Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Näkökulma: Opiskelija, kuluta etusi!

Mantan lakittajat vappuna 2011
Mantan lakittajat vappuna 2011 Kuva: Kallerna / Wikimedia Commons opiskelijahaalari

Opiskeluaika on mielletty elämänvaiheeksi, jolloin eletään vähän köyhemmin, tingitään mukavuuksista ja mieliteoista. Mitä vähemmän ottaa lainaa, käy töissä tai saa vanhemmilta taloudellista tukea, sitä enemmän on pakko tinkiä, kaikesta. Se ei hyödytä ketään.

Opiskelijan tulot ovat usein niin pienet, että niistä ei isoa pääomaa säästä. Suosittelenkin kuluttamaan kaiken ja nauttimaan mahdollisen uuden opiskelupaikkakunnan harrastus- ja viihdetarjonnasta.

Suosittelen kuluttamaan kaiken ja nauttimaan.

Palvelut ovat paras paikka tukea kotimaista työllisyyttä ja etenkin opiskelupaikkakunnan elinkeinoa. Opiskelijoilla on aikaa ja halua käydä ulkona syömässä, kahvilla, elokuvissa ja keikoilla. Vapaa-ajan menoillaan opiskelijat panisivat helposti 10 euroa lisää suomalaiseen tuotteeseen tai palveluun.

Kuitenkin juuri vapaa-ajan menoihin opiskelijat käyttävät tilastojen mukaan entistä vähemmän rahaa. Suurin syy tähän on rahan puute. Rahat riittävät vain välttämättömimpään. Vaikka opiskelijat käyvät määrällisesti melko paljon ulkona syömässä, niin kertaostokset ovat pieniä, kuten yksi kahvi, opiskelijalounas tai noutopizza. Mihin rahat menevät?

Korkeakouluopiskelija saa opintorahaa ja asumislisää yhteensä korkeimmillaan noin 537 euroa kuussa verojen jälkeen tukea pamahtaa siis tilille alle 500 euroa. Helsingissä ja vaikkapa Tampereen keskustan alueella summalla maksaa käytännössä vain huoneen vuokran. Asumismenot ovatkin opiskelijan suurin kulutusmeno.

Opiskelijat olivat käyttäneet aiempaa vähemmän rahaa kaikkeen muuhun paitsi tietoliikenteeseen, vaatteisiin ja kenkiin.

Tilastojen mukaan opiskelijoiden kulutusmenot olivat vuonna 2012 vajaat 2000 euroa pienemmät kuin vuonna 2006.

Opiskelijat olivat käyttäneet rahaa aiempaa vähemmän kaikkeen muuhun paitsi tietoliikenteeseen, vaatteisiin ja kenkiin sekä elintarvikkeisiin. Asumiseen ja liikenteeseen menevät kulut olivat pienentyneet vain vähän.

Suomalaiseen ja paikalliseen vaikuttaminen on helpompaa

Kulutus synnyttää työpaikkoja ja verotuloja, joista opintotuet maksetaan. Lisäksi opiskelija saa monia etuja, joita ei enää myöhemmin tarjota.

Kannattaa siis käydä teatterissa, kiertää museossa, syödä a la carte -annos ja tilata sanomalehti, etenkin jos ne eivät kuulu tottumuksiin. Näistä menoista saa usein opiskelija-alennuksen. Samalla voi kokea jotain uutta, ja mikä parasta, tukea suomalaista työtä.

Kymmenen euron seteli pilkistää lompakosta korttien joukosta.
Kymmenen euron seteli pilkistää lompakosta korttien joukosta. Kuva: Yle / Kaisu Nevasalmi kymmenen euroa

Opiskelijoiden kannattaisi ostaa myös useammin kotimaista. Suomalaisen valmistajan tai palveluntarjoajan työtä on helpompi jäljittää, ja siihen on helpompi vaikuttaa kulutusvalinnoilla.

Lopulta monissa elintarvikkeissa hintaero ulkomaisen ja kotimaisen tuotteen kohdalla ei edes ole iso. Vaatteissa ja kengissä hintaero on suurempi ja kotimainen tarjonta pienempi. Toisaalta voisiko niitä ostaa vähemmän ja käyttää säästyvät rahat vaikka kotimaiseen käsityöhön, ruokaan ja kulttuuriin?

Paikallisten palveluiden ja tuottajien tukeminen on tärkeintä, koska näin myös tulevilla opiskelijoilla on mahdollisuus käydä ravintoloissa, kahviloissa ja tapahtumissa, ostaa ei-massatuotettuja lahjatavaroita ja vaikka pelata biljardia tai seinäkiipeillä. Kaupunki ja kulttuurielämä pysyvät vireänä, ja silloin myös opiskelijoille voidaan tarjota enemmän tarjouksia, omia tapahtumia ja ennen kaikkea töitä.

Suomalaisen valmistajan työtä on helpompi jäljittää, ja siihen on helpompi vaikuttaa kulutusvalinnoilla.

On vaikea vaatia opiskelijoille lisää töitä, kun niitä ei ole kaikille jo koulunsa käyneillekään. Mutta olisi kiinnostava nähdä, mitä tapahtuisi, jos tulorajaa, opintorahaa ja asumislisää hieman korotettaisiin ja palkattomat harjoittelut kiellettäisiin. Ostaisiko opiskelija kotimaista ja kävisi enemmän ulkona?

Opiskelija säästää mielellään omaa kotia varten tai ”pahan päivän” varalle, mutta myös opiskelijoita tarvitaan rakentamaan vastuullista tulevaisuutta ja työelämää. Aina kaikilla ei ole varaa valita, mutta aina kun on, katso mitä ostat ja mihin suostut. Saatat pitää yllä tulevaa työpaikkaasi.

Noora Laaksonen, opiskelija, Tampereen yliopisto

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.