Hyppää pääsisältöön

Timo Hännikäinen tylyttää: pehmoisä on kuhnuri

Hippo Taatila ja Timo Hännikäinen nyrkkeilykehässä
Latteisä Hippo Taatila ja Timo Hännikäinen kohtasivat nyrkkeilykehässä. Hippo Taatila ja Timo Hännikäinen nyrkkeilykehässä Kuva: Thomas Hagström / Yle hippo taatila timo hännikäinen

Tasa-arvo hukassa? Vaimot määräävät miehille kotiintuloajat! Nainen saa raivarin, jos mies käy yhdellä kaljalla töiden jälkeen! Tosiasiassa miehet haluavat puolisokseen mukavan kodin hengettären. Koska mies ja nainen eivät ole enää riippuvaisia toisistaan, yhtälailla nainen on hukassa. Vahva nykynainen syö yleensä psyykelääkkeitä, käy terapiassa ja harrastaa yhden yön seksisuhteita.

Näin kirjailija Timo Hännikäinen tylyttää yhteiskuntamme tilaa. Hänen helmikuussa ilmestynyttä Kunnia-miespamflettia vaadittiin sensuroitavaksi jo ennen kuin se tuli painosta. Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun Hännikäinen ärsytti. Punavihreän suvaitsevaiston vihat mies sai niskoilleen jo naisen puutteesta kertoneella Ilman-kirjallaan (2009).

Timo Hännikäisen maailma on konservatiivinen ja muutosvastainen. Ajatukset miehen kriisistä saivat kuitenkin tukea monien yllätykseksi Hesarissa, joka julkaisi Kunnia-kirjasta keväällä ison arvion. Kuunnellaan siis Hännikäistäkin ennakkoluulottomasti.

Uudessa pamfletissaan Hännikäinen lataa nykymiehestä uuden käsitteen: kodin ja rautakaupan välinen kuhnuri. Se on mies, joka on uhrannut elämänsä, työnsä, harrastuksensa ja ystävänsä naisen eteen. Hännikäisen mukaan miehestä on tullut naisen palvelija.
"Yleinen sukupuolirooli miehelle nykyään on, että hän korjaa yhteistä kotia ja nikkaroi kaikenlaista, kuljettaa lasta harrastuksissa ja tuo rahaa. Sitten kun jossain vaiheessa nainen kyllästyy, hän lemppaa miehen pois", Hännikäinen tiivistää kriisin.

Tosielämässä moni mies kuitenkin haluaa mielummin mukavan kodin hengettären eikä kovanaamaista uraohjusta

Hetkinen?! Keitä nämä kuhnurit ovat? Hännikäisen maailman kuhnuri muistuttaa erehdyttävästi miestyyppiä, jonka tunnetaan myös termillä pehmoisä tai latteisä. Hän on nykyajan moderni mies, usein liberaali cityvihreä koti-isä, joka kuskaa tytärtä neuvolassa ja taitoluistelukoulussa, eikä viihdy työpäivän jälkeen kaljalla. Hän jää koti-isäksi, kun vaimo palaa töihin.

Moni syyttää, myös feministit itse, että 2000-luvun feminismistä on kadonnut pointti, kun se on keskittynyt vaatimaan naisille lupaa uida yläosattomissa uimahalleissa ja antamaan nuhteita tarhatädeille, jotka kutsuvat lapsia tytöiksi ja pojiksi. Tämä todettiin muun muassa Yle Femman kevätsarjassa Ruotsalaisen feminismin historia, jossa tunnettu ruotsalainen mediafeministi Belinda Ohlsson teki tiliä menneisyytensä kanssa.
Feministien ajaman koti-isyyden hyödyt ovat kai kuitenkin kiistattomat!? Nykyaikainen moderni latteisyys on mahdollistanut isälle aktiivisen roolin lastenkasvatuksessa ja avannut miehelle ovet perheen yhteiseen kotiin, joka ennen oli naisen valtakuntaa.
Eikö se olekaan saavutus? Hännikäisestä ei.

Timo Hännikäinen treenaa nyrkkeilyä kotonaan kirjoittamisen lomassa.
Hännikäinen treenaa nyrkkeilyä kirjoittamisen lomassa. Timo Hännikäinen treenaa nyrkkeilyä kotonaan kirjoittamisen lomassa. Kuva: Yle timo hännikäinen marjut tervola

"Tällainen "latteisähahmo" on usein kasvanut keksiluokkaisissa oloissa, ja hänen maailmankäsityksessään ei ole pahuutta ja rikollisuutta. Hän uskoo, että kaikki menee hyvin, kun ollaan kilttejä kaikille. Poika- tai tyttölapsi tarvitsee valmistautumista raastavan maailman kohtaamiseen", Hännikäinen sanoo.

"Latteisähahmo" uskoo, että kaikki menee hyvin, jos ollaan kilttejä kaikille. Poikalapsi tarvitsee valmistautumista raastavan maailman kohtaamiseen.

Strada päätti laittaa Hännikäisen vastakkain, ei feministin, vaan itse latteisän kanssa!!
Nyrkkeilykehämatsiin lähti kirjailija Hippo Taatila, joka kirjoitti omasta, Kallion hiekkalaatikoilla vietetystä isyysvapaastaan romaanin Isipappablues. Taatilan kirja kuvaa vastentahtoisen miehen kipeän kasvutarinan vastuulliseksi isäksi. Isipappablues on paikoin kuin yliannostus vauvalehteä – harvinaisesti miehen kirjoittamana.
"Kun oma vaimo tuli raskaaksi, huomasin, että isien näkökulmasta vanhemmuuskirjallisuutta oli tehty tosi vähän. Kun kirjoitin tämän, naiset ovat kommentoineet, että onpa ihana, että joku muukin on kokenut saman (lapsen kanssa) turhautumisen ja pakokauhun", Taatila sanoo.
"Hännikäisen tapa puhua naisista on jotain, mitä en voi sietää. En myöskään tunnista sitä, että mies olisi jotenkin naisen orja."

Kumpi voittaa matsin? Sen päätät sinä! Onko latteisä kuhnuri?

Kumpi voittaa matsin?

Timo Hännikäinen
53% (754 ääntä)
Hippo Taatila
45% (646 ääntä)
Joku muu, kuka?
2% (29 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1421

Hännikäisen ja Taatilan parhaat palat voit katsoa tai lukea alta!

HIPPO: Pyrin tekemään kirjani päähenkilöstä joka suuntaan taipuvaisen selkärangattoman cityliberaalin, joka hylkää elämänsä perheen eteen. Herättikö se raivoa?

TIMO: Siinä näkyi ne kärvistelyt, mitä varmasti tällainen cityliberaali käy. En kuitenkaan usko, että enemmistö miehistä koskaan lähtis sen tyyppiseen ratkaisuun, jos heillä on täysi valinnanvapaus. Useimmilla miehillä on tavoitteita kodin ulkopuolella.

HIPPO: En todellakaan näe, että kodin ulkopuoliset tavoitteet ovat miesten yksinoikeus. Yhtä lailla koen, myös että naisilla on kodin ulkopuolisia tavoitteita. Omassa parisuhteessa olen pyrkinyt noudattamaan, että molemmilla olisi mahdollisuus toteuttaa näitä tavoitteita.

Hippo Taatila
Hippo Taatila nyrkkeilykehässä Hippo Taatila Kuva: Thomas Hagström / Yle hippo taatila

TIMO: Sinun kirjassa oli, että lastenhoito helposti eristää miehet omista miespuolisista ystävistä.

HIPPO: Oman koti-isyys ajan yksinäisyys, siinä oli myös omaa vikaa. Se, mitä ihmettelin Kunnia-kirjassa, oli miehen ja naisen suhde. Se oli kuin miesten sota naisia vastaan, ja naisen soita miehiä vastaan.

Isipappablues Hippo Taatila
Hippo Taatila: Isipappablues Isipappablues Hippo Taatila isipappablues

TIMO: Katson, että jonkinlainen sukupuolten välinen skisma on olemassa. Miesten ja naisten päämärät ovat väkisinkin erilaiset. Tällaisessa systeemissä, jossa sukupuolet ovat entistä riippumattomia toisistaan, naiset ja miehet ei tunnu tulevan keskenään toimeen ollenkaan. Se näkyy avioerojen määrässä. Useat miehet kuitenkin haluavat, myöntävät he sitä tai eivät, tällaisen mukavan ja miestään kunnioittavan kodin hengettären ennemmin kuin kovanaamaisen uraohjuksen.

HIPPO: Ne on aika kapeet vaihtoehdot!

Eikö se ole ennemin parisuhteen ongelma, jos toinen käskyttää ja toinen palvelee?

TIMO: Feministinen myytti siitä, että lapsi on patriarkaalisessa systeemissä eristetty isästään, ei pidä paikkansa siinä valossa mitä tiedämme antropologiasta. Jos ajattelee vaikka Suomea, joka oli maatalousyhteiskunta 1960-luvulle asti, lapset menivät isän kanssa töihin ja metsästämään ja kalastamaan.

Timo Hännikäinen nyrkkeilykehässä
Timo Hännikäinen nyrkkeilykehässä Timo Hännikäinen nyrkkeilykehässä Kuva: Thomas Hagström / Yle timo hännikäinen

HIPPO: Cityisätkin vievät lastaan kalastamaan ja metsään. En näe, että on vain löpsö liberaali cityisä, joka opettaa lapselle, että maailma on oikeasti hyvä paikka. Hyvään pitää uskoa, mutta pahaan pitää varautua. Olen huomannut, että kantasi feministeihin on hyvin jyrkkä. Itse näen enemmistön heistä täysin tervejärkisinä ja fiksuina.

TIMO: En ole väittänyt, että suurin osa yksilöistä olisi vinksahtaneita. Olen puhunut ideologiasta. Feminismi on ajatusmallina vinoutunut.

HIPPO: Jos otetaan cityliberaalin arkkityyppi. Voiko hän sitten sun mielestä olla uskottava roolimalli lapselle?

TIMO: Siinähän se on, että voiko liberaali nykymies olla kauhean hyvä roolimalli. Liberaaleissa arvoissa korostetaan herkkyyttä ja sitä, että mies voi olla pehmeä, mikä tuntuu oudolta. Jos me jätetään miehen aggressiivinen ja suojeleva puoli väliin, ketkä lähtevät sotilaiksi tai poliiseiksi? Ne pitävät yhteiskuntaa viime kädessä koossa.

HIPPO: Mielestäni on hyvä, että ollaan päästy pois tällaisesta vahvemman oikeudesta.

Yhtä lailla naisilla on oikeus kodin ulkopuolisiin tavoitteisiin.

TIMO: Yksi syy, miksi näiden asioiden opettaminen tuntuu hankalalta, johtuu selkeiden roolien puutteesta. Silloin kun oli käsitykset siitä, millainen on hyvä mies ja hyvä nainen, nämä hommat sujuivat.

HIPPO: Puhut kuhnurimiehistä, jotka ravaavat kodin ja rautakaupan väliä. Eikö se ole pikemminkin parisuhteen ongelma, jos ollaan tilanteessa, että toinen palvelee ja toinen käskyttää?

Timo Hännikäinen: Kunnia
Timo Hännikäinen: Kunnia Timo Hännikäinen: Kunnia Kuva: Yle timo hännikäinen kunnia

TIMO: On tietenkin, ja tässä voidaan syyttää myös miehiä, että minkä takia he alistuvat. Miehet on myös aiheuttaneet kriisinsä alistumalla. Mutta kyllä nainenkin on yhtä lailla eksyksissä. Jos puhutaan vahvasta nykynaisesta, niin se vahva nykynainen syö yleensä psyykelääkkeitä, käy terapiassa ja harrastaa yhden yön seksisuhteita.

HIPPO: Puhut myös veljeskunnista ja siitä, että naiset eivät niitä aina hyväksy. Sekä, omassa parisuhteessa ja niissä parisuhteissa mitä näkee, pikemminkin naiset usuttavat, että "lähde nyt ukko sen kaveriporukan kanssa"!"

TIMO: Itse olen kohdannut paljon sellaisia parisuhteita eläviä miehiä, joiden puoliso pyrkii kaikin keinoin eristämään heidät omista miespuolisista ystävistä. On kotiintuloaikaa, ja vaimo saa raivarin, jos on käynyt yhdellä kaljalla työpäivän jälkeen.

TIMO: En tiedä, kuinka kauna tällainen yhteiskunta voi kestää, ja moniko miehistä on tyytyväinen.

HIPPO: Sitä pitää kysyä miehiltä. Miksi pitää olla väkisin tyytymätön? En ole koskaan kokenut ongelmana sitä, että viihdyn todella hyvin lapsen kanssa.

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri