Hyppää pääsisältöön

Maatalousjuhlilla Iissä perattiin kilvan kalaa

Filmisepon lyhytelokuva vuodelta 1957 vie katsojan Iihin ja suureen maatalousjuhlaan.

Iijoen suu oli jo keskiaikana merkittävä satama- ja kauppa-alue ja Iin Haminasta kasvoi koko Itämeren alueella tunnettu markkinapaikka.

Katunäkymä Iistä 1950-luvulta
Pariskunta Iin Haminan kadulla 1957 Katunäkymä Iistä 1950-luvulta Kuva: Yle kuvanauha ii

"Edustavimmin kuin ehkä missään muualla Pohjois-Suomessa esiintyy vanha aika asutuksen piirteissä Ii:ssä", toteaa filmin selostaja. Alueen tunnetuin puutalomiljöö löytyy Iin historiallisesta Haminasta, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä. Tärkeimpiä elinkeinoja olivat tuolloin kalastus, metsästys ja karjanhoito.

Filmissä vieraillaan Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen yhteisessä maatalousjuhlassa. Tilaisuuden avaa maaherra Kalle Määttä ja maanviljelijä Frans Ylitalo pitää puheen näyttelyn merkityksestä. Juhlavieraiden joukossa on myös silloinen opetusministeri Kerttu Saalasti.

Menneisyyttään vaalien uusi Ii nousee entistä ehompana.

Juhlaa varten on Iin yhteiskoulun liepeille koristeltu kenttä katsomoineen. Kuivaniemen maamiesseuran tytöt esittävät vierailijoille tansseja ja leikkejä. Iijoen rannalla seurataan verkonkudonta- sekä kalanperkuukilpailua. Näyttelyalueella on esitteillä muun muassa uusimpia traktoreita, jeeppejä, maatalouskoneita, liesiä ja retkeilyvälineitä.

Lyhytelokuvan lopussa selostaja toteaa juhlallisesti: "Menneisyyttään vaalien uusi Ii nousee entistä ehompana. Se ottaa oppia esi-isien töistä, mutta käyttää nykyajan tekniikkaa hyväkseen".

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto