Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Perttu Haapasen puheenvuoro

Säveltäjä Perttu Haapanen.
Säveltäjä Perttu Haapanen. Kuva: Yle/Laila Kangas perttu haapanen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 29. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Perttu Haapanen.

Eräässä BBC:n paneelikeskustelussa muutaman vuoden takaa säveltäjä Richard Causton antaa esimerkin siitä miten klassiseen musiikkiin nykyään suhtudutaan. Autoilija kuuntelee autoradiosta Beethovenia. Hänelle on sanottu, että Beethoven on suuri säveltäjä. Hän ei kuitenkaan osaa lukea nuotteja, eikä ole koskaan kuullut elävää orkesteria. Autoradiosta ei kuulu matalia taajuuksia, ei bassoja, ei timpania, klarinetin ääntä ei erota käyrätorvesta. Autoilija ei hahmota kuulemaansa. Autoilijan loppupäätelmä on, että musiikki on elitististä ja tämä on Beethovenin vika.

Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.4.2015.
Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.04.2015. Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas perttu haapanen

Muistan hyvin sen hetken kun nykytaidemusiikin maailma avautui minulle. Olin vajaa parikymppinen, Skrjabinin pianomusiikki oli minulle kaikki kaikessa. Olin kuitenkin lainannut kirjastosta Brian Ferneyhough’n lyhyen jousikvartettikappaleen Adagissimo. Kuuntelin ja katselin kappaletta ties monettako kertaa läpi. Tunsin jonkinlaista sisäistä pakkoa ”ymmärtää” mistä on kyse, miksi joku säveltäjä tekee tällaisia ratkaisuja. Jossain vaiheessa luovutin työn tuloksettomana; musiikki ei vastannut odotuksiini, en ymmärtänyt sävelten suhteita, en kokenut kuvittelemiani tunteita.

Joitain aikoja myöhemmin palasin kappaleen pariin ohimennen. Yllättäen gestiikka tuntuikin puhuttelevalta ja sävelet tuntuivat johtavan toisiinsa. Tällä kertaa kohtasin musiikin ilman ennakko-odotuksia, uteliaasti ja voisiko sanoa empaattisesti. Olin hyväksynyt musiikin sellaisena kuin se tuli, ja musiikin havainnointini sellaisena kuin se oli. Olin empaattinen ennen kaikkea itseäni kohtaan. Se oli minulle uuden oppimisen alku.

Ilman kulttuurista lukutaitoa olemme nykyisessä toiseutta ja vähemmistöjä vierastavassa ilmapiirissä välineiden, olosuhteiden ja manipulaation armoilla. Toiseuden hyväksymisessä on kuitenkin mahdollisuus itselle ja myös nykytaidemusiikille. Säveltäjällä voi olla annettavaa, jos saamme siihen mahdollisuuden.

Perttu Haapanen

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • Albert Schnelzerin sävelkielessä on tunnistettavaa omaleimaisuutta

    Albert Schnelzerin musiikki toimii.

    Länsinaapurista kajahtaa taas. Mikäli Albert Schnelzer (s. 1972) ei ole ennestään tuttu tekijä, kannattaa asia korjata pikimmiten. Säveltäjän orkesterisointeja voi nyt makustella Benjamin Shwartzin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin tuoreella äänitteellä. Albert Schnelzerin sävelkielessä on jotakin, mitä monella muulla nykysäveltäjällä ei ole.

  • Spark-yhtyeen onnistunut monityylinen kokonaisuus toimii

    Spark-yhtyeen monityylinen kokonaisuus riemastuttaa

    "Tanssi on muutakin kuin vain liikettä musiikin tahtiin. Se on intohimoa ja elämänjanoa", pohjustaa Spark-yhtye tuoreimman julkaisunsa esittelytekstissä. No mikä ettei, mutta mahtaako kahden nokkahuilun, viulun, sellon ja pianon muodostaman yhtyeen monityylinen kokonaisuus käydä kuulijan jalan alle? Kyllä. Varsinkin kun se tehdään näinkin antaumuksella ja tyylillä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua