Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Miljardin euron haaste - arkkitehti Kalle Soinin vastuulla on Pasilan Tripla

Tripla
Arkkitehti Kalle Soini ja Pasilan uusi asema ja keskustakortteli Tripla pohjoisesta katsottuna. Tripla Kuva: Minna Joenniemi kalle soini

Uusi Pasila on suuri mahdollisuus - arkkitehti Kalle Soini on suunnittelujohtajana Triplassa, Pasilan uudessa keskustakorttelissa. Mutta kuinka niin kävikään? Tarinaan liittyy hollantilainen maailmankuulu Office for Metropolitan Architecture ja muutama jännittävä käänne, jonka jälkeen Arkkitehdit Soini & Horto on nyt paljosta vastuussa. Lue lisää ja kuuntele Rakenna minut.

TriplaTripla
Tässä uusi Pasila tv-tornista katsottuna. Havainnekuvassa huomion kiinnittävät 10 tornia, joista ei ole vielä ole olemassa kuin Cino Zucchi arkkitehtitoimiston visioit. Mutta torneista käynnistyy pian uusi arkkitehtuurikilpailu. Tornien kyljessä on Tripla, joka on 20- 22 kerroksinen. Kuvassa näkyy myös osin Triplan varjoon jäävää, pohjoiseen tulevaa uutta asutusta. Bongaa kuvasta myös Kalasataman uuden keskusken tornit. Kuva: YIT
Tripla
Kalle Soini ja uusi työmaa Pasilassa. Taustalla asema nyt. Se on 90-luvulta. Tripla Kuva: Minna Joenniemi kalle soini

Tässä on arkkitehti Kalle Soinin toistaiseksi suurin työmaa. Keskuskorttelin rakentaminen on alkanut. Pasilan siltaa levennetään. Vuoteen 2021 mennessä tästä montusta on noussut miljardin euron voimalla kymmenen eduskuntatalon kokoinen Tripla. Moni ehkä luuli, että kuuluisa tähtitoimisto, hollantilainen Office for Metropolitan Architecture, eli OMA suunnittelisi Triplan. Tiettyyn pisteeseen asti suunnittelikin. Rakennuttaja YIT kutsui heidät osallistumaan kanssaan Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailuun. Mutta kun kilpailu ratkesi, YIT päätti antaa valtavan suunnitteluhaasteen toteuttaisen paljon pienemmän ja tuntemattomamman Arkkitehdit Soini & Horton vastuulle. Kalle Soini nimitettiin hankkeen suunnittelujohtajaksi, jolla on valtavassa hankkeessa tiimissään nyt useita pääsuunnittelijoita, koska Tripla nousee osissa. Pasilan uuden aseman suunnittelua tekee arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula.

YIT Tripla Aseman sisäänkäyntiTripla
Seuraavaksi Pasila. Nästa Böle. Next stop Pasila. Tuleeko uudesta Triplasta hyvä syy hypätä Pasilassa junasta? Kuva: YIT
Tripla
Uusi asema sisältä. Tripla Kuva: YIT kalle soini

Monelle Pasila tarkoittaa sitä, että on enää viisi minuuttia aikaa panna takkia päälle ja lisätä huulipunaa, koska kohta ollaan Helsingin päärautatieasemalla. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus, että rovaniemeläiset, kannelmäkeläiset ja pietarilaiset hyppäävät pois ehkä jo täällä. Pasilasta on tulossa kaupan keskus, tuhansien työpaikka, merkittävä liikenteen solmukohta ja asuinalue. Pasilassa kiteytyy paljon Suomen muutoksesta. Monissa isoissa kaupungeissa ratapihat ovat siirtyneet pois keskustasta. Seurauksena nyt on kultainen mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja uudistua.

Mitä uutta Triplassa on, Kalle Soini?

YIT Tripla Asema kaakosta päivällä
Näky Pasilan uudelta asemalta idästä länteen päin. Levennetty Pasilan silta on jo työn alla. YIT Tripla Asema kaakosta päivällä Kuva: YIT kalle soini

- Pasilan Triplan perusajatus on olla uudentyyppinen kaupunkikeskus. Vaikka puhumme, että siellä on kauppakeskus ja muita toimintoja niin, ennen kaikkea se yhdistää kaupunkikeskustan toiminnot. Se on ensimmäinen vaihe Pasilan rakentumisessa. Eteläpuolella Triplastahan tulee syntymään tornialue ja pohjoiseen tulee aika laaja asuinalue. Tulevaisuudessahan tämä koko ratapiha tulee muodostumaan kolmesta osakokonaisuudesta, ja näin ollen rakentaa Itä- ja Länsi-Pasilan yhteen.

YIT Tripla Asema kaakosta päivällä
Pasilalta näyttää tämä uusikin Pasila. Ideana on toisto ja variaatiot ja varjot.Ikkunat tulevat seinästä ulos eri puolilla korttelia enimmillään 30 senttiä YIT Tripla Asema kaakosta päivällä Kuva: YIT kalle soini

Itä- ja Länsi-Pasila todellakin kaipaavat yhdistämistä. Pasilaan tiivistyy myös paljon suomalaiseen kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja rakentamiseen liittyviä pettymyksiä. Itä-Pasila oli unelma alueesta, jossa jalankulkijoiden elämä on nostettu betonikannelle katuverkoston yläpuolelle. Mutta unelmasta karsittiin ja betonielementeistä rakennetusta idästä tuli karumpi kuin oli tarkoitus.

Idän virheitä korjattiin Länsi-Pasilassa. Siitä suunniteltiin 80-luvulla mittakaavaltaan monipuolisempi, kaakeloitu toimisto- ja asuinalue, mutta sen yllä heiluu kuitenkin purkupallon haamu. Länsi-Pasilasta purettiin työväestön puutaloalue ja sen muisto ei ole unohtunut. Ilmeisesti 90-luvulla rakennettu Pasilan asemakaan ei ole onnitunnutta arkkitehtuuria. Se puretaan Triplan alta, eikä sen suojelemiseksi ole syntynyt kansanliikettä.

Pohjoisosassa Pasilaa seisoo massiivisten liikenneväylien keskellä Hartwall Arena, joka on yhdenlainen epäonnistuminen sekin. Siitä ei tullut sen suunnittelman mukaista, jolla arkkitehtitoimisto Heikkisen ja Komosen voitti hallista järjestetyn arkkitehtuurikilpailun. Tähän ympäristöön Tripla on asettumassa.

- Tärkein anti on varmasti Triplassa on Pasilassa merkittävä palveluja parantuminen. Sen lisäksi tarkoitus on korostaa yhteisöllisyyttä ja avoimuutta, ja tuoda sinne sitä uutta kaupunkirakennetta, mitä Pasila kaipaa niin keskeisenä osana tätä hanketta.

Kalle Soini puhuu uuden tyyppisestä keskustasta, mutta näyttäväthän nämä havainnekuvat tutuilta. Ne ovat selvästi jatkumoa 70-luvun Pasilalle. Mutta Soini lupaa, että Tripla tulee heijastamaan valoa ja säteilemään ihan toisella tavalla.

Tripla
Tripla yhdistää idän ja lännen. Kuvassa ääriviivoina tornit, joita on suunniteltu Triplan eteen etelään. Triplan eteen tulee kaksikerroksinen liikenneympyrä. Tripla Kuva: YIT kalle soini

Kun jäljelle jää kilpailussa vain yksi kilpailija

Me ehdotimme heitä YIT:lle kumppaniksi meidän kanssamme ja olimme heidän niin sanottu paikallinen kumppaninsa täällä.

Pasilan keskustakortteli on hanke, jolta odotetaan paljon. Mutta siitä käyty suunnittelukilpailu ei ollut erityisen avoin. Kolme rakennusyhtiötä arkkitehtitoimistot kumppaneinaan kilpaili siitä, että ne pystyisivät suunnittelemaan ja myös toteuttamaan ison kolmen korttelin kokonaisuuden. Vain YIT lopulta jätti ehdotuksen. Jäikö voitosta valju maku, kun muut tippuivat kilpailussa matkan varrella?

- No ei. Kilpailun lähtökohta tosiaan oli se, että suunnitelman täytyy olla myös toteutuskelpoinen. Mehän elämme tietyssä talousrealismissa täällä, ja osa arkkitehdin työstä on tajuta myöskin se puoli tästä elämästä. Eli meille annetaan tietty haarukka, ja me teemme mahdollisimman hyvän lopputulos niillä eväillä, jotka on kulloinkin käytettävissä. Eli voin sanoa että ei jäänyt huono maku.

Tripla
Paikalliset olosuhteet vaatiivat paikallisen toimiston mukaan suunnitteluun. Luminen visio Triplasta. Tripla Kuva: YIT kalle soini
Meillä on hieman erilaiset olosuhteet kun Dubaissa tai Keski-Euroopassa.

Kahdella kolmesta rakennusfirmasta oli kilpailussa palkattuna ulkomainen arkkitehtitoimisto. YIT kutsui kilpailuun Office for Metropolitan Architecturen, eli OMA:n Hollannista, joka on suuri ja tunnettu toimisto. Mikä oli teidän, eli Arkkitehdit Soini ja Horton rooli tässä yhteistyössä?

- Me ehdotimme heitä YIT:lle kumppaniksi meidän kanssamme, ja olimme heidän niin sanottu paikallinen kumppaninsa täällä. Meillä oli noin viiden hengen suunnittelutiimi Helsingissä, ja heillä sitten omansa Rotterdamissa. Ja sitten me kilpailun ykkös- ja kakkosvaiheen ajan seilasimme edestakaisin. Kommentointiin ja pyrittiin sitten osittain suomentamaan suunnitelmia tänne meidän olosuhteisiin ja lainsäädäntöön sopeutuviksi. Meillä on hieman erilaiset olosuhteet kuin Dubaissa tai Keski-Euroopassa. Katujen suunnitelmat valmistuivat samaan aikaan ja hoidimme yhteydet niihin. Toki sitten neuvotteluissa viranomaisten kanssa olimme mukana.

Tripla viherkatto
Viherpihaa, julkista tilaa keskimmäisessä korttelissa. Pinnan alla kaupallista tilaa. Tripla viherkatto Kuva: YIT kalle soini
Korttelin läpi voi kävellä vapaasti eikä tarvitse ostaa tai tehdä mitään muuta kun pysähtyä nauttimaan

Mitä kansainvälisiä tuulia ja osaamista OMA sitten käytännössä toi tähän hankkeeseen? Kuinka pitkälti Tripla on heidän näkemyksensä mukainen nykyisessä olomuodossaan?

- No aika monta erilaista versiotahan me teimme, ja he tekivät varsinkin alkuvaiheessa siellä Hollannissa. Arkkitehtooninen ote, varsinkin mittakaava ja suhtautuminen kaupunkirakenteeseen, tapa analysoida kaupunkirakennetta ovat heidän vahvinta osaamistaan.

Tripla
Tie korttelin ali Tripla Kuva: YIT kalle soini

Millainen käsiala OMA:lla on?

- Heillä on oma tyyli tietysti, osa heidän töistään liippaa lähellä brutalismia. Pitäisin tässä ratkaisussa merkittävänä asiana sitä, että se tuottaa suuren määrän niin sanottua julkista kaupunkitilaa. Eli meillä on käytännössä kolmen korttelin julkisen tilan sarja, joka lähtee Pasilan asemalta. Keskikortteliin tulee kulttuurin ja viihteen toimintoja. Triplassa on kaikille avoin kaupunkilaispuisto. Korttelin läpi voi kävellä vapaasti, eikä tarvitse ostaa tai tehdä mitään muuta kun pysähtyä nauttimaan siitä mahdollisuudesta, että kaupungin keskellä on niinkin laaja alue, joka on julkisessa käytössä.

Soini korostaa OMA:n visiossa sitä , että Triplassa on tarkoituksena, että se yllättää lähestyttäessä. Iso mittakaava muuttuu ihmisen kokoiseksi lähestyessä.

Tripla pienoismalli
Asuinkortteli pienoismallissa Tripla pienoismalli Kuva: Photo (c) Aki Rask / Akifoto ltd. All rights reserved. kalle soini

Muistatko millä sanoilla sait OMA:n uteliaisuuden Helsinkiä kohtaan heräämään?

- Rem Kolhaas - joka on OMA:n perustaja ja paljon kuuluisuutta ansainnut henkilö - ei häntä saa kiinni ihan soittamalla. Kyllä me tehtiin pari kuukautta aktiivisesti työtä heidän business development -yksikkönsä kanssa ,ja toimme esiin tämän hankkeen ainutlaatuisuuden ja sen merkityksen Helsingin kaupungille. Mielenkiinto heräsi, kun he pääsivät tutustumaan aineistoon ja lensimme sitten tapaamaan heitä. Kerroimme lisää ja siitä yhteistyö sitten alkoi.

Tripla pienoismalli
OMA teki Kalle Soinin mukaan pari sataa pienoismallia Triplasta. Mustavalkoisena Tripla näyttää erityisen retrolta. Tripla pienoismalli Kuva: Photo (c) Aki Rask / Akifoto ltd. All rights reserved. kalle soini

Lopputulema oli, että he jättivät osuutensa kilpailuehdotukseen ja sen voittamiseen

Kun suunnitelmanne voitti syksyllä 2013 niin OMA olisi halunnut jatkaa projektin toteuttamista, mutta rakennuttaja YIT valitsikin Arkkitehdit Soini & Horton kumppanikseen, ja sinusta Kalle Soini tuli suunnittelujohtaja, kuinka siinä niin kävi?

- Siinä vaiheessa, kun kilpailuehdotus tehtiin oli sovittukin, että tämä vaihe tehdään yhdessä ja jatkosta sovitaan sen jälkeen. Katsotaan ensin miten käy. Mutta selvää alusta asti oli myöskin se, että täällä tulee olla paikallinen toimija, joka vastaa sitten meidän lainsäädännön mukaisesta vastuusta. Lopputulema oli, että he jättivät osuutensa kilpailuehdotukseen ja sen voittamiseen, ja meidän tehtäväksi jäi sitten jatkaa ja saattaa se työ loppuun.

OMA:n osakas ja Pasilan suunnitteluun osallistunut arkkitehti Reinier de Graaf sanoi kilpailun voittajan julkistamistilaisuudessa työnsä tuloksia esitellessä viimeisen havainnekuvan kohdalla, että: tällainen tästä tulee, jos hyvin käy. Niin nähdään avajaisissa vuonna 2021. Arkkitehdit Soini ja Horto sai yhden Suomen suurimmista rakennushankkeista vastuulleen.

Reinier de Graafin koko esitys tilaisuudessa, jossa Keski-Pasilan keskustakorttelin kilpailun voittaja julkistettiin löytyytäältä. . de Graafin puhe alkaa kohdasta 00:24:00

Tripla leikkauskuva
Triplan läpileikkaus Tripla leikkauskuva Kuva: YIT kalle soini
Bulevardi 26
Tämä ei ole Tripla. Tämä on Arkkitehdit Horto & Soinin viimeisimpiä projekteja. Bulevardilla 70-luvun toimistotalon muuttaminen hotelliksi. Bulevardi 26 Kuva: Minna Joenniemi kalle soini

Keitä te olette?

Arkkitehdit Soini & Horto ei ole yhtä tunnettu ja kokenut arkkitehtitoimisto kuin esimerkiksi Helin & Co, joka rakentaa Pasilan naapurissa Kalasataman tornitalojen ja kaupan keskittymää. Arkkitehdit Soini & Horto on keskittynyt toimistorakentamiseen, hotelleihin, kaupan alan hankkeisiin. Nyt heihin on aika tutustua.

Hotelli indigo
Designhotelli Indigo Bulevardilla, Helsinki. Arkkitehdit Soini & Horto Hotelli indigo Kuva: Minna Joenniemi kalle soini

Mikä on ensimmäinen rakennus, minkä olet suunnitellut ja joka on rakennettu Kalle Soini?

- Jos ei omaa taloa lasketa niin olin arkkitehtitoimisto Larkas & Laineen palveluksessa 90-luvulla. Silloin tehtiin Pitäjänmäelle aika paljon Nokian toimitiloja. Sitten lähempänä 2000-luvun vaihdetta kaupallisista hankkeista tärkeä oli Tallinassa kauppakeskus Viru, josta vastasin. Siellä oli yhteistyökumppanina Künnapuu arkkitehtitoimisto, joka vastasi siitä ulkoarkkitehtuurista enemmänkin.

Soini vastaisi myös Fennian korttelin muutoksesta Helsingin ytimessä. Tänä vuonna Arkkitehdit Soinin & Horto muuttivat Bulevardilla 70-luvun toimistotalon hotelliksi. Toinen hotelliremontti Meilahden sairaalan lähellä Aurora-talon muuttaminen hotelliksi on meneillään. Seinäjoella on kesken automarketti Lakeuden ankkuri. Toimisto on suunnitellut myös Pohjois-Tapiolassa S-marketin.

Galleria Espland
Kaupallista tilaa Galleria Esplandissa, Arkkitehdit Soini & Horto Galleria Espland Kuva: Minna Joenniemi kalle soini

Mitä S-marketista, hotellien suunnittelusta tai Kämpin kauppakeskuksen muuttamisesta Galleria Esplanadiksi oppii, jota voi soveltaa Triplassa?

- Kämpin kauppakeskuksen uudistuksessa mietittiin paljon sen yhdistymistä ympäröivään katurakenteeseen. Bulevardin hotellissa tuotiin uusi designhotelli-brändi Suomeen. Ja näistä oppii kaikista: päivittäistavarakaupan maailmasta, liikenneasemista, kauppakeskuksista, hotelleista ja toimistoista karttuu sellaista pääomaa, jota pystyy hyödyntämään Triplassa.

Tripla
Triplan tuleva hotelli Tripla Kuva: YIT kalle soini

Tuleeko Triplasta sensuelli - kulttuuria kauppakeskukseen

Kaupallisissa hankkeissa on yhä tärkeämpää luoda elämyksellistä tilaa. YIT kutsui kulttuuriväkeä maaliskuussa Mall of Triplan etkoille. Alustajiksi oli pyydetty Ryhmäteatterin johtaja Esa Leskinen, Live Nationin kehitysjohtaja Kaarina Gould, Checkpoint Helsingin toiminnanjohtaja Eva Neklyaeva sekä Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula. Puhetta johti Korjaamo Groupin Raoul Grünstein.

YIT Tripla Fredikanterassi
Sisään sielukkaasti YIT Tripla Fredikanterassi Kuva: YIT kalle soini

Mikä on kulttuurin tehtävä Triplassa, Kalle Soini?

- Näen että sillä on merkittävä rooli. Kulttuuri on aina myöskin yhdistävä tekijä. Jos katsoo trendiä maailmalla niin kulttuuri on liikkunut myöskin näihin kaupallisiin kohteisiin, tullut enemmän ja enemmän esille. Ja toisaalta kulttuurihan on syvintä urbaania elämää.

Tripla
Monitoimitila Tripla Kuva: YIT kalle soini

Anna esimerkkejä tästä taiteen läsnäolosta Triplassa?

- Taidetta on niin montaa eri muotoa, on esittävää taidetta, valotaidetta, performanssia, ja niille on tiettyjä paikkoja, aikoja ja mahdollisuuksia Triplaan varattu. Triplassa on kulttuurikonsepti, joka on rakennettu Korjaamo Groupin toimesta, sen toteutumista tässä suunnitellaan koko ajan myöskin osana tätä kokonaisuutta.

Tripla
Sensuelli mainostuote kulttuurietkoilijoille Tripla Kuva: Minna Joenniemi kalle soini

Etkoilla kävi ilmi, että kyselytutkimuksessa suurin osa Triplan potentiaalisista käyttäjistä oli toivonut kauppakeskuksesta sensuellia paikkaa. Kuinka arkkitehti suunnittelee sensuellia tilaa?

- Siihen liittyy mahdollisuus luoda, paikkoja missä on tiettyä kodinomaisuutta, pienimittakaavaisuutta, ettei ihminen koe olevansa ihan fyysisesti liian suuren asian äärellä. Tapahtumien ja kulttuurimahdollisuuksien hyödyntäminen tuo erilaisen luonteen erilaisille paikoille. Toki myöskin kaupan alan toimijat tuovat oman mausteensa tähän kokonaisuuteen. Julkiset jalankulkureitit keskuksen läpi, ympäri ja sisällä - niiden varsille pystytään toteuttamaan eri materiaalien, valaistuksen avulla tunnelmaltaan erilaisia paikkoja.

Tripla
Kauppakeskus sisältä Tripla Kuva: YIT kalle soini
Sitten nähdään ainakin että missä Pasilan keskus sijaitsee.
Tripla
Tripla Kuva: YIT kalle soini

Suuri hanke - suuri vastuu - suuri lupaus

Soinilla on hyvät syyt puhua pienen mittakaavan puolesta, sillä tuleva Tripla on todella suuri. Se tulee näkymään Viron laivalta Suomeen tullessa. Sen piti alun alkaen olla Olympiastadionin korkuinen, mutta suunnitteluprosessin aikana se kasvoi 6-7-kerroksisen kerrostalon verran. Jo pelkkä Triplan kivijalka on viisi kerrosta. Soinin mukaan yhteensä kerroksia tulee 20-22 laskutavasta riippuen. Kolme suurta vaalea korttelimuuria nousee Pasilasta ylös.

- Sitten nähdään ainakin että missä Pasilan keskus sijaitsee.

Triplan eteen suunnitteluista tornitaloista käynnistyy syksyllä Helsinki high rise –kilpailu. Pasilan tornien viitesuunnitelma perustuu milanolaisen Cino Zucchi Architetti –toimiston aiemman tornikilpailun voittaneeseen visioon kymmenestä veistoksellisesta 17-40 kerroksisesta tornista Triplan eteläpuolelle.

Tripla ja etelässä tornit
Tripla ja Cino Zucchi Arkitektin visio tornitaloista. Korkeimmat niistä olisivat 40 kerroksisia, pienimmät Triplaa pienempiä. Tulevassa high rise -kilpailussa matalimmillaan voi osallistua 15 kerroksisella tornilla. Tripla ja etelässä tornit Kuva: YIT kalle soini

Tampereella tilattiin Berliinin juutalaismuseosta tunnetun Daniel Liebeskindin toimistolta visiot ratapihan suunnittelun pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Italiasta visioi tornit. Ja Pasilan Triplaa oli suunnittelemassa tähtitoimisto OMA, joka ei sitten toteutakaan rakennusta loppuun asti. Onko meilla ja maailmalla olemassa trendi, jossa kutsutaan kansainvälinen toimisto luomaan mielikuva paikasta, ja sitten visio toteutetaan kotikutoisemmin keinoin?

- En osaa sanoa, että onko se trendi. Osaamista maailmalla on varmasti monessakin asiassa enemmän kuin meillä. Sen osaamisen ja yhteistyön kehittäminen ulkomaalaisten toimijoiden kanssa ja kansainvälisesti toimivien arkkitehtien välillä on totta kai järkevää, me opimme paljon myös siitä. Ja niissä kohteissa sitten missä heidän rooli on, esimerkiksi alkupäässä merkittävä kokonaiskonseptin luomisen kannalta. Sen sitten rakennusteknisesti ja paikallistuntemuksen omaavat suunnittelijat voivat jalkauttaa ja konkretisoida meidän olosuhteisiin. Että en ehkä muutaman esimerkin jälkeen vielä trendistä puhuisi, mutta en pidä olleenkaan tällaista laajaa yhteistyötä huonona asiana, päinvastoin.

Tripla
Tripla Länsi-Pasilan puolelta Firdonkadulta Tripla Kuva: YIT kalle soini

Ulkomaisten arkkitehtitoimistojen on toisaalta ollut vaikea päästä mukaan Suomen rakennusmarkkinoille. Johtuuko se suomalaisista rakennuttajista?

- Se voi olla, että meillä on tietyn tyyppinen rakentamisen kulttuuri. Arkkitehdin roolihan on ulkomailla monessa paikassa huomattavasti laajempi ja mittavampi yleensä ulkomailla. Molemminpuolinen roolituksen ymmärtäminen, soveltaminen ja sen yhteensovittaminen on ehkä meillä vaikeaa.

Lupaatko Kalle Soini, että ei käy niin kuin Hartwall Arenan kohdalla kävi. Arkkitehtitoimisto Heikkinen ja Komonen teki alkuperäisen suunnitelman ja lopputuloshan nyt raa’asti sanottuna muistuttaa harmaata ilmastointiteippirullaa ja paloja keltaista karhunvillaa.

- Voidaan lyödä kättä päälle.

Että alkuperäinen voittajaehdotus ei loivene.

- Kyllä me voidaan se luvata ja kaikki mukana olevat tahot tietävät ja ymmärtävät laatutavoitteen ja sen vastuun mikä tällaisen hankkeen rakentamisessa meillä kaikilla on. Tässähän on yhteistyökumppaneita valtava määrä. Meillä on reilusti toistasataa suunnittelijaa töissä eri aloilta tässä hankkeessa. Kun otetaan muut kaupungin ja rakennuttajan organisaatiot mukaan niin lähemmäs 300 ihmistä on sitoutunut hankkeeseen. Ja se on valtava ponnistus niin Helsingin kaupungilta kun valtion edustajilta ja rakennusliike YIT:ltä ja myös kaikilta suunnittelijoilta. Että tunnemme ja ymmärrämme hankkeen merkityksen Helsingin kaupungille.

YIT Mall of Triplan sisäänkäynti lännestä
Voittajaehdotuksen julkisivussa kivijalan pintamateriaali oli alumiinivaahtoa, yläkerroksiin tuli tiettyä laattaa. Niille kehitellään parhaillaan vaihtoehtoja. Tässä Tripla pohjoisesta. YIT Mall of Triplan sisäänkäynti lännestä Kuva: YIT kalle soini

Lue lisää:

Helsingin "toinen keskusta" nousee Pasilaan – jouluostokset tehdään uudessa kauppakeskuksessa 2019
Pasilan asemalle nousee miljardin euron keskus

Pasilan rakentamisesta Elävässä arkistossa:


Kommentit
  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.