Hyppää pääsisältöön

Ilona Jäntti: intohimona roikkua sirkuksen katosta

stradassa nykysirkusta.
stradassa nykysirkusta. Kuva: Marc Helfer nio

Cirko-festivaali alkaa 7. toukokuuta. Pohjoismaiden suurin nykysirkusfestivaali täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on ollut ensimmäisellä Cirko-festivaalilla vuonna 2006. Hän esiintyy festivaalilla jo kuudetta kertaa. Jäntistä piti tulla tanssija, mutta 19-vuotiaana hän halusi mieluummin roikkua sirkuksen katosta. Mistä hänelle tuli intohimo ilma-akrobatiaan?

”Se tapahtui ensimmäisellä kerralla ensimmäisellä tunnilla. Tuntui että tämä on ihan mahdotonta mahdottoman vaikeaa, mutta tämä oli se juttu mitä halusin tehdä. Se oli aika haastavaa, minulla ei ollut siihen voimaa eikä tekniikkaa ollenkaan. Mutta heti ensimmäisellä tunnilla tiesin, että haluan tehdä tätä. Useimmin kysytään oliko jotain esikuvaa silloin kun olin sirkuskoulussa, minulla ei koskaan ollut. Olin kiinnostunut kuitenkin muista asioista kuten vaikka nykytanssista. Nykytanssi tuntui läheisemmältä kuin sirkuksen touhu”, kertoo Jäntti

Stradassa nykysirkusta
Stradassa nykysirkusta Kuva: Marc helfer whas

Cirko festivaalilla nähdään Maksim Komaron uusi esitys Désertée. Komaro johtaa Suomen tunnetuinta nykysirkusryhmää Circo Aereoa yhdessä jonglööri Jani Nuutisen kanssa. Désertéen esiintyjät ovat nuoria hiljattain valmistuneita sirkustaiteilijoita.

”Se on tosi opettavaista ja tärkeää nuorille tekijöille saada tuki sitä kautta”, kertoo sirkustaiteilija Susanna Liinamaa.

”Opettavaista on ollut työskennellä ohjaajan kanssa, tähän asti olen tehnyt paljon itsekseni ja viihteellisissä esityksissä, vaikka viihdyttävä tämäkin on, mutta tärkeää on oppia olla ohjattavana”, tunnustaa sirkustaiteilija Milla Lahtinen.

Kalle Nio tekee videotaiteesta taikuutta. Hänen ohjaamansa visuaalisen teatterin esitys Lähtö nähdään Cirkon festivaalin ohjelmistossa. Nio perusti vuonna 2002 WHS:n. Se on Suomen kansainvälisesti menestynein nykysirkuksen ryhmä, jonka teoksia on nähty ympäri maailmaa. Tuntuuko hänestä että hän on nykymaailman Georges Méliès?

Staradssa nykysirkusta
Staradssa nykysirkusta Kuva: Marc Helfer kalle nio

”Hauskaa tässä on se kun ruvettiin tekemään 2000- luvun alussa ekaa esitystä koin, että olin keksinyt jotain uutta, kun yhdistän taikuutta ja elokuvaa tässä on nyt uusi konsepti. Vasta myöhemmin rupesin lukemaan just Mélièsistä, ja tajusin että tällä tavalla yhdistää taikuutta elokuvaan oli vanhempi kuin elokuva itse. Se ei ollut suinkaan uusi keksintö.
Minua kiehtoo ajatus siitä, miten tuodaan elokuvan keinot eli leikkausta ja hidastusta näyttämölle ja jotenkin käsitellä sitä näyttämötilaa enemmän elokuvallisesti, ei niinkään teatraalisesti. Tämän tyyppisiä asioita minä mietin”, sanoo Kalle Nio.

WHS-ryhmän lähtö on kiertänyt ympäri maailmaa. Kuinka helppo oli rakentamaan illuusio teatterista vientituotetta?

”Se on ollut meille elämisen ehto tietyllä lailla, koska Suomessa meillä ei ollut tarpeeksi töitä tarjolla. Viime vuonna esiinnyttiin varmaan kahdessa kymmenessä eri maassa ja Suomessa ehkä kaksi kertaa, se on välttämätöntä. Suomessa tällaiselle meidän tyyppiselle vapaalle ryhmälle ei ole kauheasti työtilaisuuksia tai eloonjäämismahdollisuuksia. Suomalainen sirkus on ihan poikkeuksellisen kansainvälistä. On hämmästyttävää miten Suomi voi olla yksi isoista sirkusmaista nykysirkuksen saralla. Mutta toisaalta sitä ei Suomessa noteerata kauheasti”, selittää Nio.

Tekstit : Marc Helfer

Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri