Hyppää pääsisältöön

Ilona Jäntti: intohimona roikkua sirkuksen katosta

stradassa nykysirkusta.
stradassa nykysirkusta. Kuva: Marc Helfer nio

Cirko-festivaali alkaa 7. toukokuuta. Pohjoismaiden suurin nykysirkusfestivaali täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on ollut ensimmäisellä Cirko-festivaalilla vuonna 2006. Hän esiintyy festivaalilla jo kuudetta kertaa. Jäntistä piti tulla tanssija, mutta 19-vuotiaana hän halusi mieluummin roikkua sirkuksen katosta. Mistä hänelle tuli intohimo ilma-akrobatiaan?

”Se tapahtui ensimmäisellä kerralla ensimmäisellä tunnilla. Tuntui että tämä on ihan mahdotonta mahdottoman vaikeaa, mutta tämä oli se juttu mitä halusin tehdä. Se oli aika haastavaa, minulla ei ollut siihen voimaa eikä tekniikkaa ollenkaan. Mutta heti ensimmäisellä tunnilla tiesin, että haluan tehdä tätä. Useimmin kysytään oliko jotain esikuvaa silloin kun olin sirkuskoulussa, minulla ei koskaan ollut. Olin kiinnostunut kuitenkin muista asioista kuten vaikka nykytanssista. Nykytanssi tuntui läheisemmältä kuin sirkuksen touhu”, kertoo Jäntti

Stradassa nykysirkusta
Stradassa nykysirkusta Kuva: Marc helfer whas

Cirko festivaalilla nähdään Maksim Komaron uusi esitys Désertée. Komaro johtaa Suomen tunnetuinta nykysirkusryhmää Circo Aereoa yhdessä jonglööri Jani Nuutisen kanssa. Désertéen esiintyjät ovat nuoria hiljattain valmistuneita sirkustaiteilijoita.

”Se on tosi opettavaista ja tärkeää nuorille tekijöille saada tuki sitä kautta”, kertoo sirkustaiteilija Susanna Liinamaa.

”Opettavaista on ollut työskennellä ohjaajan kanssa, tähän asti olen tehnyt paljon itsekseni ja viihteellisissä esityksissä, vaikka viihdyttävä tämäkin on, mutta tärkeää on oppia olla ohjattavana”, tunnustaa sirkustaiteilija Milla Lahtinen.

Kalle Nio tekee videotaiteesta taikuutta. Hänen ohjaamansa visuaalisen teatterin esitys Lähtö nähdään Cirkon festivaalin ohjelmistossa. Nio perusti vuonna 2002 WHS:n. Se on Suomen kansainvälisesti menestynein nykysirkuksen ryhmä, jonka teoksia on nähty ympäri maailmaa. Tuntuuko hänestä että hän on nykymaailman Georges Méliès?

Staradssa nykysirkusta
Staradssa nykysirkusta Kuva: Marc Helfer kalle nio

”Hauskaa tässä on se kun ruvettiin tekemään 2000- luvun alussa ekaa esitystä koin, että olin keksinyt jotain uutta, kun yhdistän taikuutta ja elokuvaa tässä on nyt uusi konsepti. Vasta myöhemmin rupesin lukemaan just Mélièsistä, ja tajusin että tällä tavalla yhdistää taikuutta elokuvaan oli vanhempi kuin elokuva itse. Se ei ollut suinkaan uusi keksintö.
Minua kiehtoo ajatus siitä, miten tuodaan elokuvan keinot eli leikkausta ja hidastusta näyttämölle ja jotenkin käsitellä sitä näyttämötilaa enemmän elokuvallisesti, ei niinkään teatraalisesti. Tämän tyyppisiä asioita minä mietin”, sanoo Kalle Nio.

WHS-ryhmän lähtö on kiertänyt ympäri maailmaa. Kuinka helppo oli rakentamaan illuusio teatterista vientituotetta?

”Se on ollut meille elämisen ehto tietyllä lailla, koska Suomessa meillä ei ollut tarpeeksi töitä tarjolla. Viime vuonna esiinnyttiin varmaan kahdessa kymmenessä eri maassa ja Suomessa ehkä kaksi kertaa, se on välttämätöntä. Suomessa tällaiselle meidän tyyppiselle vapaalle ryhmälle ei ole kauheasti työtilaisuuksia tai eloonjäämismahdollisuuksia. Suomalainen sirkus on ihan poikkeuksellisen kansainvälistä. On hämmästyttävää miten Suomi voi olla yksi isoista sirkusmaista nykysirkuksen saralla. Mutta toisaalta sitä ei Suomessa noteerata kauheasti”, selittää Nio.

Tekstit : Marc Helfer

Kommentit
  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    Suositussa sarjassa kerrotaan No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden. Teema lauantaina 13.10. klo 20. Areenassa kaksi kuukautta Carly Simon (s. 1945) on sukupolvensa tärkeimpiä amerikkalaisia laulaja-lauluntekijöitä.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.

  • Ryhmäteatterin puoli vuosisataa ja kolme kautta

    Mika Kaurismäen dokumentin ensiesitys Teemalla 13.10.

    ”Se oli perhe, se oli bändi, se oli yhteisö. Koskaan ei keskusteltu rahasta.” Mika Kaurismäen dokumenttielokuva kertoo legendaarisen Ryhmiksen tarinan. Ensiesitys Teemalauantaissa 13.10.

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.