Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Perttu Haapasen puheenvuoro

Säveltäjä Perttu Haapanen.
Säveltäjä Perttu Haapanen. Kuva: Yle/Laila Kangas perttu haapanen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 29. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Perttu Haapanen.

Eräässä BBC:n paneelikeskustelussa muutaman vuoden takaa säveltäjä Richard Causton antaa esimerkin siitä miten klassiseen musiikkiin nykyään suhtudutaan. Autoilija kuuntelee autoradiosta Beethovenia. Hänelle on sanottu, että Beethoven on suuri säveltäjä. Hän ei kuitenkaan osaa lukea nuotteja, eikä ole koskaan kuullut elävää orkesteria. Autoradiosta ei kuulu matalia taajuuksia, ei bassoja, ei timpania, klarinetin ääntä ei erota käyrätorvesta. Autoilija ei hahmota kuulemaansa. Autoilijan loppupäätelmä on, että musiikki on elitististä ja tämä on Beethovenin vika.

Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.4.2015.
Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.04.2015. Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas perttu haapanen

Muistan hyvin sen hetken kun nykytaidemusiikin maailma avautui minulle. Olin vajaa parikymppinen, Skrjabinin pianomusiikki oli minulle kaikki kaikessa. Olin kuitenkin lainannut kirjastosta Brian Ferneyhough’n lyhyen jousikvartettikappaleen Adagissimo. Kuuntelin ja katselin kappaletta ties monettako kertaa läpi. Tunsin jonkinlaista sisäistä pakkoa ”ymmärtää” mistä on kyse, miksi joku säveltäjä tekee tällaisia ratkaisuja. Jossain vaiheessa luovutin työn tuloksettomana; musiikki ei vastannut odotuksiini, en ymmärtänyt sävelten suhteita, en kokenut kuvittelemiani tunteita.

Joitain aikoja myöhemmin palasin kappaleen pariin ohimennen. Yllättäen gestiikka tuntuikin puhuttelevalta ja sävelet tuntuivat johtavan toisiinsa. Tällä kertaa kohtasin musiikin ilman ennakko-odotuksia, uteliaasti ja voisiko sanoa empaattisesti. Olin hyväksynyt musiikin sellaisena kuin se tuli, ja musiikin havainnointini sellaisena kuin se oli. Olin empaattinen ennen kaikkea itseäni kohtaan. Se oli minulle uuden oppimisen alku.

Ilman kulttuurista lukutaitoa olemme nykyisessä toiseutta ja vähemmistöjä vierastavassa ilmapiirissä välineiden, olosuhteiden ja manipulaation armoilla. Toiseuden hyväksymisessä on kuitenkin mahdollisuus itselle ja myös nykytaidemusiikille. Säveltäjällä voi olla annettavaa, jos saamme siihen mahdollisuuden.

Perttu Haapanen

#sibelius150 #ajassasoi

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua