Hyppää pääsisältöön

Kylvetään suomeksi ja ruotsiksi

Kielikylpykoulu on Suomen ainoa alakoulu, jossa suomenkieliset ja ruotsinkieliset oppilaat käyvät koulua yhdessä, mutta toistensa äidinkielillä. Suomea äidinkielenään puhuvat oppilaat saavat siis kaiken opetuksen ruotsiksi ja päinvastoin. Mutta eikös se ole hirvittävän haastavaa? Koulun oppilaat ovat toista mieltä. Eniten haastetta opiskeluun tuo se, jos ei ymmärrä yksittäistä sanaa tai asiaa.

- Se, ettei osaa kirjoittaa jotain sanaa ruotsiksi tekee opiskelusta joskus vaikeaa, kertoo kuudesluokkalainen Meeri.

Kielenopetus ei tapahdu takomalla kielioppisääntöjä tai opettelemalla sanalistoja ulkoa.

Kielenopiskelua luonnollisessa ympäristössä

Kielenopetus ei tapahdu takomalla kielioppisääntöjä tai opettelemalla sanalistoja ulkoa. Sen sijaan kahden kieliryhmän lapset elävät koulussa tavallista arkea keskenään. Kieli on koulussa väline eikä kohde. Koulun tärkein sääntö on, että opettajat puhuvat oppilaille aina omalla äidinkieltään, kertoo rehtori Kristiina Hellstrand.

- Opettaja kommunikoi äidinkielellään kaikkien oppilaiden kanssa, hän kertoo.

Kielikylpy opetusmenetelmänä sai alkunsa 1960-luvulla Kanadassa ja Suomeen se saapui Vaasan Yliopiston välityksellä. Suomen ensimmäiset kielikylpyryhmät aloittivat 1987 Vaasassa. Pietarsaareen opetusmetodi rantautui 90-luvun alussa pääasiassa aktiivisten ruotsinkielisten vanhempien aloitteesta. Yhtenäinen, kaksikielinen Kielikylpykoulu perustettiin kuitenkin vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Vaikka kielikylpyopetusta järjestetäänkin nykyään monilla paikkakunnilla, on Pietarsaari edelleen ainoa kunta jossa kielenopetus tapahtuu molemmilla kotimaisilla kielillä.

Kielikylvystä ovat erityisen kiinnostuneita vanhemmat, jotka haluavat taata, että lapsi oppii koulussa opetettavan kielen.

Kielikylpyopetus alkaa jo päiväkodissa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi ja se jatkuu aina perusopetuksen päättämiseen asti. Kristiina Hellstrand arvio, että kielikylvystä ovat erityisen kiinnostuneita vanhemmat, jotka haluavat taata, että lapsi oppii koulussa opetettavan kielen. Kouluun laittavat lapsensa myös sellaiset, jotka haluavat tarjota jälkikasvulleen jotain vähän uudenlaista.

Hellstrandin mukaan osa vanhemmista on jännittänyt tuleeko lapsista puolikielisiä, sekakielisiä tai kadottavatko he oman kulttuurillisen identiteettinsä. Kieltenopiskelun lisäksi Kielikylpykoulussa panostetaankin siihen, että oppilaat tulevat tietoisiksi molemmista kulttuureista ja perinteistä. Kieliryhmien välinen yhteistyö onkin tärkeää ja siksi esimerkiksi liikunta-, puu- ja käsityötunneilla sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset ovat yhdessä.

Kielen avulla uusia ystäviä

Kielikylpykoulun oppilaat vaikuttavat tyytyväisiltä siihen, että koulussa on "pakko" opetella sekä ruotsia että suomea. Ruotsinkielen opettelusta on ollut hyötyä suomenkielisille lapsille erityisesti uusien ystävyyssuhteiden solmimisessa.

- Jääkiekkojoukkueessamme on joitain poikia, jotka eivät osaa puhua erityisen hyvää suomea. On kiva, että pystyn juttelemaan heidän kanssaan ruotsiksi, kertoo Santtu.

- Minulla on ruotsinkielisiä kavereita, joiden kanssa on helpompi kommunikoida ruotsiksi kuin suomeksi, tuumii luokkakaveri Roosa.

Ruotsinkielestä on ollut oppilaille hyötyä myös arkisia asioita hoidellessa. Meeri kertoo, että asioidessaan terveyskeskuksessa hänen kielitaitonsa tuli tarpeeseen.

- Lääkäri ei puhunut suomea eikä isäni osaa ruotsia. Jos minä en olisi osannut ruotsia, emme olisi ymmärtäneet lääkärin puheista mitään.

Lääkäri ei puhunut suomea eikä isäni osaa ruotsia. Jos minä en olisi osannut ruotsia, emme olisi ymmärtäneet lääkärin puheista mitään.― Meeri

Oppilaat arvioivat, että kielitaidosta on heille paljon hyötyä myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi opiskelemaan pääsy tai töiden hankkiminen saattaa helpottua jos taitaa molemmat kotimaiset.

- Lukioon pääsy saattaa olla helpompaa jos osaa ruotsia tai on kaksikielinen, miettii kuudesluokkalainen Eeli-Kalle.

- Töiden löytäminen saattaa myös olla helpompaa kaksikieliselle, jatkaa Roosa.

"Suomi on kaksikielinen maa"

Suomenkieliset oppilaat ylistivät ruotsin kielen osaamisen tärkeyttä. Myös ruotsia äidinkielenään puhuvat oppilaat ovat sitä mieltä, että molempien kotimaisten kielten osaaminen on tärkeää. Suomen kielen opiskelusta on hyötyä paitsi uusia ystävyyssuhteita solmiessa, myös aikuisempana työelämässä.

Suomi on kaksikielinen maa ja täällä puhutaan eniten suomea. Lisäksi on hyvä osata suomea kun etsii töitä.― Alicia

- Suomi on kaksikielinen maa ja täällä puhutaan eniten suomea. Lisäksi on hyvä osata suomea kun etsii töitä, pohtii kuudesluokkalainen Alicia.

Ruotsinkieliset oppilaat ovat myös sitä mieltä, että työelämässä suomen osaamisesta on hyötyä. Lisäksi uusiin ihmisiin tutustuminen ja kavereiden saaminen on helpompaa kun suomen kieli on hallussa. Kielitaidosta on hyötyä myös matkustettaessa. Kuudesluokkalainen Emma kertoo, että esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla hän kommunikoi suomeksi.

- Suomea on hyvä osata jos matkustaa esimerkiksi Lappiin, tuumii kolmasluokkalainen Oliver.

Kielikylpykoulu on esimerkki siitä, että kielenopetus voi tapahtua luonnollisesti ilman pakottamista. Oppilaiden kertomisia kuunnellessa on myös selvää, että kaikenlainen kielitaito avaa maailmaa. Tässä tapauksessa suomenkielisille lapsille aukeaa Ruotsi ja muut pohjoismaat. Vastaavasti ruotsinkielisille aukeaa Suomessa myös ne paikkakunnat, joissa ei puhuta ruotsia.

Asiavirhe korjattu tekstistä 30.4.2015 klo 8.10: opetusmetodi rantautui Pietarsaareen 90-luvun alussa eikä lopussa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän