Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Perttu Haapasen puheenvuoro

Säveltäjä Perttu Haapanen.
Säveltäjä Perttu Haapanen. Kuva: Yle/Laila Kangas perttu haapanen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 29. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Perttu Haapanen.

Eräässä BBC:n paneelikeskustelussa muutaman vuoden takaa säveltäjä Richard Causton antaa esimerkin siitä miten klassiseen musiikkiin nykyään suhtudutaan. Autoilija kuuntelee autoradiosta Beethovenia. Hänelle on sanottu, että Beethoven on suuri säveltäjä. Hän ei kuitenkaan osaa lukea nuotteja, eikä ole koskaan kuullut elävää orkesteria. Autoradiosta ei kuulu matalia taajuuksia, ei bassoja, ei timpania, klarinetin ääntä ei erota käyrätorvesta. Autoilija ei hahmota kuulemaansa. Autoilijan loppupäätelmä on, että musiikki on elitististä ja tämä on Beethovenin vika.

Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.4.2015.
Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.04.2015. Säveltäjä Perttu Haapanen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 29.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas perttu haapanen

Muistan hyvin sen hetken kun nykytaidemusiikin maailma avautui minulle. Olin vajaa parikymppinen, Skrjabinin pianomusiikki oli minulle kaikki kaikessa. Olin kuitenkin lainannut kirjastosta Brian Ferneyhough’n lyhyen jousikvartettikappaleen Adagissimo. Kuuntelin ja katselin kappaletta ties monettako kertaa läpi. Tunsin jonkinlaista sisäistä pakkoa ”ymmärtää” mistä on kyse, miksi joku säveltäjä tekee tällaisia ratkaisuja. Jossain vaiheessa luovutin työn tuloksettomana; musiikki ei vastannut odotuksiini, en ymmärtänyt sävelten suhteita, en kokenut kuvittelemiani tunteita.

Joitain aikoja myöhemmin palasin kappaleen pariin ohimennen. Yllättäen gestiikka tuntuikin puhuttelevalta ja sävelet tuntuivat johtavan toisiinsa. Tällä kertaa kohtasin musiikin ilman ennakko-odotuksia, uteliaasti ja voisiko sanoa empaattisesti. Olin hyväksynyt musiikin sellaisena kuin se tuli, ja musiikin havainnointini sellaisena kuin se oli. Olin empaattinen ennen kaikkea itseäni kohtaan. Se oli minulle uuden oppimisen alku.

Ilman kulttuurista lukutaitoa olemme nykyisessä toiseutta ja vähemmistöjä vierastavassa ilmapiirissä välineiden, olosuhteiden ja manipulaation armoilla. Toiseuden hyväksymisessä on kuitenkin mahdollisuus itselle ja myös nykytaidemusiikille. Säveltäjällä voi olla annettavaa, jos saamme siihen mahdollisuuden.

Perttu Haapanen

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.