Ostamalla kotimaista työllistät kotimaassa. Vuosien takaa tuttu ajatus näkyy jälleen kampanjoissa, joilla kuluttajaa kutsutaan apuun työttömyyden torjuntaan: kymmenellä eurolla kuukaudessa luvataan nyt syntyvän 10 000 uutta työpaikkaa. Emeritusprofessori Osmo Forssell kertoo laskelman antavan oikeaa suuntaa, vaikka tietoa tarkoista luvuista ei ole.
Pienet sinivalkoiset merkit ilmestyivät K-ryhmän liikkeisiin joulukuussa 2013. Nyt merkit täyttävät paikoin jo kokonaisia hyllyrivejä, vaikka toisaalla merkkejä ei ole nimeksikään. Merkit ovat osa Keskon ja Suomalaisen Työn Liiton yhteistä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tarkoitus on muistuttaa kuluttajia siitä, kuinka jokaisella ostopäätöksellä on merkitystä. Mukana on kymmeniä elintarvike- ja käyttötavarateollisuuden sekä rakennus- ja remontointialan yrityksiä.
Kampanjan pääajatuksena on, että jos jokainen suomalainen sijoittaisi kuukausittain 10 euroa lisää suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi Suomeen vuodessa 10 000 työpaikkaa.
- Olemme halunneet kertoa kuluttajille, mistä suomalaisia tuotteita löytää, ja millainen vaikutus kotimaisten tuotteiden ostamisella on, Keskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli kertoo.
Kampanjan luvut vuodelta 2007
Jalanjälki-kampanjan luvut pohjaavat Oulun yliopiston emeritusprofessorin Osmo Forssellin laskelmiin, jotka perustuvat kulutuksen työllistäviä kerrannaisvaikutuksia havainnollistaviin panos-tuotostaulukoihin. Panostuotostaulukot ovat Tilastokeskuksen julkaisemia taulukoita, jotka kuvaavat kansantalouden tuotevirtoja ja toimialojen työllistäviä vaikutuksia.
Forsellin ydinajatus on, että Suomessa valmistetun ruisleivän myyntihinnasta jyvittyy palasia pitkälle sen valmistusketjuun, alihankkijoille ja alkutuotantoon. Ja kun euroja leviää suomalaisen leipomon työntekijöille, viljelijöille ja vaikkapa mylläreille, he puolestaan voivat ostaa lisää kotimaista ruisleipää. Kotimaassa käytetyt eurot luovat siten kierron ja työllisyyden verkoston, jossa jokainen euro jakautuu usealle työntekijälle ja ylläpitää siten työllisyyttä toimialojen yli.
Vaikka kampanja näkyy K-ryhmän kauppojen lisäksi televisiossa ja mainoslehdissä, kampanjan sivuilla vastassa on tutkielma, jonka tuoreimmat tutkimusluvut viittaavat vuoden 2007 panos-tuotos -laskelmiin.
Se on tietenkin pätevä laskelma kun se on tehty vuodelta 2007, mutta se ei pidä paikkaansa vuonna 2015.
Osmo Forssellin mukaan vuoden 2007 lukuja ei voi verrata suoraan vuoden 2014 lukuihin.
- Se on tietenkin pätevä laskelma kun se on tehty vuodelta 2007, mutta se ei pidä paikkaansa vuonna 2015 tai 2014, koska siinä on jo tapahtunut muutoksia, Forssell toteaa.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta työpaikkaa 10 eurolla syntyy vuoden 2014 olosuhteissa, ei siis ole.
Suomalaisen Työn Liiton Tero Lausalan mukaan laskelmat ovat edelleen ajankohtaiset, vaikka Suomen taloudellinen tilanne on melkoisesti muuttunut liki kymmenessä vuodessa.
- Mallin lainalaisuudet ovat laajasti hyväksytyt. Vaikutukset eivät muutu aivan joka vuosi. Peruslogiikka siitä, miten kulutuskysyntä vaikuttaa työllisyyteen ja talouskasvuun, on hyvinkin ennustettava, Lausala kertoo.
Kotimaisuus esillä muissakin kampanjoissa
Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja ei ole ainut laatuaan.
Laskelma on aina laskelma. Nämä ovat kuitenkin laskelmia, jotka ovat luotettavia,
Myös Elintarviketeollisuusliitolla on käynnissä oma Maista Suomi -kampanjansa. Tämän kampanjan matematiikan mukaan yksi lisäeuro kuussa jokaiselta suomalaiselta toisi 1500 työpaikkaa vuositasolla, 10 eurolla saisi jo 15 000 työpaikkaa. Tämäkin kampanja perustuu Osmo Forssellin laskelmiin, mutta se huomioi tuloksessaan ainoastaan elintarvikkeiden kulutuksen työllistävän vaikutuksen.
- Laskelma on aina laskelma. Nämä ovat kuitenkin laskelmia, jotka ovat luotettavia, vakuuttaa johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta.
Myös S-ryhmä on nostanut kotimaisten tuotteiden profiilia omalla Kotimaista-brändillään. Tämän brändin lanseerauksessa ei työllisyyttä ole juuri nostettu esiin. Lupaus on, että Kotimaista-tuotteiden raaka-aineet ovat pääosin suomalaisia ja tuotteet on myös valmistettu Suomessa.
90-luvulta moni muistaa Ylen toimittajan Mirja Pyykön ohjelmasarjan, jossa luvattiin 30 markan viikossa tuovan 30 000 työpaikkaa vuodessa. Vuoden kestänyt ohjelmasarja toi Suomalaisen Työn Liiton laskelmien mukaan jopa 10 000 työpaikkaa lamasta nousevaan Suomeen.
Kuluttajien asenteet lupaavat hyvää
Sinivalkoinen jalanjälki kampanjan ensimmäisen vuoden aikana Suomalaisen Työn Liitto toteutti suomalaisten kulutusasenteita mittaavan tutkimuksen. Maaliskuussa 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan 62 prosenttia vastanneista kertoi valitsevansa aina tai useimmiten kotimaisen tuotteen. Joulukuussa 2014 samaiseen kysymykseen myöntävästi vastasi jo 71 prosenttia vastaajista.
Suomalaisen Työn Liiton tutkimusten havainnollistama asenneilmapiiri ei kuitenkaan näy kotimaisen elintarviketeollisuuden tilassa. Elintarviketeollisuusliiton talouskatsaukset kertovat, että tuotanto on vähentynyt ja suhdannenäkymät ovat lievästi miinuksella.
Elintarviketeollisuusliiton johtajan Heli Tammivuoren mukaan kulutukseen liittyvät asennemuutokset näkyvät hitaasti käytännössä. Lisäksi syksyllä Venäjän asettamat pakotteet ovat vaikeuttaneet suomalaisen elintarvikealan tilaa.
Se on sitten kyseenalaista, tekeekö se isäntä ja emäntä siellä enemmän töitä, eikä palkkaa uutta renkiä.
Kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa siihen, tukeeko kotimaista vai ulkomaista tuotantoa. Kampanjat perustuvat matemaattisiin laskelmiin ja oletukseen siitä, että työpaikkoja todella syntyy. Yritys kuitenkin lopulta käyttää rahansa mihin haluaa, Forssell muistuttaa.
- Se on sitten kyseenalaista, tekeekö se isäntä ja emäntä siellä enemmän töitä, eikä palkkaa uutta renkiä, hän toteaa.
Toimittajat Noora Laaksonen, Ilana Pantzar ja Anna Tervahartiala
Muokattu 30.4.2015 klo 20:48: Lisätty puuttunut toimittajan nimi.
