilla uusi ateljee, josta on tarkoitus tulla talomalli hirsitalojen valmistajalle. Saman valmistajan kanssa arkkitehtitoimisto on jo kehitellyt päiväkotimallin.

Lue ja katso lisää:
Suomen modernein sairaala avautuu Kuopiossa toukokuussa – nimeksi Kaarisairaala
Riisa - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
Ylen uutinen juuri avatusta kirkkomuseosta sisältää myös videon. Löydät sen täältä.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.