Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia?

Tripla havainnekuva
Tripla pohjoisesta päin nähtynä. Tripla havainnekuva Kuva: YIT Rakennus Oy tripla

Harmillisen usein rakennushankkeissa käy niin, että arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan tavoitteista voidaan lipsua. Ei kukaan pura rakennusta tai anna sakkoja, jos kivi vaihtuu betoniin tai kattoterassille luvattu kahvila unohtuu avata. Arkkitehti Jussi Vuori arvioi, minkälaiset voimat kaupunkia rakentavat. Hän on ollut mukana laatimassa Keski-Pasilaan rakennettavan Triplan kilpailuehdotusta Hollannissa.

Vallasta puhutaan kaupunkisuunnittelun yhteydessä usein kielteiseen sävyyn, se ei oikein sovi nykyisenkaltaisen verkostoyhteisön ideologiaksi.

Historia on näyttänyt, kuinka yksinvaltiaiden hoviarkkitehdit ovat tehneet hienoja rakennuksia, esimerkiksi Albert Speer Saksassa natsihallinnon aikaan tai C.L. Engel Suomessa tsaarinaikaisen Helsingin uudelleenrakennuskomitean pääarkkitehtina. Viimeaikaisia kansainvälisen arkkitehtuurin merkkitöitä on noussut Kiinaan ja arabimaihin – komeilla rakennushankkeilla on aina voitu pönkittää valta‐asemaa.

arkkitehteja ja pienoismalli
Keski-Pasilan toteutettava suunnitelma Tripla julkistettiin syyskuussa 2013. Kuvassa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, arkkitehti Reinier de Graaf, YIT:n Kari Kauniskangas, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, Kari Ruohonen liikennevirastosta ja Senaatti-kiinteistöjen Jari Sarjo arkkitehteja ja pienoismalli Kuva: Jussi Vuori kaupunki uusiksi

Miten sitten sujuu suurten rakennuskompleksien päätöksentekö demokraattisemmassa pohjois‐eurooppalaisessa ilmapiirissä? Kuka määrittelee miltä tulevaisuuden kaupunki näyttää ja mitä siellä tehdään? Valta on hajaantunut, eikä sen rakennetta ymmärrä ellei lähesty tehtävää eri intressiryhmien näkökulmista.

Triplan suunnitteluprosessia on kritisoitu muun muassa siitä, että salaisen monivuotisen suunnittelukilpailun tuloksena julkisuuteen tuotiin vain yksi ehdotus. Samankaltainen hankintamenettely
käytiin muutamaa vuotta aikaisemmin Kalasataman keskuksen kohdalla.

Konsultti piirtää - mitä pyydetään

Perinteisesti arkkitehti on vastannut siitä, miltä rakennukset ja kaupunginosat näyttävät ja miten niihin ajatellut toiminnot on järjestetty. Suunnittelijalla on usein valta päättää missä viiva kulkee, kunhan ratkaisu on saatu sopimaan reunaehtoihin eikä esteettisillä valinnoilla tuoteta liikaa lisäkustannuksia. Valitettavan usein ”arkkitehtuuri” nähdään nykyään hankkeen lisäkustannuksena. Toisaalta Janne Pihlajaniemi on osoittanut väitöskirjassaan (Arkkitehtoninen laatu ja asuntojen hinnat, Oulun yliopisto 2014) kuinka suunnitteluun käytetyt eurot kasvavat korkoa kohteen arvonnousuna.

Kaverisuhteilla voi olla yllättävän suuri merkitys kun suunnittelija kiinnitetään hankkeeseen.

Toisin kuin monella muulla alalla, joissa kilpailevat firmat yrittävät erottua toisistaan, arkkitehtuurissa yrityksen voi kannattaa tehdä samankaltaisia ratkaisuja kuin muidenkin, sillä liian erottuva tyyli vanhenee helposti tai sitä voidaan pitä outona. Aluksi arkkitehti saattaa pitää periaatteistaan kiinni mutta on monesti valmis taipumaan, mikäli projektin kohtalo on uhattuna.

Triplan asemapiirros
Kerralla totetettavan Triplan laajuus on viiden jalkapallokentän verran. Samassa mittakaavassa on Senaatintori lähikortteleineen. Triplan asemapiirros Kuva: YIT Rakennus Oy / Office for Metropolitan Architecture asemapiirros

Julkisella puolella arkkitehti valitaan usein kilpailun tai kilpailutuksen kautta. Tällöin suunnittelukokemus ja tuoreet ideat painavat. Julkisen rakennuksen kohdalla kaikki haluavat parasta uutta arkkitehtuuria.

Yksityinen rakennuttaja on arvaamattomampi: hän voi valita itselleen mieleisen, lojaalin arkkitehdin. Kaverisuhteilla voi olla yllättävän suuri merkitys kun suunnittelija kiinnitetään hankkeeseen. Kansainvälinen huipputoimisto pääsee projektiin, jos tämän nimi tuo hankkeeseen lisäarvoa.

Ajanhallinnalla on rakentamisen ohjailussa iso merkitys.

Triplan kohdalla kansainvälinen arkkitehtuuritoimisto (O.M.A.) toi kilpailuvaiheessa vaadittua uskottavuutta niin kaupungin edustajien kuin tavoiteltujen sijoittajienkin suuntaan hyvällä maineellaan ja mittavilla referensseillään. Lopulta rakennuttaja katsoi kuitenkin parhaaksi viedä toteutusvaiheen läpi ”kotimaisin voimin”.

Projekti soljuu helpommin maaliin, jos arkkitehti ei asetu esteeksi sisältömuutoksille tai esimerkiksi rakennusmateriaalien vaihtamiselle halvempiin.

Virkamies ohjaa

Virkamiehen aika ei riitä itse suunnitteluun ‐ hän tilaa sisällön monesti konsultilta. Virkamiehen valta ei paljastu helposti, mutta on itseasiassa yllättävän laaja: hän voi määritellä, mitä konsultit tutkivat ja millä kriteereillä. Hän voi määritellä mitä asioita kiirehditään ja mitä tulisi tutkia vielä lisää - ajanhallinnalla on rakentamisen ohjailussa iso merkitys. Virkamies on myös monesti projektin jatkumo: poliitikot vaihtuvat vaaleissa ja suunnittelukonsulteilta tilataan jokainen työ erikseen.

Triplan tapauksessa virkamiehillä kaupungin ja valtion kymmenistä eri organisaatioista on ollut suuri valta ohjata suunnitteluryhmien töiden edistymistä. Sen sijaan toteutussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen miltei ainoaksi kriitikoksi jää rakennusvalvonta, jonka tulee vaalia suunnitelmien toteutumista ja suunnittelijoiden pätevyyksiä.

Triplan havainnekuva Pasilan ympäristösä
Tripla on vielä rakentamattoman Keski-Pasilan ensimmäinen toteutettava osa. Triplan havainnekuva Pasilan ympäristösä Kuva: YIT Rakennus Oy / Office for Metropolitan Architecture tripla

Poliitikko kerää irtopisteet

Poliitikot tulevat mielellään ulos päättämiensä hankkeiden kanssa. Äänestäjille on tärkeää kertoa, miten on ollut vaikuttamassa hankkeeseen ja minkälaisen ponnen ennen nuijan kopautusta on saanut lisättyä. Poliitikkojen haaste erityisesti kaupunkisuunnittelussa on sisältöjen laajuus, jolloin perehtymiseen ei ole aina riittävää aikaa, ja asiantuntemuksen tarve. Trivialisointi voi näkyä populististen piirteiden lisäämisenä rakennushankkeen kylkeen.

Grynderin taskuun jää kaikki se, mitä tämä voi hankkeesta säästää.

Tripan kohdalla virkamiehet eivät ole tarjonneet poliitikoille vaihtoehtoja: julkisia liikenneyhteyksiä ei saada kuntoon, ellei sopimusta toteuttajan kanssa tehdä. Poliittinen periaatteisto laimenee pehmeäksi valtuustokeskusteluksi, kuten vihreiden Tuomas Rantanen kaavan käsittelyssä esittämässään hyväntahtoisessa ponnessa toivoi: ”valtuusto edellyttää, että kaupunki osaltaan huolehtii jatkosuunnittelun yhteydessä siitä, ettei kilpailijoiden arkkitehtuurisesta tasosta tingitä”. Tällainen vaatimus on toki tarpeellinen, mutta asianhoitajaa ei ponnelle löydy: kokonaisuuden kannalta on kaupunkilaistenkin etu, että projekti vain etenee.

Sijoittaja laskee mitä viivan alle jää

Valitettava tosiasia on, että uusliberalistisoituneessa kulttuurissamme minkä tahansa asian onnistumista tarkastellaan talouden numeroilla. Yksityistäminen nähdään ratkaisuna lähes kaikkeen. Julkinen puoli ei enää rakenna ja omista vaan vuokraa. Toisaalta yritysmaailmassa tuoton tekeminen on keskeinen tavoite ja monesti arvopohja tai valistunut kiinnostus itse sisältöön pääsee esiin ainoastaan silloin kun se tukee sitä, mitä viivan alle jää.

Rakennustaloudessakin jokaisen yksityisen toimijan tulee ymmärrettävästi huolehtia omistajiensa tuotto‐odotuksista. Grynderin taskuun jää kaikki se, mitä tämä voi hankkeesta säästää.
Asemakaavoilla tai tontinluovutussopimuksilla pyritään varmistamaan ympäristön laatu.

rakennuspiirrokset kerroksista
Rationaaliset rakennussuunnitelmat toteuttavat monumentaalisen arkkitehtuurin lisäksi sijoittajan tahtoa. rakennuspiirrokset kerroksista Kuva: YIT Rakennus Oy / Office for Metropolitan Architecture tripla

Harmillisesti monesti, jos hankkeen onnistuminen on tärkeää kaupungile, kaupunkikuvallisista tavoitteista voidaan lipsua. Ei kukaan pura rakennusta tai anna sakkoja jos kivi vaihtuu betoniin tai kattoterassille luvattu kahvila unohtuu avata; hyviä syitä voi aina keksiä. Myöskään tiettyä suunnittelijaa ei voida kiinnittää hankkeeseen, jos toteutussopimus tehdään grynderin kanssa, jolla on täysi tekijänoikeus hankkeeseensa.

Jos liiketilat eivät vedä asiakkaita tai asunnot jäävät myymättä, on hanke flopannut.

Monissa tontinluovustilanteissa muu suunnittelijakunta on grynderin palkkaama ja noudattaa tämän tahtoa esimerkiksi rakenteiden ja tilojen riittävästä kustannustaloudesta ja helposta toteutettavuudesta. Hyvällä paikalla, tai markkinoilla, jossa tarjontaa ei ole liiaksi, kehnompikin tuote voi mennä kaupaksi.

Kaupungin näkökulmasta lähes kaikki sen maalle tehtävät investoinnit ovat toivottavia. Suuriin hankkeisiin ei löydy monia toteuttajia. Paljousalennusta rakennusoikeudesta saa helposti, jos ottaa ympäristön yhdyskuntatekniset osat hoitaakseen. Markkinatilanne voi mahdollista keikan saamisen hyvään hintaan.

Kaupunkilainen äänestää - jaloillaan

Vaikka suurten kaupunkikehitysprojektien kohdalla saattaa vaikuttaa, ettei kaupunkilaisen ääntä paljon kysellä, ei tilanne ole välttämättä niin. Asia, johon suunnitteluorganisaatio ei voi vaikuttaa, on kohteen kiinnostavuus. Jos liiketilat eivät vedä asiakkaita tai asunnot jäävät myymättä, on hanke flopannut.

Viimeisen sanan antavat kaupunkilaiset. Vaikka heille suunniteltaisiin uutta ympäristöä kabinettien hämärässä, vasta toteutunut hanke lopullisine ratkaisuineen, päästää meidät arvioimaan otammeko alueen osaksi uutta kaupunkiamme.

Jussi Vuori
Jussi Vuori Kuva: Jussi Vuori jussi vuori

Jussi Vuori, arkkitehti, Jada & Uusi kaupunki -kollektiivi

Aiheeseen liittyvää:
Yle Areena: Rakenna minut: Arkkitehti Kalle Soinilla on vastuullaan Pasilassa miljardin euron Tripla

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri