Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Riittääkö 10 euroa 10 000 työpaikkaan?

Grafiikka
Grafiikka Kuva: YLE sinivalkoinen jalanjälki

Ostamalla kotimaista työllistät kotimaassa. Vuosien takaa tuttu ajatus näkyy jälleen kampanjoissa, joilla kuluttajaa kutsutaan apuun työttömyyden torjuntaan: kymmenellä eurolla kuukaudessa luvataan nyt syntyvän 10 000 uutta työpaikkaa. Emeritusprofessori Osmo Forssell kertoo laskelman antavan oikeaa suuntaa, vaikka tietoa tarkoista luvuista ei ole.

Pienet sinivalkoiset merkit ilmestyivät K-ryhmän liikkeisiin joulukuussa 2013. Nyt merkit täyttävät paikoin jo kokonaisia hyllyrivejä, vaikka toisaalla merkkejä ei ole nimeksikään. Merkit ovat osa Keskon ja Suomalaisen Työn Liiton yhteistä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tarkoitus on muistuttaa kuluttajia siitä, kuinka jokaisella ostopäätöksellä on merkitystä. Mukana on kymmeniä elintarvike- ja käyttötavarateollisuuden sekä rakennus- ja remontointialan yrityksiä.

Sinivalkoinen jalanjälki - kampanjatunnus
Sinivalkoinen jalanjälki on Suomalaisen Työn Liiton ja K-ryhmän markkinointikampanja työllisyyden puolesta. Sinivalkoinen jalanjälki - kampanjatunnus Kuva: YLE työllisyys

Kampanjan pääajatuksena on, että jos jokainen suomalainen sijoittaisi kuukausittain 10 euroa lisää suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi Suomeen vuodessa 10 000 työpaikkaa.

- Olemme halunneet kertoa kuluttajille, mistä suomalaisia tuotteita löytää, ja millainen vaikutus kotimaisten tuotteiden ostamisella on, Keskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli kertoo.

Kampanjan luvut vuodelta 2007

Jalanjälki-kampanjan luvut pohjaavat Oulun yliopiston emeritusprofessorin Osmo Forssellin laskelmiin, jotka perustuvat kulutuksen työllistäviä kerrannaisvaikutuksia havainnollistaviin panos-tuotostaulukoihin. Panos­tuotostaulukot ovat Tilastokeskuksen julkaisemia taulukoita, jotka kuvaavat kansantalouden tuotevirtoja ja toimialojen työllistäviä vaikutuksia.

Osmo Forssell
Emeritusprofessori Osmo Forssell Osmo Forssell Kuva: YLE osmo forssell

Forsellin ydinajatus on, että Suomessa valmistetun ruisleivän myyntihinnasta jyvittyy palasia pitkälle sen valmistusketjuun, alihankkijoille ja alkutuotantoon. Ja kun euroja leviää suomalaisen leipomon työntekijöille, viljelijöille ja vaikkapa mylläreille, he puolestaan voivat ostaa lisää kotimaista ruisleipää. Kotimaassa käytetyt eurot luovat siten kierron ja työllisyyden verkoston, jossa jokainen euro jakautuu usealle työntekijälle ja ylläpitää siten työllisyyttä toimialojen yli.

Vaikka kampanja näkyy K-ryhmän kauppojen lisäksi televisiossa ja mainoslehdissä, kampanjan sivuilla vastassa on tutkielma, jonka tuoreimmat tutkimusluvut viittaavat vuoden 2007 panos-­tuotos -laskelmiin.

Se on tietenkin pätevä laskelma kun se on tehty vuodelta 2007, mutta se ei pidä paikkaansa vuonna 2015.― Osmo Forssell, emeritusprofessori

Osmo Forssellin mukaan vuoden 2007 lukuja ei voi verrata suoraan vuoden 2014 lukuihin.

- Se on tietenkin pätevä laskelma kun se on tehty vuodelta 2007, mutta se ei pidä paikkaansa vuonna 2015 tai 2014, koska siinä on jo tapahtunut muutoksia, Forssell toteaa.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta työpaikkaa 10 eurolla syntyy vuoden 2014 olosuhteissa, ei siis ole.

Suomalaisen Työn Liiton Tero Lausalan mukaan laskelmat ovat edelleen ajankohtaiset, vaikka Suomen taloudellinen tilanne on melkoisesti muuttunut liki kymmenessä vuodessa.

Tero Lausala
Toimitusjohtaja Tero Lausala, Suomalaisen Työn Liitto. Tero Lausala Kuva: YLE suomaalaisen työn liitto

- Mallin lainalaisuudet ovat laajasti hyväksytyt. Vaikutukset eivät muutu aivan joka vuosi. Peruslogiikka siitä, miten kulutuskysyntä vaikuttaa työllisyyteen ja talouskasvuun, on hyvinkin ennustettava, Lausala kertoo.

Kotimaisuus esillä muissakin kampanjoissa

Sinivalkoinen jalanjälki ­-kampanja ei ole ainut laatuaan.

Laskelma on aina laskelma. Nämä ovat kuitenkin laskelmia, jotka ovat luotettavia,― Heli Tammivuori, Elintarviketeollisuusliitto

Myös Elintarviketeollisuusliitolla on käynnissä oma Maista Suomi ­-kampanjansa. Tämän kampanjan matematiikan mukaan yksi lisäeuro kuussa jokaiselta suomalaiselta toisi 1500 työpaikkaa vuositasolla, 10 eurolla saisi jo 15 000 työpaikkaa. Tämäkin kampanja perustuu Osmo Forssellin laskelmiin, mutta se huomioi tuloksessaan ainoastaan elintarvikkeiden kulutuksen työllistävän vaikutuksen.

- Laskelma on aina laskelma. Nämä ovat kuitenkin laskelmia, jotka ovat luotettavia, vakuuttaa johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta.

Myös S­-ryhmä on nostanut kotimaisten tuotteiden profiilia omalla Kotimaista­-brändillään. Tämän brändin lanseerauksessa ei työllisyyttä ole juuri nostettu esiin. Lupaus on, että Kotimaista-­tuotteiden raaka­-aineet ovat pääosin suomalaisia ja tuotteet on myös valmistettu Suomessa.

90-luvulta moni muistaa Ylen toimittajan Mirja Pyykön ohjelmasarjan, jossa luvattiin 30 markan viikossa tuovan 30 000 työpaikkaa vuodessa. Vuoden kestänyt ohjelmasarja toi Suomalaisen Työn Liiton laskelmien mukaan jopa 10 000 työpaikkaa lamasta nousevaan Suomeen.

Kuluttajien asenteet lupaavat hyvää

Sinivalkoinen jalanjälki ­kampanjan ensimmäisen vuoden aikana Suomalaisen Työn Liitto toteutti suomalaisten kulutusasenteita mittaavan tutkimuksen. Maaliskuussa 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan 62 prosenttia vastanneista kertoi valitsevansa aina tai useimmiten kotimaisen tuotteen. Joulukuussa 2014 samaiseen kysymykseen myöntävästi vastasi jo 71 prosenttia vastaajista.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimusten havainnollistama asenneilmapiiri ei kuitenkaan näy kotimaisen elintarviketeollisuuden tilassa. Elintarviketeollisuusliiton talouskatsaukset kertovat, että tuotanto on vähentynyt ja suhdannenäkymät ovat lievästi miinuksella.

Elintarviketeollisuusliiton johtajan Heli Tammivuoren mukaan kulutukseen liittyvät asennemuutokset näkyvät hitaasti käytännössä. Lisäksi syksyllä Venäjän asettamat pakotteet ovat vaikeuttaneet suomalaisen elintarvikealan tilaa.

Se on sitten kyseenalaista, tekeekö se isäntä ja emäntä siellä enemmän töitä, eikä palkkaa uutta renkiä.― Osmo Forssell, emeritusprofessori

Kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa siihen, tukeeko kotimaista vai ulkomaista tuotantoa. Kampanjat perustuvat matemaattisiin laskelmiin ja oletukseen siitä, että työpaikkoja todella syntyy. Yritys kuitenkin lopulta käyttää rahansa mihin haluaa, Forssell muistuttaa.

- Se on sitten kyseenalaista, tekeekö se isäntä ja emäntä siellä enemmän töitä, eikä palkkaa uutta renkiä, hän toteaa.

Toimittajat Noora Laaksonen, Ilana Pantzar ja Anna Tervahartiala

Muokattu 30.4.2015 klo 20:48: Lisätty puuttunut toimittajan nimi.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.