Hyppää pääsisältöön

Ilona Jäntti: intohimona roikkua sirkuksen katosta

stradassa nykysirkusta.
stradassa nykysirkusta. Kuva: Marc Helfer nio

Cirko-festivaali alkaa 7. toukokuuta. Pohjoismaiden suurin nykysirkusfestivaali täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on ollut ensimmäisellä Cirko-festivaalilla vuonna 2006. Hän esiintyy festivaalilla jo kuudetta kertaa. Jäntistä piti tulla tanssija, mutta 19-vuotiaana hän halusi mieluummin roikkua sirkuksen katosta. Mistä hänelle tuli intohimo ilma-akrobatiaan?

”Se tapahtui ensimmäisellä kerralla ensimmäisellä tunnilla. Tuntui että tämä on ihan mahdotonta mahdottoman vaikeaa, mutta tämä oli se juttu mitä halusin tehdä. Se oli aika haastavaa, minulla ei ollut siihen voimaa eikä tekniikkaa ollenkaan. Mutta heti ensimmäisellä tunnilla tiesin, että haluan tehdä tätä. Useimmin kysytään oliko jotain esikuvaa silloin kun olin sirkuskoulussa, minulla ei koskaan ollut. Olin kiinnostunut kuitenkin muista asioista kuten vaikka nykytanssista. Nykytanssi tuntui läheisemmältä kuin sirkuksen touhu”, kertoo Jäntti

Stradassa nykysirkusta
Stradassa nykysirkusta Kuva: Marc helfer whas

Cirko festivaalilla nähdään Maksim Komaron uusi esitys Désertée. Komaro johtaa Suomen tunnetuinta nykysirkusryhmää Circo Aereoa yhdessä jonglööri Jani Nuutisen kanssa. Désertéen esiintyjät ovat nuoria hiljattain valmistuneita sirkustaiteilijoita.

”Se on tosi opettavaista ja tärkeää nuorille tekijöille saada tuki sitä kautta”, kertoo sirkustaiteilija Susanna Liinamaa.

”Opettavaista on ollut työskennellä ohjaajan kanssa, tähän asti olen tehnyt paljon itsekseni ja viihteellisissä esityksissä, vaikka viihdyttävä tämäkin on, mutta tärkeää on oppia olla ohjattavana”, tunnustaa sirkustaiteilija Milla Lahtinen.

Kalle Nio tekee videotaiteesta taikuutta. Hänen ohjaamansa visuaalisen teatterin esitys Lähtö nähdään Cirkon festivaalin ohjelmistossa. Nio perusti vuonna 2002 WHS:n. Se on Suomen kansainvälisesti menestynein nykysirkuksen ryhmä, jonka teoksia on nähty ympäri maailmaa. Tuntuuko hänestä että hän on nykymaailman Georges Méliès?

Staradssa nykysirkusta
Staradssa nykysirkusta Kuva: Marc Helfer kalle nio

”Hauskaa tässä on se kun ruvettiin tekemään 2000- luvun alussa ekaa esitystä koin, että olin keksinyt jotain uutta, kun yhdistän taikuutta ja elokuvaa tässä on nyt uusi konsepti. Vasta myöhemmin rupesin lukemaan just Mélièsistä, ja tajusin että tällä tavalla yhdistää taikuutta elokuvaan oli vanhempi kuin elokuva itse. Se ei ollut suinkaan uusi keksintö.
Minua kiehtoo ajatus siitä, miten tuodaan elokuvan keinot eli leikkausta ja hidastusta näyttämölle ja jotenkin käsitellä sitä näyttämötilaa enemmän elokuvallisesti, ei niinkään teatraalisesti. Tämän tyyppisiä asioita minä mietin”, sanoo Kalle Nio.

WHS-ryhmän lähtö on kiertänyt ympäri maailmaa. Kuinka helppo oli rakentamaan illuusio teatterista vientituotetta?

”Se on ollut meille elämisen ehto tietyllä lailla, koska Suomessa meillä ei ollut tarpeeksi töitä tarjolla. Viime vuonna esiinnyttiin varmaan kahdessa kymmenessä eri maassa ja Suomessa ehkä kaksi kertaa, se on välttämätöntä. Suomessa tällaiselle meidän tyyppiselle vapaalle ryhmälle ei ole kauheasti työtilaisuuksia tai eloonjäämismahdollisuuksia. Suomalainen sirkus on ihan poikkeuksellisen kansainvälistä. On hämmästyttävää miten Suomi voi olla yksi isoista sirkusmaista nykysirkuksen saralla. Mutta toisaalta sitä ei Suomessa noteerata kauheasti”, selittää Nio.

Tekstit : Marc Helfer

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.

  • Raivostuttava ja rakas merisää

    Mielipiteitä radion merisäätiedotteista

    - Totta kai!, vastasi moni Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän jäsen, kun kysyin kuuntelevatko he radion merisäätiedotteita. Kiitos kiinnostavista kommenteista! Olennainen osa lapsuuden äänimaisemaa, nostalgiatrippi, turvallinen, hypnoottinen, runollinen, klassikko. Muun muassa näillä sanoilla he luonnehtivat ohjelmaa. Valtaosa piti tiedotteiden lukemista positiivisena asiana.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kalastuksen yö Kolpissa – piilossa Pohjanmaan kesätapahtumien parvessa

    Valoissa kesäyössä kolppilaiset menevät narraamaan kalaa.

    Kesän ellei vuoden kohokohta monelle kolppilaiselle on Kalastuksen yö, joka on järjestetty vuosittain jo kohta parin vuosikymmenen ajan. Kalastuksen lisäksi tapahtumassa saattaa kokea sumopainia, maailmanennätysyrityksiä ja palavia autoja.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Li Andersson: "Eihän kukaan hanki kestävyysvajeen takia lapsia"

    Onko pakko tehdä lisää vauvoja?

    Hedelmällisyys ja lisääntyminen aiheuttavat keskustelua valtiovarainministeriöstä lähtien. KulttuuriCocktail selvitti, minkälaista kuvaa hedelmällisyydestä ja lisääntymisestä luodaan mediassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Buddy Holly: Rave On!

    Rock alkoi Elviksestä, mutta popin aloitti Buddy Holly.

    Rock'n’roll alkoi Elviksestä, mutta popmusiikin aloitti Buddy Holly & The Crickets. Uusi dokumenttielokuva kertoo vain 22-vuotiaana kuolleen artistin tarinan.

  • Rakkaudesta kotimaanmatkailuun

    Kotimaan matkailua Teemalla

    Teemalla on maaliskuussa aloittanut uusi kaksikielinen ohjelmasarja Egenland, joka kulkee ympäri Suomen kulttuurikohteesta toiseen yleisöltä saatujen vinkkien pohjalta. Myös Teeman Elävä arkisto on tien päällä kotimaassa - ja lisäksi aikamatkalla, joka ulottuu 1940-luvulta 80-luvulle. Matkailuohjelmia Teemalla: Torstaina 12.4. klo 22.40, perjantaina 13.4. klo 15 ja maanantaina 16.4.

  • Teemalauantai tanssii! Askelmerkit tanssin keväälle antaa kaksi upeaa elokuvaa, German Kralin Viimeinen tango ja Ettore Scolan Tanssit

    Tanssia, elokuvaa ja historiaa Teemalla 14.4. klo 21.15

    Teemalauantai avaa tanssin kevään kahden suurenmoisen tanssielokuvan illalla. German Kralin ohjaama Viimeinen tango kertoo argentiinalaisen tangon legendoista Juan Carlos Copesista ja Maria Nievesistä, heidän pitkästä yhteisestä urastaan, myrkyisästä rakkaudesta, erosta sekä viimeisestä yhteisestä tangosta. Le bal eli Tanssit on Ettore Scolan elokuva, jossa Ranskan lähihistoria käydään läpi tanssisalissa. Musiikki, kostyymit ja aikakaudet vaihtuvat – mutta tanssijat pysyvät samoina.

  • Suomen pisin silta vie Södra Vallgrundin kylään – modernia saaristolaiselämää Merenkurkun maailmanperintökohteessa

    Saaristolaiskylä on elävä aktiivisten asukkaiden ansiosta.

    Nykyisin täällä ei enää hiivitä jäällä hylkeitä pyytämässä tai muuteta kesäksi kalastusmajaan, mutta sadan vuoden takaisen saaristolaiselämän muistot ovat läsnä Södra Vallgrundin kylässä Raippaluodon saaressa. Talkoohenki elää vahvana nuorekkaassa 360 asukkaan kylässä, jossa siivotaan, juhlitaan ja saadaan moni homma hoitumaan yhdessä.

  • Kitaravirtuoosi Ritchie Blackmore kokosi Rainbow´n vielä kerran – taituri tunnetaan demonisena hurjapäänä, tyrannina ja naistenmiehenä

    Teemu Viinikainen arvioi Blackmoren soittoa

    Rockin suurimpiin kitarasankareihin lukeutuva Ritchie Blackmore saapuu Suomeen konsertoimaan uudelleen kootun Rainbow-yhtyeensä kanssa. Tämä on mies joka kehitti Smoke on the Waterin riffin. Blackmorea 1970-luvulta asti ihaillut KulttuuriCocktailin toimittaja Olli Kangassalo ja jazzkitaristiemme kärkeen kuuluva Teemu Viinikainen, myös Blackmore-fani, kurkistavat kitarasankarin myytin taakse.

  • Teema tanssii keväällä 2018

    Tanssia ja tanssiaiheisia elokuvia 14.4.–20.5.2018

    Teema tanssii! Tanssia ja tanssiaiheisia elokuvia nähdään 14.4.–20.5.2018.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.