Hyppää pääsisältöön

Ilona Jäntti: intohimona roikkua sirkuksen katosta

stradassa nykysirkusta.
stradassa nykysirkusta. Kuva: Marc Helfer nio

Cirko-festivaali alkaa 7. toukokuuta. Pohjoismaiden suurin nykysirkusfestivaali täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on ollut ensimmäisellä Cirko-festivaalilla vuonna 2006. Hän esiintyy festivaalilla jo kuudetta kertaa. Jäntistä piti tulla tanssija, mutta 19-vuotiaana hän halusi mieluummin roikkua sirkuksen katosta. Mistä hänelle tuli intohimo ilma-akrobatiaan?

”Se tapahtui ensimmäisellä kerralla ensimmäisellä tunnilla. Tuntui että tämä on ihan mahdotonta mahdottoman vaikeaa, mutta tämä oli se juttu mitä halusin tehdä. Se oli aika haastavaa, minulla ei ollut siihen voimaa eikä tekniikkaa ollenkaan. Mutta heti ensimmäisellä tunnilla tiesin, että haluan tehdä tätä. Useimmin kysytään oliko jotain esikuvaa silloin kun olin sirkuskoulussa, minulla ei koskaan ollut. Olin kiinnostunut kuitenkin muista asioista kuten vaikka nykytanssista. Nykytanssi tuntui läheisemmältä kuin sirkuksen touhu”, kertoo Jäntti

Stradassa nykysirkusta
Stradassa nykysirkusta Kuva: Marc helfer whas

Cirko festivaalilla nähdään Maksim Komaron uusi esitys Désertée. Komaro johtaa Suomen tunnetuinta nykysirkusryhmää Circo Aereoa yhdessä jonglööri Jani Nuutisen kanssa. Désertéen esiintyjät ovat nuoria hiljattain valmistuneita sirkustaiteilijoita.

”Se on tosi opettavaista ja tärkeää nuorille tekijöille saada tuki sitä kautta”, kertoo sirkustaiteilija Susanna Liinamaa.

”Opettavaista on ollut työskennellä ohjaajan kanssa, tähän asti olen tehnyt paljon itsekseni ja viihteellisissä esityksissä, vaikka viihdyttävä tämäkin on, mutta tärkeää on oppia olla ohjattavana”, tunnustaa sirkustaiteilija Milla Lahtinen.

Kalle Nio tekee videotaiteesta taikuutta. Hänen ohjaamansa visuaalisen teatterin esitys Lähtö nähdään Cirkon festivaalin ohjelmistossa. Nio perusti vuonna 2002 WHS:n. Se on Suomen kansainvälisesti menestynein nykysirkuksen ryhmä, jonka teoksia on nähty ympäri maailmaa. Tuntuuko hänestä että hän on nykymaailman Georges Méliès?

Staradssa nykysirkusta
Staradssa nykysirkusta Kuva: Marc Helfer kalle nio

”Hauskaa tässä on se kun ruvettiin tekemään 2000- luvun alussa ekaa esitystä koin, että olin keksinyt jotain uutta, kun yhdistän taikuutta ja elokuvaa tässä on nyt uusi konsepti. Vasta myöhemmin rupesin lukemaan just Mélièsistä, ja tajusin että tällä tavalla yhdistää taikuutta elokuvaan oli vanhempi kuin elokuva itse. Se ei ollut suinkaan uusi keksintö.
Minua kiehtoo ajatus siitä, miten tuodaan elokuvan keinot eli leikkausta ja hidastusta näyttämölle ja jotenkin käsitellä sitä näyttämötilaa enemmän elokuvallisesti, ei niinkään teatraalisesti. Tämän tyyppisiä asioita minä mietin”, sanoo Kalle Nio.

WHS-ryhmän lähtö on kiertänyt ympäri maailmaa. Kuinka helppo oli rakentamaan illuusio teatterista vientituotetta?

”Se on ollut meille elämisen ehto tietyllä lailla, koska Suomessa meillä ei ollut tarpeeksi töitä tarjolla. Viime vuonna esiinnyttiin varmaan kahdessa kymmenessä eri maassa ja Suomessa ehkä kaksi kertaa, se on välttämätöntä. Suomessa tällaiselle meidän tyyppiselle vapaalle ryhmälle ei ole kauheasti työtilaisuuksia tai eloonjäämismahdollisuuksia. Suomalainen sirkus on ihan poikkeuksellisen kansainvälistä. On hämmästyttävää miten Suomi voi olla yksi isoista sirkusmaista nykysirkuksen saralla. Mutta toisaalta sitä ei Suomessa noteerata kauheasti”, selittää Nio.

Tekstit : Marc Helfer

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.