Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Särmää vai koristelua - Tuula Isohanni kätilöi taidetta rakennushankkeisiin

Arabianranta
Arabianranta alkaa olla valmis. Miten taide teki asumisesta parempaa. Tuula Isohanni taiteilija Robert Wilsonin suunnittelmassa Tapio Wirkkalan puistossa. Arabianranta Kuva: Minna Joenniemi tuula isohanni

Jos satsaa kerrostalon rakennuskustannuksista prosentin taiteeseen, mitä sillä saa? Tuleeko Aalto-yliopistosta huipumpi, jos sen kampusta kehittää taidekordinaattori? Nyt on luvassa #arkkitehtuurimatka taidekordinaattori Tuula Isohannin kanssa Helsingin Arabianrantaan sekä hänen uusimmalle työmaalleen Espoon Otaniemeen.

- Parhaimmillaan taide tuo särmää rakennettuun ympäristöön, pahimillaan se on koristelua.

Näin sanoo Tuula Isohanni, joka on eräänlainen prosenttitaiteen ensimmäinen kätilö Suomessa. Itse hän kuvailee pioneerityötään taidekordinaattorina Helsingin Arabianrannassa tien siloittamiseksi taiteelle. Taidekoordinaattori on se, joka tulkkaa arkkitehdin, rakennuttajan, taiteilijan ja kaupungin toiveita taidehankkeessa.

Klikkaa tästä, niin löydät Arabianrannan teokset.

Arabianranta
Etsi kuvasta takka, valaisimia, pyörivät kivet. Tapio Wirkkalan puisto on kuin olohuone ulkona. Suunnittelija on amerikkalainen taiteilija, lavastaja ja arkkitehti Robert Wilson. Puisto on Helsingin taidemuseon julkinen teos. Arabianranta Kuva: Minna Joenniemi tuula isohanni

- Tässä on pitänyt käydä verotoimistossa taiteilijan kanssa, järjestää varastotiloja, kirjoittaa sopimuksia. Pitää tuntea materiaalit, tietää, mikä on realistista toteutta, ettei teoksen ympärille ilmesty heti aitoja. Olen oppinut lakiasioita, ekonomiaa ja ekologiaa...

Isohannin on opiskellut arkkitehdiksi, ja hän väitteli taidekordinoinnista taiteen tohtoriksi. Arabianrannan taidekoordinointi oli Taideteollisen korkeakoulun hanke. Uutta oli se, että Helsingin kaupunki oli päättänyt 2000-luvun alussa ensimmäistä kertaa Suomessa soveltaa asuinrakentamiseen prosenttiperiaatetta. Kaupunki velvoitti Arabienrannassa kerrostalojen rakennuttajat sijoittamaan 1-2 % rakennuskustannuksista taideprojektiin. Tärkeintä prosenttiprojektiessa on, että taiteilijat tuodaan mukaan suunnittelutyöhön jo aikaisessa vaiheessa. Teokset eivät ole rappukäytävien seinillä ripustettuja tauluja. Prosentilla saa enemmän aikaiseksi, vaikuttavampia, kestävämpiä tuloksia, jos teokset on suunniteltu osaksi rakennusta ja käymään vuoropuhelua arkkitehtuurin kanssa.

He sanoivat, että satsaamme enemmän kuin sen yhden prosentin. He tajusivat, että tällä saadaan myytyä hyvään hintaan asuntoja.

Isohanni korostaa, että taiteen tehtävä ei ollut Arabianrannassa vain piristää laatikkorakentamista. Taidehanke oli osa isompaa ajatusta.

- Arabianranta oli täydennysrakentamista, mutta se liittyy historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Arabianranta on vanhinta Helsinkiä. Täällä on luontoa, koski, tehdashistoriaa, tarinoita. Taideteoksilla haluttiin tuoda esiin, että arvostetaan tätä ympäristöä. Kaupunki käytti miljoonia maan puhdistamiseen. Kerrostaloissa on myös katoilla yhteissaunat ja yhteispihoja. Täällä on pyritty parempaan kaupunkiasumiseen. Eli ei se taideteos ole vaan se teos, vaan se nostaa koko alueen arvostusta.

Arabianranta
Nyt kannattaa lukea tiilenpäitä. Teoksen nimi on <em>Seinät puhuvat seinät ja Kesät talvet</em>. Tekijä Kirsi Kivivirta. Arabianranta Kuva: Minna Joenniemi tuula isohanni

Arabianrannassa toteutettiin 87 taiteilijan teoksia asuinrakennuksiin ja julkisiin tiloihin. Sen seurauksena muualla Suomessa on useisiin uusiin asuinalueisiin liitetty taidehankkeita. On Kuopion Taidekaava, Tampereen Vuores, Joensuun Penttilänranta, Vantaan Leinelä sekä Helsingissä Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Viikkiin on ilmestynyt asuinympäristöön teoksia, ilman, että kaupunki on sitä kaavassa vaatinut. Miina Äkkijyrkän peltilehmäveistos katsoo piharakennuksen katolta pellolle.

- Kun aloitin mun piti kääntää rakennuttajien pää. He pelkäsivät, että he rakentavat asuntoja ja ihmiset sanovat, että en mä osta tota, kun toi taide ei miellytä mua. Samalla tavalla kuin joku maisema ei miellytä. Sitten kun he huomasivat, että asukkaat todella ottivat taideteokset omakseen. He sanoivat, että satsaamme enemmän kuin sen yhden prosentin. He tajusivat, että tällä saadaan myytyä hyvään hintaan asuntoja.

- Mutta jos halutaan rakentaa halvalla jonnekin pellolle niin että rakennukset on ajateltu kestämään 20-30 vuotta, ei niihin silloin kannata tuoda taidetta. Silloin kannattaa käyttää se prosentti siihen, että asunnoissa olisi jotain muuta laadukasta: puulattia, hienompi keittiö tai poreallas.

Otaniemi
Tuula Isohanni aloitti taidekordinoinnin Otaniemessä tekemällä kävelyjä ja kartan. Esittelemällä alueen. Otaniemi Kuva: Minna Joenniemi tuula isohanni

Kohti huippuyliopistoa - taiteella Aaltoa päin

Nämä Aallon suunnittelemat tilat on jotenkin pyhiä. Kun tulin tänne niin minulle sanottiin, että ei sinulla ole mitään mahdollisuutta ripustaa tänne mitään.

Ensimmäinen teos on paikallaan Alvar ja Elissa Aallon suunnittelemassa päärakennuksessa. Se on opiskelijatyö. Ja sen ripustaminen on pieni vallankumous.

- Nämä Aallon suunnittelemat tilat on jotenkin pyhiä. Kun tulin tänne niin minulle sanottiin, että ei sinulla ole mitään mahdollisuutta ripustaa tänne mitään.

Mutta kun keskustelut avattiin Alvar Aalto -säätiön kanssa, niin joustoa löytyi. Säätiö puolisi sitä, että tulevaisuus näkyy talossa. Kiipeilijät ripustivat teoksen huomaamattomasti kattoon. Taideprojekti muuttaa tottuja tapoja.

- Mulle sanottiin, että mitään ei voi tehdä. Se on lamaannuttavaa. Se on murrettu nyt. Tänne on tuotu opiskelijatyö kaikkein pyhimpään paikkaan.

Innotorus
Innotorus. Taidepuhetta aaltolaisittain: teos on tensegrity rakenteinen. Se merkitsee, että puristus ja vetojännitys ovat tasapainossa, muodostaen illuusion irrallaan toisistaan kelluvista putkista. Teoksen tekijät ovat opiskelijat Otso Helenius (ARTS), Jesper Jokilehto (ARTS), Eero Kaarlehto (ENG), Juha-Matti Lappalainen (ARTS) ja Pekka Lehtelä (SCI). Innotorus Kuva: Mikko Raskinen Aalto-yliopisto tuula isohanni


Lue lisää

Prosenttitaide unohtui taantumassa – läänintaiteilija haluaa taiteen takaisin rakentamiseen

Prosenttitaidetta Helsingin kaupunginmuseon sivulta (hakusana prosentti)

Prosenttitaidetta Oulussa, jossa prosenttiperiaate otettiin käyttöön jo 60-luvulla.

Prosenttitaidetta Salossa

Vantaan Leinelän kaupunginosan taidesuunnitelma

Tampereen Vuoreksen kaupunginosan taideteokset

Joensuun Penttilänranta, jossa on kerätty rakentajien käyttöön taiteilijapankki.

Ympäristötaiteen seura

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.