Hyppää pääsisältöön

Aasi, Morso ja Mouru oli uuden vuosituhannen nukkeanimaatio

Mouru, Morso ja Aasi ovat ystäviä.
Mouru, Morso ja Aasi ovat ystäviä. Mouru, Morso ja Aasi ovat ystäviä. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Antero Tenhunen morso

Vuosina 1999–2001 Pikku Kakkosessa esitetty nukkeanimaatio kertoi tuntemattoman pelosta, rakentuvasta ystävyydestä ja ystävyyttä koettelevista tilanteista. Sarjassa seikkailevat kolme luonteeltaan erilaista sankaria, joihin lapsikatsojan oli helppo samaistua. Myöhemmin monet sarjan katsojista ovat kuitenkin väittäneet pelänneensä Morson hurjaa ulkonäköä ja saaneensa sarjasta traumoja.

Aasi, Morso ja Mouru kokonaisuudessaan vuodeksi Areenaan

Kaikkiaan 22-osainen Aasi, Morso ja Mouru -sarja julkaistaan Areenaan kokonaisuudessaan 12.10.2017. Sarja julkaistaan osana lokakuun Toivotut-ohjelmistoa ja se on katsottavissa Areenassa vuoden ajan julkaisusta.

Aasi, Morso ja Mouru perustui Tuula Kallioniemen samannimisiin lastenkirjoihin. Sarjan on ohjannut Olli Löytönen ja keskiössä olevat nuket ovat Erja Mikkolan luomuksia. Mikkola kertoi vuoden 2015 huhtikuussa Nyt.fi:n haastattelussa opiskelleensa nukentekoa aikanaan Prahassa.

Nukkena hieman kummalliselta ja pelottavaltakin näyttävän Morso-hahmon kerrotaan jopa traumatisoineen monet lapsikatsojistaan. Mikkolan mukaan Morsosta tehtiin tarkoituksellakin pelottavampi kuin Mouru-kissasta tai Aasista, tarinan lähtökohtana kun oli, että Aasi pelkää morsoja, vaikka ei edes tiedä miltä sellainen näyttää.

Miten sinä uskallat liikkua yksin? Koko seutu vilisee morsoja!― Aasi

Sarjan avausjaksossa yksin asuvaa Aasia pelottaa, sillä liikkeellä on vaarallisia morsoja.

Aasi on lapsenmielinen, arka ja hieman kokematon. Aasi asuu tarinan alussa yksin mökissään ja pelkää lähteä ulos. Erityisesti Aasi pelkää ulkomaailmassa vaanivia morsoja. Aasi lähtee helposti mukaan eri tempauksiin ja toimii näissä perässähiihtäjän roolissa. Aasin itsetunnon ja -varmuuden kertyminen on sarjan kantavia teemoja. Aasin näyttelijänä toimi Jukka Saikkonen.

Morso on ystävyksistä viisain ja kärsivällisin. Morso toimii järjen äänenä tilanteissa, joissa Aasin ja Mouru-kissan rehentely tai itsepäisyys uhkaa kolmikon ystävyyttä. Morso on myös varsin hyvätahtoinen ja välittävä, vaikka hänenkin kärsivällisyytensä joutuu ajoittain koetukselle. Morsoa sarjassa tulkitsi Aapo Valinen.

Mouru-kissa eli lätsäpäinen Mauri Mourunen on perinteinen hiekkalaatikon johtaja -tyyppi. Mourulta ei itsetuntoa puutu ja kissan itsepäisyys menee usein äärimmilleen. Mouru ei suostu jäämään kenenkään varjoon, oli tilanne mikä tahansa. Mourun näyttelijänä on Juha Kaijomaa. Oma lukunsa sarjassa on käkikellon Käki, joka toimii tilanteissa painottajan roolissa. Käki ei osallistu tapahtumiin, vain kiekuu välihuomioitaan iskurepliikkeinä sopiviin väleihin. Käelle äänensä lainasi Anu Tuomi-Nikula.

Otteita Aasi, Morso ja Mouru -sarjasta – näyteklipit myös upotettavissa ulkopuolisille sivustoille

Sarjan avausjaksossa tutustumme yksin asuvaan Aasiin, joka pelkää morsoja. Aasin kodin pihaan on ilmestynyt jonkun jälkiä, eikä Aasi uskalla lähteä kotoaan pois. Onneksi Aasin kaveriksi muuttaa pikkuinen Myrsy.


Tällainen piikkilanka-aita on hengenvaarallinen.― Aasi

Aasin ja Myrsyn elämä on aika mukavaa kahdestaan. Vaaralliset ja turhat morso-ansat puretaan pihalta, etteivät Aasi ja Myrsy enää loukkaisi itseään niihin. Onneksi pihaan jää vielä hurja "morsonpelätin".


Tämä kortti on osoitettu morsolle! Nyt on tosi kyseessä!― Aasi

Aasille paljastuu, että Myrsy onkin oikeasti Morso! Aasi suuttuu Myrsyksi tekeytyneelle Morsolle, koska tämä ei ole kertonut totuutta itsestään. Uusi ystävä on lopulta kuitenkin niin tärkeä Aasille, että se voittaa pelkonsa ja ennakkoluulonsa.


Missäs teidän televisio on?― Mauri Mourunen

Piilosleikin tohinassa Morso huomaa, että Aasin talossa on tyhjillään huone. Morson mielestä joku koditon saisi siitä hyvän kodin. Aasi lämpenee pikku hiljaa ajatukselle ja uudeksi vuokralaiseksi saapuu Mauri Mourunen.


Yksinäinen se on. Sillä ei ole varmaan ikinä ollut yhtään ystävää.― Morso

Aasi ja Morso totuttelevat uuteen vuokralaiseensa Mauri Mouruseen: Aasin mielestä Mouru on omituinen. Morso epäilee Mourun olevan vain yksinäinen, ystävää vailla… Mouru haluaa tehdä vaikutuksen Aasiin ja Morsoon kehuskelemalla julkkisystävillään. Kehuskelu saattaa Mourun aika pinteeseen.


Onhan Mauri Mourusella sentään ainakin kaksi ystävää.― Morso

Valheilla on sittenkin lyhyt loppu. Aasin talossa järjestetään juhlia Mourun julkkisystäviä varten: käy ilmi, ettei kyseisiä ystäviä ole olemassakaan, mutta sen sijaan Mouru saa kaksi uutta ystävää, Aasin ja Morson.


Anteeksi, kun ajoin teidät metsään.― Aasi

Aasi, Morso ja Mouru viettävät joulua. Kaikki pitää laittaa valmiiksi. Tavaroilla ja koristeilla on paikkansa, sanoo Aasi, ja piste. Onko itsepäisyys aina hyvästä? Ja mitä tapahtuu, kun Morso ja Mouru eksyvät kuusenhakumatkalla pimeään metsään?


Eihän ne lahjat ole kuitenkaan joulussa tärkeintä.― Morso

Kaverikolmikon jouluvietto jatkuu. Pöytä laitetaan koreaksi, mutta Aasi hukkaa joulupukille tarkoitetut kirjeet. Miten käy joulunvieton, kun Aasi ei uskalla tunnustaa onnetonta tapausta?


Puuroa. Taas puuroa. Aina puuroa!― Mouru

Aasi ja Morso heräävät hyvällä tuulella, mutta saavat pian huomata, että Mourun huonotuulisuus tarttuu. Käkikin on ihmeissään. Aikansa äkäiltyään hyväntuulisuus onneksi löytyy ja kaverukset päättävät lähteä retkelle metsään.


Ihana kisu-misu, ei. Terve katti, kutti, ei. Morjens mirri, ei!― Mouru

Aasi ja Morso auttavat Mourua kirjeen kirjoittamisessa kissaneidille, jota Mouru ei muuten uskalla lähestyä. Mouru jättää kirjeen tielle, josta kissaneiti sen onneksi löytää ja kirjoittaa Mourulle vastauksen, josta Mouru menee entistä enemmän onnesta sekaisin.


Ei teistä kumpikaan ole sattunut näkemään sellaista irtokarkkipussia?― Morso

Aasi ja Mouru löytävät pöydältä kasan herkkukarkkeja ja huomaamattaan syövät ne kaikki, niin että saavat mahan kipeäksi. Kun Morso tulee kotiin selviää, että hän oli ostanut karkit kaverilleen yllätykseksi, joten kaikki on oikeasti ihan hyvin — paitsi että Aasin ja Mourun mahat ovat todella kipeät.


Enhän minä nyt leveillä halua.― Morso

Morso saa kortin serkultaan ja Mouru leuhkii myös amerikanserkullaan. Aasi valehtelee, että on hänenkin Niilo-setänsä Aasiassa ja puhuu aasiaa. Paljastuttuaan Aasi opettaa muillekin oman "aasiankielensä", joka on kuin kontinkieltä, mutta kontti-sanan tilalla on ihaa.


Aasin, Morson ja Mourun keppinukketeatteri esittää sadun Sinihilkka ja susi, jossa Sinihilkka vie pitsaa mummolle.


Miksi sinä olet tuonut kiven pöydälle?― Morso

Aasi luulee löytäneensä dinosauruksen munan ja alkaa hautoa siitä oikeaa dinosaurusta. Morso ja Mouru löytävät kasan kiviä, jotka ovat ihan samannäköisiä, kuin Aasin löytämä muna.


Minä pystyn pungertamaan ainakin viisisataa kertaa!― Mouru

Aasi ehdottaa urheilukilpailuja ja Mouru tietysti innostuu mukaan. Kisailu yltyy taisteluksi Aasin ja Mourun välillä, kunnes Morso väsyy kavereiden taisteluun ja heittää maton painivien kaverusten päälle ja rauha palaa taas kaverusten taloon.


Mitä me tehdään kaikelle tälle pullalle ja puurolle?― Aasi

Aasi leipoo pullaa, mutta kun Mouru "auttaa" hiivan lisäämisessä, syntyy kauhean iso taikina. Kun Aasi ja Mouru vielä sotkeutuvat Morson puuronkeittoon, tulee syötävää niin paljon, että ystävykset päättävät pitää juhlat ja kutsua naapuritkin mehu ja pullakesteihin.


Kuka toista haukkuu, sen napa paukkuu!― Mouru

Mourun lätsä on kadonnut ja Mouru syyttää Aasia sen hukkaamisesta. Sanasota on valmis alkamaan. Onneksi Morso koettaa rauhoitella tilannetta. Lopulta Aasi löytää kiveltä Mourun lätsän, jonka Mouru itse oli unohtanut edellisenä päivänä sinne ja niin riitakin loppuu, vihdoin ja viimein.


Otetaan se kiinni. Sitten soitetaan telkkariin, että ne tulevat tekemään jutun.― Morso

Ullakolla on paljon tavaraa. Onneksi ystävykset keksivät, että ylimääräisen tavaranhan voisi viedä kirpputorille myyntiin. Tavaroiden lajittelun jälkeen joka ikinen tavara palaa takaisin ullakolle, sillä saattaahan niille löytyä vielä käyttöäkin.


Me ollaan auttamattomasti ajastamme jäljessä.― Morso

Morso haluaa tietsikan kotiin ja kaverukset: Aasi, Morso ja Mouru suuntaavat matkansa tietsikkakauppaan. Tietsikat ovat kuitenkin liian vähän rahaa sellaiseen. Morso on murheellinen. Aasi ja Mouru rakensivat Morsolle oman tietokoneen pahvilaatikosta.


Minulla nyt sattuu olemaan luontaisia lahjoja.― Mouru

Mouru tekee demo-nauhan, jonka hän lähettää levy-yhtiöön toivoen, että sen avulla hänestä tulee suuri laulaja tähti. Toteutuuko Mourun unelma ja miten Aasi suhtautuu Mourun haaveisiin ja touhuihin?


Miten hieno mökki. Onko tämä se?― Aasi

Kaverukset haluavat lomamatkalle. Kaikilla on erilaiset haaveet ja kuvitelmat lomanvietosta, paikasta ja siitä, mitä lomalla voisi tehdä. Rahaa heillä on aivan liian vähän minkäänlaiseen matkaan. Onneksi he keksivät loistoidean!


Alkoi ottaa pattiin. Typerä vekotin.― Mouru

Morson kännykkä katoaa. Kukahan sen on varastanut vai onkohan Morso vain unohtanut sen jonnekin? Tietääköhän Mouru asiasta jotain?

Lisää ohjelmasta

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?