Hyppää pääsisältöön

Maatalousjuhlilla Iissä perattiin kilvan kalaa

Filmisepon lyhytelokuva vuodelta 1957 vie katsojan Iihin ja suureen maatalousjuhlaan.

Iijoen suu oli jo keskiaikana merkittävä satama- ja kauppa-alue ja Iin Haminasta kasvoi koko Itämeren alueella tunnettu markkinapaikka.

Katunäkymä Iistä 1950-luvulta
Pariskunta Iin Haminan kadulla 1957 Katunäkymä Iistä 1950-luvulta Kuva: Yle kuvanauha ii

"Edustavimmin kuin ehkä missään muualla Pohjois-Suomessa esiintyy vanha aika asutuksen piirteissä Ii:ssä", toteaa filmin selostaja. Alueen tunnetuin puutalomiljöö löytyy Iin historiallisesta Haminasta, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä. Tärkeimpiä elinkeinoja olivat tuolloin kalastus, metsästys ja karjanhoito.

Filmissä vieraillaan Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen yhteisessä maatalousjuhlassa. Tilaisuuden avaa maaherra Kalle Määttä ja maanviljelijä Frans Ylitalo pitää puheen näyttelyn merkityksestä. Juhlavieraiden joukossa on myös silloinen opetusministeri Kerttu Saalasti.

Menneisyyttään vaalien uusi Ii nousee entistä ehompana.

Juhlaa varten on Iin yhteiskoulun liepeille koristeltu kenttä katsomoineen. Kuivaniemen maamiesseuran tytöt esittävät vierailijoille tansseja ja leikkejä. Iijoen rannalla seurataan verkonkudonta- sekä kalanperkuukilpailua. Näyttelyalueella on esitteillä muun muassa uusimpia traktoreita, jeeppejä, maatalouskoneita, liesiä ja retkeilyvälineitä.

Lyhytelokuvan lopussa selostaja toteaa juhlallisesti: "Menneisyyttään vaalien uusi Ii nousee entistä ehompana. Se ottaa oppia esi-isien töistä, mutta käyttää nykyajan tekniikkaa hyväkseen".

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto