Hyppää pääsisältöön

Radiodokumentit 2015

Matkustajia lentokentällä
Matkustajia lentokentällä Kuva: Yle, Seppo Sarkkinen todellisia tarinoita

Osa Todellisia tarinoita –sarjan dokumenteista on koottu allaolevaan audioteekkiin, josta niitä voi kuunnella joko tietokoneelta tai lataamalla soittimeen. Kaikkia dokumentteja ei voida tekijänoikeudellisista syistä tänne laittaa. Mutta lisää tulee koko ajan!

Voit myös kuunnella ja ladata arkistojen aarteita toiselta listalta.

Vuoden 2015 Todellisia tarinoita -radiodokumentit

1.1.ja 4.1.2015
Miehet valoa etsimässä
Ohjelma vie kuuntelijat kahden muusikon matkalle Lappiin. Radion sinfoniaorkesterin legendaarinen sellisti Seppo Laamanen ja pianisti Pami Karvonen matkaavat Posion, Kemijärven ja Sodankylän kautta Kittilän Leville. Kontissa on itämaista viisautta ja elämän paatosta, musiikin voimaa ja pohjalaista jääräpäisyyttä. Toteutus: Tom Östling, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

8.1. ja 11.1.2015
Korjaamo
Lauri Piiroisen ja hänen poikansa Markuksen autokorjaamolla kohtaavat ihmiset ja aikakaudet. Korjaamo on yksi niistä paikoista, joissa vielä rakentuu työnteon lomassa ihmisläheinen yhteisöllisyys. Se on tehnyt Laurille työstä värikästä ja ikimuistettavaa. Ohjelmassa kuullaan otteita korjaamon arjesta ja asiakkaiden tarinoita. Toteutus: Lea Tajakka, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

15.1. ja 18.1.2015
Panchakarma – 28 päivää uudestisyntymiseen
Kaksi luontaishoidoista kiinnostunutta suomalaista matkaa Intian Keralaan. Alkaa 28 päivää kestävä puhdistuminen maailman vanhimman luonnonlääketieteen, ayurvedan keinoin. Panchakarma –hoidon sanotaan uudistavan kehoa solutasolla samassa määrin kuin keho tekee sen itse seitsemässä vuodessa. Hoito edellyttää mielenlujuutta, sitoutu-neisuutta, läsnäoloa ja uskoa omaan puhdistumiseen. Dokumentti seuraa matkapäivä-kirjan keinoin riittääkö näitä ominaisuuksia suomalaisella pariskunnalla. Astu sisään äänimatkalle ikiaikaisiin perinteisiin; panchakarma, viisi toimenpidettä. Toteutus: Kai Rantala, Katariina Kaila ja Hannu Karisto.

22.1. ja 25.1.2015
Vuosien merkitys
Miltä elämä näyttää ja tuntuu kun nainen 50 ja 60 vuotta täyttää. Niitä tuntemuksia valaisevat vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen ja vuonna 1954 syntynyt näyttelijä Seija Pitkänen. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

29.1. ja 1.2.2015
Kun jooga tuli Suomeen

Kun jooga tuli Suomeen
Kun jooga tuli Suomeen Kuva: Yle/Comstock todellisia tarinoita

Lataa Kun jooga tuli Suomeen

5.2. ja 8.2.2015
Pullopostia lapsuudesta

Pullopostia lapsuudesta
Pullopostia lapsuudesta Kuva: Tomi Paijo pullopostia lapsuudesta

Lataa Pullopostia lapsuudesta

12.2. ja 15.2.2015
Kaappi, laveri ja metri lattiaa
Airi Leppäsen dokumentti kertoo ihmisen tasolta millaista oli elämä asuntolassa vuonna 1998. Onko mikään muuttunut?
Toteutus: Airi Leppänen, Kaisa Karikoski, Jukka Viiri, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.

19.2. ja 22.2.2015
Nuoruuteni kuviotanssijana
Entisen taistolaiskaaderin synkkä yksinpuhelu. Airi Leppäsen radiodokumentti vuodelta 1994, jolloin useimmat entiset taistolaiset olivat vielä hiljaa menneisyydestään. Toteutus: Airi Leppänen, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.

26.2. ja 1.3.2015
Vaivio
Tytär palaa vanhempiensa kotikylään Pohjois-Karjalaan. Isä ja äiti ovat jo mullan alla, mutta muistot 1930-luvulta ovat säilyneet mm. kirjeissä, joita nuori aviovaimo Aili Leppänen kirjoitti miehelleen Heikille vuosina 1935-1937. Nuori perhe sai Ailin kaipaaman oman kodin ennen sotia Ilomantsista ja sittemmin Nurmeksesta, mutta Vaivion mummola oli tärkeä paikka Ailin ja Heikin jälkikasvulle. Nyt kylää asuttavat uudet sukupolvet. Millaista elämä on 2000-luvulla kylässä, jonne Joensuun läheisyys houkuttaa muuttamaan? Ohjelma on vuodelta 2005.
Toteutus: Airi Leppänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

5.3. ja 8.3.2015
Outi Heiskanen

Outi Heiskanen täyttää Sudokua pöydän ääressä
Outi Heiskanen täyttää Sudokua pöydän ääressä Kuva: Yle Kuvapalvelu outi heiskanen

Akateemikko, kuvataiteilija Outi Heiskanen on paljon muutakin kuin kaikkien rakastama taiteilija. Outi on hullunkurinen perhe, jossa jokainen saa olla sellainen kuin on. Iloinen, surullinen, mystinen, luova ja ennen kaikkea osallistuvainen – vaikka puolukoita keräämällä, koska jokaisen tavallisen ihmisen kätten jäljet ovat taidetta. Radiodokumentti luo kuvan Outi Heiskasesta, hiuksineen sieluineen. Samalla se kertoo taitelijan elämänkaaren, miten hänen teoksensa syntyvät – perheestä, tieteestä, filosofiasta, luonnosta, matkoista ympäri maapallon ja maailmankaikkeuden, tavallisesta elämästä tai pelkästä viivasta. Outi Heiskanen uskoo Jumalaan mutta on avoin eri uskonnoille – jokainen uskoo johonkin. Ohjelman kertojana toimii musiikki – Janis Joplin, Hiskin Himpulat, Leonard Cohen, Marianne Faithfull, Paul Simon, Blondie, Cat Stevens, Edith Piaf, Dave Lindholm. Juice Leskisen ja Outi Heiskasen maailmankuva on henkisesti vaikuttavan samankaltainen. Taiteilijoina he ovat oman tien kulkijoita myös kommenteissaan, teoissaan, näyissään. Siksi Juice on mukana ohjelmassa kappaleillaan. Outi osaa laulaa. Kuuntelijoiden riemuksi hän esittää riimittämiään hauskoja biisejä.
Toteutus: Juha Karikoski, Kirsi Korhonen ja Hannu Karisto.

12.3. ja 15.3.2015
Osa-aikatytöt

"Jenni" laittaa ripsiväriä
"Jenni" laittaa ripsiväriä Kuva: YLE Kuvapalvelu / Päivi Leino transvestiitti

19.3. ja 22.3.2015
Peltinen Karma

Lataa Peltinen karma

26.3. ja 29.3.2015
Tulkintaa - elämää kielityömaalla

Lataa Tulkintaa - elämää kielityömaalla

2.4. ja 5.4.2015
Rauhan jäljillä
Voiko mielenrauhan saavuttaa erämaan hiljaisuudessa? Onko se mielentila, jonka voi oppia shamaaneilta? Amerikkalaissyntyinen Katarina Nomadian on työskennellyt hevosten parissa Suomessa lapsesta saakka. Ongelmakäytöksisten hevosten ymmärtäminen ja auttaminen on vaikeina aikoina ollut hänelle henkireikä. Nyt hän on valmis tekemään mitä tahansa, jotta löytäisi pysyvän rauhan.
Toteutus: Katarina Nomadian, Asko Hauta-Aho, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

9.4. ja 12.4.2015
Yhteinen ääni on lämmin väri

Lähikuva laulavista kuorolaisista, pelkät suut
Lähikuva laulavista kuorolaisista, pelkät suut Kuva: Yle Kuvapalvelu kuoro

Miksi me ihmiset haluamme laulaa yhdessä? Kuvastuuko siinä ihmisen tarve kuulua kiinteästi muiden yhteyteen? Onko sen kautta mahdollisuus edes hetkellisesti vapautua erillisyyden taakasta? Vai onko koko erillisyyden ajatus pohjimmiltaan harhaa? Dokumentissa seurataan monikulttuurisen naiskuoron harrastustoimintaa, harjoituksia, improvisaatiota, keskinäisiä pohdintoja yhdessä laulamisen vaikeuksista ja iloista. Toteutus: Tiina Harpf, Tiina Hihnavaara, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

16.4. ja 19.4.2015
”Näyttelijälle suon anteeksi…”

Harri ja Jarko Tirkkonen
Harri ja Jarko Tirkkonen Kuva: Yle Kuvapalvelu harri tirkkonen

Loistava näyttelijä, etäinen isä ja etäisempi isoisä Harri Tirkkonen on parantumattomasti sairas. Mitä hän haluaa kertoa elämästään niille, jotka siitä vähiten tietävät, omille sukulaisilleen? Tirkkonen siteeraa Goethea: "Näyttelijälle suon anteeksi kaikki ihmisen virheet. Ihmiselle en suo anteeksi ainuttakaan näyttelijän virhettä." Kuinka kokee kuulemansa isä ja isoisä, hänen poikansa, joka joskus vannoi tekevänsä kaiken toisin? Dokumentissa poika haastaa isänsä – ja itsensä.
Toteutus: Jarko Tirkkonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

23.4. ja 26.4.2015
Kaiken maailman Marseljeesit
Luulitko tienneesi kaiken Marseljeesista, kaikille tutusta Ranskan kansallislaulusta? Siis siitä, jota ranskalaiset hoilaavat ihan joka paikassa. Onko se aina ollut sama? Onko se aina ollut edes sallittu Ranskassa? Oletko kuullut siitä kaiken mahdollisen ja kaikkea mahdotonta? Kaikki versiot? Vallankumousversiot, naisten Marseljeesin (1848), fudisjoukkueiden hoilaamiset, uhot kansallispäivän sotilasparaateissa, klassiset sovitukset ja improvisoinnit, pilaversiot, laulut ja instrumentaalisovitukset, swingit, reaggaet, rapit, rockit. Ranskan suuren vallankumouksen musiikkiliike oli paljon Marseilleisea suurempi, mutta tämä oli harvoja biisejä, jotka jäivät siitä henkiin. Miten se soi tuon ajan jälkeen muualla kuin Ranskassa: Kreikassa, Saksassa, Unkarissa, Venäjällä, Belgiassa, amerikansuomalaisilla, Jamaicalla. Kerenskin hallitus valitsi kappaleen Venäjän kansallislauluksi 1917-1918. Suomihan kuului silloin Venäjään. Oliko se myös Suomen kansallislaulu? Miten kuuluvat Henrik Achreniuksen (1796), Topeliuksen ruotsinkielinen (1848), Työväen Marseljeesi (1911-1918), ja Fellmannin pellon Marseljeesi (2013) Suomen historiaan?
Toteutus: Pekka Hongisto, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto sekä Virpi Haatainen, Martti Mäkelä ja Ossi Ahlapuro.

30.4. ja 3.5.2015
Herra Johnsonin saatanalliset säkeet
Vuonna 1938 kuollut bluesmuusikko Robert Johnson ei ollut eläessään minkäänlainen tähti, mutta sellainen hänestä tuli 25 vuotta kuolemansa jälkeen. Johnsonin väkevä musiikki ja värikäs elämäntarina kiehtovat ja innoittavat edelleen bluesin ystäviä ympäri maailmaa. Dokumentissa seurataan lahtelaismuusikko Ismo Haaviston pyhiinvaellus-matkaa Mississipille, Greenwoodin pikkukaupunkiin, josta löytyy peräti kolme virallista Robert Johnsonin hautaa.
Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Säilykemusiikkia
Äänilevy syntyi pitkällisen tuotekehittelyn jälkeen yli sata vuotta sitten. Eikä äänilevy ole vieläkään kuollut, vaikka sen kuolemaa povattiin ensimmäisen kerran jo 1920-luvulla radion läpimurron aikaan. Säilykemusiikkia-dokumentti kertoo äänilevyjen lumosta.
Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

7.5. ja 10.5.2015
Juuri

valmis ruisleipätaikina pöydällä
valmis ruisleipätaikina pöydällä Kuva: Yle Kuvapalvelu taikina

Leipäjuuri on iso ja vanha osa suomalaisen naisen historiaa. Joukko naisia kokoontuu Konnevedelle leipomaan. Kukin tuo oman juurensa – ja tarinansa. Juuri kulkee suvussa, anopilta miniälle. Mutta kuka teki sen ensimmäisen juuren? Ja miten varmistetaan, että juuri pysyy elossa?

Toteutus: Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.




14.5.2015
Dokumentti-ilta

tuottaja Hannu Karisto
tuottaja Hannu Karisto Kuva: Yle Kuvapalvelu hannu karisto

Hannu Karisto isännöi YLE Radio 1:n ensimmäistä radiodokkari-iltaa helatorstaina klo 20 alkaen. Neljän tunnin aikana kuullaan kuuntelijoiden suosikkidokumentteja vuosien varrelta. Luvassa on mielenkiintoinen katsaus, paitsi maailmanmenoon vuosikymmenien aikana, myös radiodokumentin erilaisiin tekotapoihin. Illassa kuullaan niin lyhyitä kuin pitkiä ohjelmia. Dokumenttiryhmän tuottaja Hannu Karisto esittelee ohjelmat ja tietenkin perustelut toiveiden takaa.

21.5. ja 24.5.2015
Lumotun viulun soitto

Tuomas Rounakari soittaa viulua
Tuomas Rounakari soittaa viulua Kuva: Seppo Samuli / YLE Kuvapalvelu tuomas rounakari

Shamaaniviulun soittaja Tuomas Rounakari seuraa sisintään ja yhtyy soitollaan aika ajoin suureen maailmansieluun. Etnisen musiikin vaikutteille ja improvisaatiolle pohjautuva työskentely on konkretisoinut hänelle ja hänen kuulijoilleen jotain keskeistä ihmisyydestä, läsnäolosta ja yhteenkuuluvuudesta. Rounakari kannattelee ajattomia teemakulkuja ja perinteitä improvisoinnissaan. Ohjelmassa kuljetaan improvisaation hengen jäljillä viulun vangitsevan soiton mukana.
Toteutus: Lea Tajakka, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

28.5. ja 31.5.2015
Vaativa moraalikurssi alasta kiinnostuneille, 10 ov.

Kansanedustaja, kirkkoherra Kimmo Kivelä
Kansanedustaja, kirkkoherra Kimmo Kivelä Kuva: Yle Kuvapalvelu kimmo kivelä

4.6. ja 7.6.2015
Elämä jatkuu esteen jälkeen

Siluetti ratsastajasta hevosen selässä
Siluetti ratsastajasta hevosen selässä Kuva: Yle Kuvapalvelu / Mika Kanerva ratsastaja

Ratsastusharrastus kasvattaa suosiotaan Suomessa koko ajan. Yllättävää on se, että harrastajamäärän kasvu tapahtuu aikuisten puolella, kun taas lasten ja nuorten osuus on jo muutaman vuoden ajan pysynyt ennallaan. Radiodokumentissa seurataan kahta ratsastuksen aikuisiällä aloittanutta harrastajaa. Petri on ratsastanut kaksi kuukautta ja hän käy ohjelmassa elämänsä ensimmäisellä estetunnilla. Kolme vuotta ratsastusta harrastanut Denise puolestaan haluaa jättää oman estetuntinsa väliin. Mikä ratsastuksessa vetää näitä aikuisia puoleensa ja minkälaisia haasteita ratsastukseen liittyy? Miten oppiminen aikuisena sujuu ja minkälaisia eläimiä ne hevoset oikein ovat? Ohjelmassa ovat harrastajien lisäksi äänessä myös ratsastuskoulun toimitusjohtaja Susann Suski Suomela sekä ratsastuksenopettaja Terhi Teete Laurila. Toteutus: Katarina Blomqvist ja Hannu Karisto.

11.6. ja 14.6.2015
Minun oodini Katajanokalle

raitiovaunu liikenteessä öiseen aikaan
raitiovaunu liikenteessä öiseen aikaan Kuva: Yle Kuvapalvelu / Juha-Pekka Inkinen öinen kaupunki

Mistä syntyy rakkaus omaan kotipaikkaan? Löytääkseni vastauksen oli minun kuljettava omia jälkiäni pitkä matka taaksepäin. Huomasin, että se syntyy arkisista päivistä, salaisuuksista, seikkailuista, tuhansista tarinoista, historian kerrostumista, vastakohtaisuuksista. Koko siitä sekametelisopasta, jota elämäksi kutsutaan. Muistelemassa ja tarinoita kertomassa Tiina Harpf sekä Tiina Weckström, Martti Karlsson, Pekka Karppanen ja Antero Takala. Ohjelman toteutus: Tiina Harpf, Mietti Harpf, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

18.6. ja 20.6.2015
Rakkauden nälkä

ihmisen käsi koskettaa pronssikättä
ihmisen käsi koskettaa pronssikättä Kuva: YLE Kuvapalvelu / Seppo Sarkkinen käsi

Ennen vanhaan nuoret menivät naimisiin kiireellä ensimmäisen kohdalle sattuneen ehdokkaan kanssa. Kumppanin sopivuus ja varsinkin epäsopivuus paljastuivat pikkuhiljaa yhteisten vuosien myötä. Avioliitto oli solmittu eliniäksi, mutta ajat muuttuivat. Yhdelle avioero oli suuri helpotus ja mahdollisuus aloittaa oma elämä, toiselle taas järkytys, josta ei toivu koskaan. Kypsässä iässä uuden kumppanin löytäminen ei ole helppoa. Joku etsii parannettua versiota entisestä puolisostaan, johon verrattuna uudet tarjokkaat ovat vain pitkiä vikalistoja. Toinen luopuu kokonaan toivosta, vaikka suuri rakkaus odottaa kulman takana. Ohjelma kertoo kaksi tarinaa rakkauden nälästä. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

25.6. ja 28.6.2015
Helsinki-Malmin finaali

Malmin lentokenttä ja rakennus, pienlentokoneita kentällä
Malmin lentokenttä ja rakennus, pienlentokoneita kentällä Kuva: Katriina Raine helsinki-malmi

2.7. ja 5.7.2015
Herbert ja kapsäkki

Vanhat valokuvat sotilaasta ja nuoresta naisesta
Vanhat valokuvat sotilaasta ja nuoresta naisesta Kuva: YLE Kuvapalvelu / Seppo Sarkkinen vanha valokuva

9.7. ja 12.7.2015
Laiva

Matkustajat poistuvat ruotsinlaivasta terminaaliin siltaa pitkin.
Matkustajat poistuvat ruotsinlaivasta terminaaliin siltaa pitkin. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Mikko Nurmi laiva satamassa

Itämerellä seilasi aikoinaan laiva, joka ei mennyt minnekään. Se lillui keskellä merta ja tuli seuraavana päivänä takaisin. Vuonna 1997 ensimmäisen kerran lähetetty radiodokumentti on edelleenkin totta ja ajankohtainen. Ohjelma näyttää suomalaisen karnevaalin kaikessa komeudessaan, laivaristeilyn koomiset ja absurdit piirteet, koko suomalaisen yhteiskunnan pienoiskoossa. Toteutus: Hannu Karisto ja Rami Lindholm.




16.7. ja 19.7.2015
Polskutellen

Pitsihuvila
Pitsihuvila Kuva: Riikka Rahi pitsihuvila

Kylpyläkulttuuri eli kukoistustaan ennen ensimmäistä maailmansotaa ja vähän vielä maailmansotien välilläkin niin Terijoella, Hangossa kuin Soptissa ja Binzissäkin. Kuureilla hellittiin niin sielua kuin ruumistakin ja nähtiin keskiluokan vaurastuminen pensionaateissa ja rantojen huvittelukeskuksissa. Toisen maailmansodan jälkeen kylpyläkulttuuri vaipui unohduksiin mutta on nyt matkalla kohti uutta tulemista. Dokumentti sukeltaa kylpylöiden menneisyyteen ja nykyhetkeen. Toteutus: Riikka Rahi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

23.7. ja 26.7.2015
Majakanvartijan poika

Mies ja majakka
Mies ja majakka Kuva: Mervi Leino mies ja majakka

Bengt Häger koki aikoinaan lapsuuden, jollaista ei enää pitkiin aikoihin ole tunnettu. Majakanvartijaisän myötä koko perhe asui Sälskärin saarella Ahvenanmaan länsipuolella. Vanhempana Bengt muutti Ahvenanmaan pääsaarelle,. mutta sisimmässään hän aina on, vielä 82-vuotiaanakin, majakanvartijan poika. Ohjelma on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2004. Toteutus: Mervi Leino, Kai Rantala ja Satu Härkönen.




30.7. ja 2.8.2015
Kodittoman koti-ikävä. Osa 1

Mies ja poika istuvat kaivonkannella juttelemassa
Mies ja poika istuvat kaivonkannella juttelemassa Kuva: Tapani Niemi mies ja poika

6.8. ja 9.8.2015
Kodittoman koti-ikävä Osa 2

kirjailija Mirjam Kälkäjä
kirjailija Mirjam Kälkäjä Kuva: Tapani Niemi kirjailija mirjam kälkäjä

13.8. ja 16.8.2015
Eiran Émile

piirros miehestä ja pojasta
piirros miehestä ja pojasta Kuva: Yle Kuvapalvelu piirros miehestä ja pojasta

Nykyään lapsia kasvattavat vanhempien asemesta erilaiset laitokset, joissa vallitsevat talouselämälle tyypilliset arvot. Jean Jacques Rousseau, ranskalainen lastenkasvatuksen uranuurtaja, ymmärsi jo 300 vuotta sitten, että kasvatus tarkoittaa lapsen synnynnäisten taipumusten tietoiseksi tekemistä. Lapselle tulee antaa aikaa olla lapsi. Näin Émile-pojankin annettiin Rousseaun hoidossa varttua. Eiran Émile kävi ranskalaista koulua. Koulumuistot ovat usein dikotomisesti tunneladattuja, mutta juuri siksi tärkeitä, sillä ne luovat uusia merkityksiä. Mutta antoiko koulu Eiran Émilen kasvaa luonnollisella tavalla omaksi itsekseen? Toteutus: Desiree Räsänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

20.8. ja 23.8.2015
Kasvoin vahvempaan isyyteen

Mies pieni lapsi sylissään (selin)
Mies pieni lapsi sylissään (selin) Kuva: Juuso Juntunen lapsi sylissä

27.8. ja 30.8.2015
Kiinalainen salaisuus

Kupissa vihreää teetä
Kupissa vihreää teetä Kuva: YLE Kuvapalvelu / Seppo Sarkkinen teekuppi

3.9. ja 6.9.2015
Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu
Mitä vihapuhe on? Euroopan neuvosto on määritellyt vihapuheeksi kaiken sellaisen ilmaisun, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Vihapuhetta on monenlaista ja sitä syntyy mitä erilaisimmissa yhteisöissä ja ympäristöissä kaikenlaisten ihmisten tuottamana. Maailma ympärillämme on pienentynyt ja olemme tulleet entistä lähemmäs toisiamme. Tästä huolimatta yleinen ilmapiiri vaikuttaa koventuneen ja tulleen piittaamattomammaksi, ja sanojen käyttö on erilaista. Sanat luovat merkityksiä, hahmottavat, tekevät todeksi, yleistävät ja eristävät, tulevat ja menevät. Kielenkäyttömme kertoo mitä olemme sisimmässämme, mutta käytöllä pitää olla rajat ja siitä on oltava vastuussa. Voi sanoa, että sanojemme varassa on elämä ja kuolema. Vihapuheesta dokumentissa puhuvat suomenruotsalainen toimittaja, virkanainen, paperittomien klinikan johtaja ja perussuomalainen. Toteutus: Desiree Räsänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

10.9. ja 13.9.2015
Puhdistus ja jalostus –elämän tinkimätön laki
Kertooko perimä keitä me olemme? Onko hyödyllistä tuntea omat geenitietonsa? Määräävätkö geenit yksilön laadun? Rotuhygieninen ajattelu sai alkunsa 1800-luvun lopulla, ja Suomeen vaikutteet tulivat 1900-luvun alussa, ensin suomenruotsalaisiin piireihin. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen aate levisi molemmissa kieliryhmissä aina toiseen maailmansotaan asti. Pakkosterilointi ja eristäminen yhteiskunnasta nähtiin keinoina jalostaa suomalaista rotua vastapainoksi moraaliselle rappiolle ja sosialismille. Nämä käsitykset vaikuttivat vuoden 1935 pakkosterilointilain syntyyn Suomessa. Edelleen vajaakykyisiin ja perinnöllisesti sairaisiin kohdistuu voimakkaita negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja. Onko kykymme hyväksyä erilaisuutta yhtään lisääntynyt sitten 1930-luvun, nyt kun tavoitteena on tuottava ja kustannustehokas ihminen? Dokumentissa mukana taidemaalari Henry Wuorila-Stenberg ja kirjailija Anja Snellman, lukijana Jarmo Heikkinen. Käsikirjoitus, ohjaus Desiree Räsänen, äänisuunnittelija Kai Rantala, tuottaja Hannu Karisto.

17.9. ja 20.9.2015
Sana ja vapaus
Keskustelu sananvapaudesta käy kuumana, mutta mitä sananvapaudella tarkoitetaan? Jokaisella on sananvapautensa, mutta onko sananvapaus oikeutta sanoa mitä tahansa kenelle hyvänsä vaikka huumorin varjolla? Onko sananvapaus demokratiaa? Onko oikein loukata sananvapauden varjolla toisin ajattelevia tai uskovia ihmisiä? Ovatko kaikki ihmiset samanarvoisia, kun käytämme 'sanan vapautta'? Kuka saa olla eri mieltä? Onko oikein demonisoida vähemmistöjä? Onko se vihapuhetta vai ilmaisun vapautta?
Kolme näkökulmaa vapaudesta, kielestä, sanasta, sanomisen ja sanan vapaudesta median, filosofin ja aktivistifeministin ymmärtämänä. Henkilöt: Tom Östling, Maryan Abdelkarim ja Torsti Lehtinen. Ohjelman toteutus: Desiree Räsänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

24.9. ja 27.9.2015
Väkivallan perintö

jonkun eläimen kita
jonkun eläimen kita Kuva: Yle Kuvapalvelu eläimen kita

Eläimet tappavat ja syövät toisiin lajeihin kuuluvia eläimiä päivittäin. Huolimatta eläinten väkivaltaisen käytöksen takana olevasta voimakkaasta kehitysopillisesta välttämättömyydestä, useimmille villieläimille oman lajin tappaminen on tabu.
Mistä tulee ihmisen omaan lajiin kohdistuva väkivalta? Yhä enemmän sitä näkee selitettävän biologialla ja perinnöllisyydellä. Mikä on totuus?
Dokumentissa lapsuudessaan vuosien uhkailua ja väkivaltaa kokenut päähenkilö alkaa etsiä vastauksia siihen, mistä ihmisen väkivaltaisuus oikein tulee. Eläintiedettä, antropologiaa ja historiaa läpikäyden katse kohdistuu lopulta opittuihin käyttäytymistapoihin.
Niistä todistaa mm. Suomessa tehty ja viime vuonna julkaistu tutkimus 13-18-vuotiaista nuorista, joka käsitti 4000 nuorta. Eräs sen tuloksista kertoo "Aggressiivinen käytös oli tytöillä yleisempää kuin pojilla, mitä ei aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa ole havaittu." Samoilla jäljillä oli aikoinaan myös 1900-luvun kuuluisimpiin antropologeihin lukeutuva Ashley Montagu, joka tutki Amazonilla alkukantaisissa oloissa eläviä primitiiviheimoja. Hän sanoi: "Human beings are not born with human nature - they develop it." "Ihminen ei ole syntynyt ihmisluonnon kanssa, se kehitetään." Olemmeko ajauneet erityiseen väkivallan hyväksyvään ja sitä ihannoivaan kulttuuriin?Dokumentti päätyy tutkimaan ylisukupolvista trauman siirtymää. Traumaterapeuttinen näkemys ihmisen aivoista ja psykkisistä reaktiosta antaa lopulta selityksen päähenkilön suvun elämäntapahtumille, joiden taustat selviävät.

Ohjelmassa esiintyvät henkilöt:
Traumapsykoterapeutti Jarno Katajisto
Päähenkilöä näyttelee Tiina Luoma
Lukijat: Thelma Siberg, Antti Väre, Vesa Anttonen
Lainaukset Shakespearen näytelmästä Titus Andronicus, lukijana Robert Walpole.

Ohjelman ovat toteuttaneet:
Henna Salakari, suunnittelu, käsikirjoitus, toimitus, ohjaus
Tiina Luoma, äänisuunnittelija
Hannu Karisto, tuottaja

Lainaukset kirjoista:
Kun tiikeri herää, Levine Peter A.
Trauma ja Keho , Sensomotorinen psykoterapia, Paul Ogden, Kekuni Minton, Clare Pain.
Traumaperäisen dissosiaation vakauttaminen, taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille, Suzette Boom, Kathy Steele, Onno van der Hart
Vainottu Mieli, Rakenteellinen dissosiaatio ja kroonisen traumatisoitumisen hoitaminen, Onno van der Hart, Ellert Nijenhuis, Kathy Steele

1.10. ja 4.10.2015
Kun uhka jää - diagnoosina trauma
"Tapahtumat ovat olleet tyypiltään sellaisia, että taasko tämä painajainen alkaa. Sama tunne iskee päälle, joka oli koulussakin. On tullut epätoivoista oloa. Se on voinut aiheuttaa katkeruutta, joissakin tapauksissa lukkiutumista tai joidenkin tilanteiden karttamista, koska tietää, että ne jotkin tilanteet aiheuttavat sen saman olotilan, mikä oli koulussa. Se on tunne, jota ei haluaisi koskaan enää tuntea.

Se on lannistanut jotakin tekemistä, joita olen sillä hetkellä tehnyt, kun tämä tunne on iskenyt. Sitten on ihan ymmällä, miksi näin taas tapahtui ja onko tämä elämä vaan tämmöistä kafkamaista kidutusta tai jotain, kun ne asiat, mitä pitäisi tehdä, että pääsisi elämässä eteenpäin, eivät onnistu."

Dokumentin "Kun uhka jää - diagnoosina trauma" päähenkilö on erikoislahjakkaaksi todettu mies, joka jäi traumaoireiden vangiksi. Yliopisto-opiskelu jäi.

Voimakkaan traumaattisen tapahtuman yhteydessä ihmisen keho reagoi syvällisellä tavalla. Se jännittyy valmiustilaan, pysähtyy pelosta, jähmettyy ja - avuttoman kauhun vallassa - tulee toimintakyvyttömäksi.

Sekä ihmiset että eläimet turvautuvat jähmettymisreaktioon kohdatessaan väistämättömän tai ylivoimaisen uhan. Kyseistä reaktiota hallitseva fysiologinen mekanismi paikallistuu aivojemme ja hermojärjestelmämme alkukantaisiin, vaistonvaraisiin osiin. Toiminto ei ole tahdonalainen eikä reaktio ole tietoisen kontrollin alainen. Tahdosta riippumattomat ja vaistonvaraiset osat ihmisen aivoista ja hermojärjestelmästä ovat käytännöllisesti katsoen identtisiä nisäkkäiden ja jopa matelijoiden vastaavien järjestelmien kanssa.

Radiodokumentti seuraa lapsuudessa koulukiusatun miehen ensimmäistä sensomotorisen traumaterapian istuntoa. Terapeutti alkaa session kertomalla esimerkin traumareaktioista: "Trauma on kehollinen tapahtuma, ei henkinen ajatus. Se tapahtuu hermojärjestelmän kautta. Kaikki se, missä olemme joskus olleet mukana, se kulkee mukana elämässä. Jos lapsi näyttää jotain, josta ajattelee, että se on hienosti tehty ja sitten saakin yhtäkkiä hirveän negatiivista palautetta, lapsen hartiat heti putoavat. Ja kun näitä tilanteita tulee lukuisia, vähitellen ne hartiat eivät kohta enää nouse. Ja kun ne hartiat eivät nouse, tunnetila on aina, mikä on. Lapsi selittää itselleen: Kun mä olen niin huono..."

Sensomotorisessa terapiassa ensisijaiseksi väliintuloväyläksi nousee kehollinen kokemus. Kyse on traumaperäisten reaktioiden uudesta jäsentämisestä kehollisella tasolla. Ylivirittyneisyyteen ja lamaantumiseen taipuva hermojärjestelmä voidaan saada oppimaan uudelleen löytämään tasapainoinen tila.

Terapeutti voi jäljittää, milloin nykyhetkinen kokemus on mielihyvää tuottava huomioimalla hymyn häivähdyksen, voimien lisääntymisen. Nämä hetket voidaan tunnistaa ja voimistaa kehotietoisuuden ja siihen liittyvien muistojen, ajatusten tunnesävyjen ja sanojen avulla. Polku pois epämieluisista traumaa toistavista tunnetiloista mahdollistuu.

Tämän session lopuksi löytyi pilkahdus onnistumisen tunteesta, jota mies kuvaili: "Se luo toivoa, toivoa päästä epämiellyttävistä asioista eroon."

Toteutus: Henna Salakari, Tiina Luoma ja Hannu Karisto.

Asiantuntijana psykoterapeutti Laila Piiroinen.

Lainaukset kirjoista:
Kun tiikeri herää, Levine Peter A.
Trauma ja Keho , Sensomotorinen psykoterapia, Paul Ogden, Kekuni Minton, Clare Pain.
Traumaperäisen dissosiaation vakauttaminen, taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille, Suzette Boom, Kathy Steele, Onno van der Hart
Vainottu Mieli, Rakenteellinen dissosiaatio ja kroonisen traumatisoitumisen hoitaminen, Onno van der Hart, Ellert Nijenhuis, Kathy Steele






8.10. ja 11.10.2015
Mauno, tyttö ja Diego
Mauno Oittinen oli suomalainen kuvanveistäjä, yksi monista, jotka 1920-30-luvulla aloittivat uransa Wäinö Aaltosen ateljeessa. Mutta kuka oli Mauno Oittinen? Mitä tekemistä Oittisella oli Diego Riveran ja Frank Lloyd Wrightin kanssa? Eräs puhelu aloittaa kuvanveistäjän etsintämatkan. Toteutus: Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.


15.10. ja 18.10.2015
Vieraan elämä täällä
1920-luvun pakolaistulva Vienasta oli valtaisa, kaikkiaan 11000 ihmistä. Eräs heistä oli runonlaulaja Marina Takalo, jonka esittämän perinneaineiston tallentamisesta ja tutkimisesta muodostui FT, uskontotieteen professori Juha Pentikäisen elämäntyö. Pentikäisen tytär FT, uskontotieteilijä Katja Hyry jatkoi Takalo-tutkimusta laventaen sen koskemaan Vienan-Karjalan pakolaisten tänne jättämiä jälkiä laajemminkin. Millainen on Marina Takalon kertomus? Mitä tapahtuu, kun ihmisestä tulee instituutio ja osa kulttuuriperintöä? Teemaa lähestytään kahden tutkijan, lähiomaisten ja jälkipolvien näkökulmasta. Marina Takalo ja tyttärensä Stepanie Kemova esiintyvät dokumentissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ääniarkiston nauhoitteissa.
Henkilöt: Juha Pentikäinen, Katja Hyry, Martti Takalo, Orvokki Takalo, Markus Korjonen, Kemin kaupunginkirjaston henkilökuntaa ja kemiläisiä. Toteutus:Tiina Harpf, Mietti Harpf, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto. Harjoittelijana Tiina Madisson.

22.10. ja 25.10.2015
Auttamisen taitolaji - tarinoita lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä

pieni lapsi selin leikkipuistossa
pieni lapsi selin leikkipuistossa lapsi

Toisen ihmisen auttaminen ei aina ole yksinkertaista - tai edes mahdollista. Millainen on auttajan rooli ja kuka se roolin takana on? Radiodokumentti Auttamisen taitolaji pohtii auttamisen mahdollisuuksia ja mahdottomuutta lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta.
Miltä tuntuu mennä kotikäynnille päihdeperheeseen kun oven takana voi olla mitä vaan tai todeta että autettava nuori jätttääkin saapumatta pitkän järjestelyn tuloksena saavutetulle psykiatriselle osastokäynnille. Entä miltä tuntuu tehdä huostaanotto päätös? Miltä kohdata lapsen hätä ja aikuisen kyvyttömyys?
Lastensuojelunsosiaalityöntekijää sitoo laaja vaitiolovelvollisuus ja tiukka työettiikka. Se, mitä iltapäivälehdissä lastensuojelusta kirjoitetaan jää elämään ihmisten mieliin totuutena ja vain aamulla työpaikalleen saapuva sosiaalityöntekijä tietää, ettei ketään voi kiireellisesti sijoittaa huonon makaroonilaatikon takia. Ja sinä samana aamuna se sosiaalityöntekijä saattaa matkustaa synnytyssairaalaan tekemään päätöksen yhdenpäivän ikäisen vauvan sijoituksesta. Ja se saattoi olla sen yhden päivän ikäisen ihmisen elämän kannalta tärkein päätös.
Lastensuojelun sosiaalityöntekjiän eteen avautuu laaja yhteiskunnallinen spektri perheisiin ja perherakenteisiin aina pedofiliasta uupuneeseen kotiäitiin ja oireilevaan teiniin. Valtionvirkamiehen roolin sisällä on aina joku, joku ihminen, kaikkine inhimillisyyksineen.
Toteutus: Elina Hyvärinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

29.10. ja 1.11.2015
Hyvä elämä

Pirkanmaan hoitokodin viherhuone
Pirkanmaan hoitokodin viherhuone Kuva: Petri Laitinen todellisia tarinoita hyvä elämä

Saunapäivä on saattohoitokodin viikon kohokohta. Saunassa potilaat haluavat puhua elämästä, ei kuolemasta. Mitä ihminen ajattelee elämästä silloin, kun elinaikaa on enää vähän jäljellä? Toteutus Helena Itkonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.




5.11. ja 8.11.2015
Paikallisradiosta päivää ja hyvästi!

Suomessa tapahtui kolmekymmentä vuotta sitten äänivallankumous. Yleisradion siihenastinen monopoli radioaalloilla murtui kun yksityiset paikallisradiot aloittivat toimintansa. Ympäri maata paikalliset päättäjät saivat kimppuunsa uudenlaisen herhiläisen, joka penkoi ja paljasti aiemmin piilossa olleita tai pidettyjä kunnalliskiemuroita. Paikallisradiot nostattivat myös kotiseutuhenkeä ja yhteisöllisyyttä sekä hauskuttivat ja liikuttivat. Paikallisradiot toimivat hautomoina uudelle toimittajasukupolvelle, joka oli mitään kumartelematon, pelkäämätön ja hauska. Taloudellinen lama 90-luvun alussa nitisti jo osan paikallisradioista, joissa alkoi toimia pikemminkin ansaintalogiikka kuin kaikkeen valmiin kokeilun henki. Sittemmin suurin osa paikallisradioista on myyty kansainvälisille mediayhtiölle ja ketjuuntunut keskenään niin, että monessa niistä on paikallisuutta enää vain nimeksi. Riikka Rahin piirtää kuvaa paikallisradioiden noususta, uhosta ja tuhosta ohjelmassa, joka muistuttaa siitä, mistä paikallisradiot 30 vuotta sitten tulivat kuulijoille tutuksi ja tärkeäksi – kunnianhimoisista tavoitteista ja hullun hauskoista kokeiluista.

12.11. ja 15.11.2015
This Is How You Will Disappear
Dokumentissa etsitään nykyteatterin ydintä Baltic Circle –festivaaleilla Helsingissä marraskuussa vuonna 2014. Dokumentin päähenkilöt ovat hoitoalan työntekijä Ilkka Koskinen, kaupunginvaltuutettu Johanna Sumuvuori ja väistyvä festivaalijohtaja Eva Neklyaeva. Dokumentin äänimateriaali koostuu festivaalin tilanteista ja esityksistä. Dokumentin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet ohjaaja Ossi Koskelainen ja äänisuunnittelija Johannes Vartola. Tuottaja on Hannu Karisto.

16.11.2015
Radio 1:n dokkari-ilta

rummut
rummut Kuva: Yle Kuvapalvelu rummut
tuottaja Hannu Karisto
tuottaja Hannu Karisto Kuva: Yle / Hannu Karisto hannu karisto
Kirjoituskone
Kirjoituskone Kuva: Yle Kuvapalvelu / Ari Andersin kirjoituskone

Radio 1:n dokkari-illassa Hannu Kariston vieraana on palkittu dokumentaristi Mikko Järvinen. Hänen kanssaan keskustellaan radiodokumentista, sen tekemisestä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Mikä ihmeen radiodokumentti? Mistä ja milloin niitä voi kuunnella? Millaisista aiheista dokumentteja pitäisi tehdä? Miksi radiodokumentteja kannattaisi kuunnella?

19.11. ja 22.11.2015
Shulgan Tash - matka luolaan ja myytteihin
Bashkiirit ovat elvyttäneet Shulgan Tashin luonnonsuojelualueella Etelä-Uralilla burzian-mehiläisrodun ikivanhat, suomalaisugrilaiset hoitomenetelmät. Bashkiirien kobaiyr-lauluperinteessä eläimet antavat neuvoja kuoleman problematiikkaa pohtiville ihmisille, ja väkivallan kierre katkaistaan rakentamalla kaikille riittävä vesijärjestelmä. Alueen lähes kolme kilometriä syvästä luolastosta on löydetty kymmenittäin kivikaudelle sijoittuvia luolamaalauksia, joissa mammutit, villasarvikuonot ja villihevoset vaeltavat ihmishahmojen kanssa todellisuuksista toisiin. Shulgan Tash -dokumentti pohtii, voiko moderni ihminen ammentaa jotain avukseen ajasta, jolloin luonnon ja ihmisen välinen vuorovaikutus lävisti sekä ihmisen käytännön elämän että uskomusmaailman. Kobaiyr-laulut Zhivaya Lenta films -yhtiön luvalla elokuvasta: Land of the Ural–Batyr in the Epic heritage of the Bashkirs. Tekstisitaatit: Timo Miettinen, Heikki Willamo: Pyhät kuvat kalliossa. Toteutus, Outi Rossi, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto. Asiantuntijat: Viachlav Kotov, Rinat Minnebaev, tulkit: Esa-Jussi Salminen, Ratmir Minnebaev, kertoja: Outi Rossi, lukija: Inkeri Wallenius.

26.11. ja 29.11.2015
Kohtaamisia Kaliforniassa

Lääkekannabiksen viljelijät Matt Brown ja Jameson Simpson kotipihallaan Grass Valleyssa
Lääkekannabiksen viljelijät Matt Brown ja Jameson Simpson kotipihallaan Grass Valleyssa Kuva: Kai Rantala kohtaamisia kaliforniassa

Kalifornia on paljon muutakin kuin aurinkoa, rantoja, surffareita ja elokuvatähtiä. Amerikan länsilaidalta on saanut alkunsa luomutuotanto sellaisena kuin me sen tunnemme tänä päivänä. Kalifornian maaperällä ovat saaneet alkunsa myös useat maailmaa mullistaneista innovaatioista ja siellä kytee edelleenkin. Monen maailmanlaajuisesti tunnetun henkisen liikkeen perustaja on aloittanut työnsä Kaliforniasta. Seikkailu alkaa kultaryntäyksen alkulähteiltä Nevadan alueelta, jatkuen pohjoisen punapuumetsistä etelään, aina Joshua Treen kansallispuistoon. Matkallaan Katariina Kaila ja Kai Rantala tapaavat entisen Silicon Valleyn propellipään, iäkkään hippikirjailijan, henkisen yhteisön johtajan, lääkemarihuanan viljelijöitä ja muita kaliforniaaneja. Vastaanottavaisia, ennakkoluulottomia ja rohkeita, sanovat kalifornialaiset itsestään. Onko maaperässä tai ilmassa jotain erityistä, joka on luonut otolliset olosuhteet näiden tekijöiden syntyyn. Suomessa näkyy jo merkkejä uudesta yhteisöllisyydestä. Siitä puhuvat myös useat haastateltavat. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat ihmisen perustarpeita, jotka muuttavat maailmaa. Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus Kai Rantala ja Katariina Kaila, äänisuunnittelu Kai Rantala, tuottaja Hannu Karisto.

Hyppää kyytiin!

Poikkea sivupoluille verkossa. Näitä ääniä et kuullut. Näitä kuvia et nähnyt.

Sivupolkuja Kaliforniassa

10.12. ja 13.12.2015
Nuoruuden jälkeen

Ilkka 'Petri' Pettersson
Ilkka 'Petri' Pettersson Kuva: Copyright Ossi Wallius petri pettersson

Muusikko Ilkka ”Petri” Petterssonin taival on sykkinyt niin duurissa kuin mollissa brassin ja popin säestyksellä. Kuopiolaisten Petterssonin veljesten ja ”muusikkoveljien” 1960-luvun lopulla olleet bändiviritykset kristallisoituivat yhtyeeseen Petri & Pettersson Brass. Danny muuten keksi Ilkalle taiteilijanimen Petri. Yhtyeen ensimmäinen Maalaismaisema-levy nousi 1971 oitis listoille. Petrin taipuisa ääni kiehtoi ja Brassin yhdeksänmiehinen mehevä meininki lumosi kuulijansa. Mika Waltarin runon ”Nuoruus” Petri sävelsi ja levytti laulun samalla vuosikymmenellä. Musiikki kaikissa muodoissaan on kulkenut koko ajan Petri & Pettersson Brassin mukana. Uusin levy ”Ajatus elää” ilmestyi maaliskuussa 2013. Keikkailut jatkuvat ja Petterssonin musiikillinen moottori kehrää kierroksia uutta levyä varten. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

17.12. ja 20.12.2015
Krishnan morsian

24.12. ja 27.12.2015
Rauhan jäljillä

Hevonen syö ruohoa laitumella aamunkoitteessa Mongolian aroilla
Hevonen syö ruohoa laitumella aamunkoitteessa Mongolian aroilla Kuva: Katarina Nomadian rauhan jäljillä

Hevosten parissa Suomessa työskennellyt Katarina on amerikkalaissyntyinen. Kuinka kauas on hän valmis vaeltamaan, jotta toipuisi pitkään vaivanneesta unettomuudesta?
Rauhan jäljillä -dokumentin äänisuunnittelusta vastaa Kai Rantala, tuottaja on Hannu Karisto. Sen on toimittanut ja käsikirjoittanut Katarina Nomadian. Kertojana äänessä on Asko Hauta-aho.

31.12.2015 ja 3.1.2016
Outi Heiskanen

Outi Heiskanen täyttää Sudokua pöydän ääressä
Outi Heiskanen täyttää Sudokua pöydän ääressä Kuva: Yle Kuvapalvelu outi heiskanen

Akateemikko, kuvataiteilija Outi Heiskanen on paljon muutakin kuin kaikkien rakastama taiteilija. Outi on hullunkurinen perhe, jossa jokainen saa olla sellainen kuin on. Iloinen, surullinen, mystinen, luova ja ennen kaikkea osallistuvainen – vaikka puolukoita keräämällä, koska jokaisen tavallisen ihmisen kätten jäljet ovat taidetta. Radiodokumentti luo kuvan Outi Heiskasesta, hiuksineen sieluineen. samalla se kertoo taitelijan elämänkaaren, miten hänen teoksensa syntyvät –perheestä, tieteestä, filosofiasta, luonnosta, matkoista ympäri maapallon ja maailmankaikkeuden, tavallisesta elämästä tai pelkästä viivasta. Outi Heiskanen uskoo Jumalaan mutta on avoin eri uskonnoille – jokainen uskoo johonkin. Ohjelman kertojana toimii musiikki – Janis Joplin, Hiskin Himpulat, Leonard Cohen, Marianne Faithfull, Paul Simon, Blondie, Cat Stevens, Edith Piaf, Dave Lindholm. Juice Leskisen ja Outi Heiskasen maailmankuva on henkisesti vaikuttavan samankaltainen. taiteilijoina he ovat oman tien kulkijoita myös kommenteissaan, teoissaan, näyissään. Siksi Juice on mukana ohjelmassa kappaleillaan.Outi osaa laulaa. Kuuntelijoiden riemuksi hän esittää riimittämiään hauskoja biisejä.Toteutus: Juha Karikoski, Kirsi Korhonen ja Hannu Karisto.

KUUNTELE JA LATAA radiodokumentteja aiemmilta vuosilta yhdeltä listalta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kommentti: Totuus Madonnasta

    Madonnan esitys Euroviisuissa mahalasku monella tapaa.

    Madonnan esiintyminen Euroviisuissa oli kamalaa ja epävireistä kuunneltavaa. Totuus on, ettei Madonna ole erityinen lahjakkuus laulajana, mutta se ei ole koskaan haitannut, kirjoittaa YleX:n musiikkitoimittaja Markku Haavisto. Oivoi ja ai kauheeta. Siinä ovat päällimmäiset reaktiot Madonnan lauantaisen Euroviisu-esiintymisen jälkeen.

  • Jobinpostia ja Salomonin tuomioita – testaa, tunnetko metaforat!

    Käytämme kielessä paljon metaforia. Ovatko ne tuttuja?

    Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jota käytämme kielessämme – usein huomaamattamme. Aikojen saatossa jokin asia onkin siirtynyt merkitsemään toista ja alkuperäinen merkitys on kenties jo unohtunut. Tunnetko sinä seuraavien metaforien merkityksen tai alkuperän?