Hyppää pääsisältöön

Uskaltaisitko kokeilla kansantansseja?

tanssiteatteri Tsuumi lavalla
tanssiteatteri Tsuumi lavalla Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiteatteri tsuumi lavalla

Suomalainen kansantanssi, tanhu herättää monissa epäluuloa, aivan turhaan! Omasta kulttuuriperimästämme voi olla aidosti ylpeä. Suomesta löytyy tanssiteattereita, joiden tanssijoilla on kansantanssitausta. Nämä ammattitanssijat tekevät mukaansatempaavaa taidetta, esityksissä voi käydä päivittämässä ennakkoluulojaan kansantanssista.

Uskaltaisitko kokeilla kansantanssia?

Vanha juttu, on jo kokeiltu
81% (242 ääntä)
Tottahan toki, kaikkea pitää kokeilla!
16% (47 ääntä)
En, mutta voisin uskaltaa sitä katsomaan
2% (6 ääntä)
En todellakaan, ennemmin omaa siskoa tai veljeä
1% (2 ääntä)
Ääniä yhteensä: 297

Katso tästä miten kävi kun Stradan Joonatan vietiin kansantanssien pyörteisiin vappuna.

Tanssiteatteri Tsuumi vie Kake Randelinista karjalaan

Tanssiteatteri Tsuumi on helsinkiläinen ryhmä, joka on toiminut 16 vuoden ajan. Tsuumi tekee varsin poikkitaiteellista tanssiteatteria, jossa kansantanssi näkyy tanssijoiden koulutuspohjassa.

”Me ollaan rosoa, juurevaa, arkaaisesta ponnistava ryhmä, joka tekee kuitenkin tässä päivässä olevaa tanssitaidetta lähtökohtaisesti”, kuvailee Tsuumin taiteellinen johtaja Reetta-Kaisa Iles ryhmän tyyliä.

”Ehkä vois sanoa niin, että alkuaikoina yritettiin uudistaa kansantanssia, mutta enää 10 vuoteen se ei oo onneks ollut tavoite, vaan on tehty siitä materiaalista mitä kulloinkin ihmisellä on sisässään”, jatkaa koreografi ja Tsuumin entinen taiteellinen johtaja Matti Paloniemi

Reetta-Kaisa Iles, Matti Paloniemi ja Stradan Joonatan Pitkänen
Stradan Joonatan Pitkänen tapasi vapputunnelmissa Reetta-Kaisa Ileksen ja Matti Paloniemen Reetta-Kaisa Iles, Matti Paloniemi ja Stradan Joonatan Pitkänen Kuva: Hannamari Luukkanen matti paloniemi ja stradan joonatan pitkänen

Perinteitä ei haluta pitää säilyttämisen pakosta esillä, vaan esitykset kasaantuvat niistä elementeistä, joista tekijät ovat innostuneita.

”Omien juurien arvostaminen, tajuaminen missä virrassa kulkee on tärkeetä ja toivottavasti se näkyy meidän teoksissa,” Reetta-Kaisa kuvailee omaa suhtautumista kansantanssiperinteeseen.

Tanssiteatteri Tsuumi Kaken bändinä
Kaken bänditreeneissä Tanssiteatteri Tsuumi Kaken bändinä Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiteatteri tsuumi kaken bändinä

Tsuumi harjoittelee tällä hetkellä esitystä, joka kertoo Kake nimisestä yhtyeestä. Yhtye on hurmioitunut 80-luvun syntikkasaundeista ja iskelmämusiikista. Bändin haaveet ovat suuret, he suunnittelevat massiivista maailmankiertuetta, tosin sisäiset ristiriidat tuovat jännitettä yhtyeen matkaan.

Esitys on mielenkiintoinen sekoitus tanssia, teatteria ja musiikkia. Esiintyjät tanssivat, laulavat ja soittavat itse bändissä.

”Sitten voi olla, että mitä Kake Randelin ja kansantanssi tekevät yhdessä? Siinä on esimerkiksi flamencoon viittaavia asioita, mutta siinä on myös paljon suomalaiseen kansantanssiin viittaavia asioita, Nimenomaan rytmiikassa, rytmin käytössä ja kehon rytmissä siellä mennään tuonne karjalaisella alueelle, että sekin siellä sykkii”, kuvailee esityksen koreografi Matti.

Tanssiteatteri Tsuumin esitys
Kaken bändi ja "Kielletyt tunteet" Tanssiteatteri Tsuumin esitys Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiteatteri tsuumin esitys

Tanssin perustana yhteinen kansantanssituntemus

Osa Tsuumin jäsenistä esiintyy myös Tsip-ryhmässä, johon kuuluu tanssijoita sekä kansanmuusikoita. Ryhmä tekee kokeellista improvisaatiota, jonka tarkoituksena on oppia toisten kuuntelemista. Ryhmän harjoitusta on hauska seurata, siinä hengitys ja liike luovat rytmin ja yhtäkkiä koko ryhmää elää yhdessä keskittyneesti. Tällä kertaa ryhmän jäsenet heittävät keppiä toisilleen, yhdessä liikkuen, yhtäkkiä kepin heittelystä tulee hypnoottisen kaunista seurattavaa.

Tanssiryhmä Tsip
Tsip harjoittelee improvisaatiota Tanssiryhmä Tsip Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiryhmä tsip

Miten tässä näkyy kansantanssi?
”Tanssija tunnistaa, kun mä teen määrätynlaisen pyörähdyksen, että tuo on tuota karjalaista tyyliä. Se voi olla niin hienovaraista, että sitä ei ulkopuolinen tunnista, mutta meidän ryhmä tunnistaa sisältä niitä asioita. Me tehdään joku asia, joka yhtäkkiä tulee sieltä perinteestä”, Tsip ryhmän jäsen Reetta-Kaisa Iles kertoo.

Mutta mitä kansantanssi on nykyään? Reetta-Kaisa löytää heti ainakin neljä erilaista kansantanssimuotoa: ”On kansantanssin harrastuskenttä, mä miellän nykyään yhtenä kansantanssina lavatanssit ja yks kansantanssin muoto on baaritanssiminen. Ja me taas tehdään kansantanssia ammattina, työnä.”

Kiinnostavaa onkin, että meiltä suomalaisilta puuttuu yhteinen pohja kansantanssille.

”Meillä ei oo mitään yhteistä semmosta tavallaan homogeenisesti koko kansan jaettavaa tanssia, vaan meillä on olemassa tietynlainen kansantanssiskene ja sitä ulkopuolelta katsova ryhmä. Ja se on just mielenkiintoinen asia, että jokaisella ei oo kokemusta kansantansseista, en tiiä pitäiskökään olla. Meillä ei oo tavallaan yhteistä kansantanssiperimää, jonka ansiosta liikkuisimme kaikki samalla tavoin.”, Tsuumin toinen taiteellinen johtaja Tuomas Juntunen pohtii.

”Sen tunnistaa, että Suomessa ei olla mitenkään kauheen ylpeitä omasta perinteestään. Jos meet sanomaan, että me käytetään tätä omaa kansanperinnettä, niin vastaus on, että mitä miks? Mut sekin on menossa musta ohi selkeesti”, Reetta kertoo kokemuksistaan.

Nämä tanssin ammattilaiset haluavatkin viedä perinnettä omalla tavallaan eteenpäin.

”Kyllä mäkin näen sen semmosena oman kulttuuriperinnön hyväksikäyttämisenä. Mut ei sen takia, että tätä pitäis erikseen säilyttää, ei se oo kiinnostavaa”, Reetta-Kaisa miettii.

”Semmonen luutunut kuvasto ei siinä kiinnosta, et kansantanssin pitäis olla jonkun tietyn näköistä,vaan, että se on väline tutkia jotain ajassa ja muutoksessa olevaa juttua, jossa on tunnistettavia elementtejä 100, 200, 300 vuoden sisältä”, Tuomas säestää.

tanssiryhmä tsip
tanssiryhmä tsip Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiryhmä tsip

Disclaimer: Kirjoittaja harrastaa itsekin tanhuja ja kansanmusiikkia, joten artikkeli ei ollut millään muotoa objektiivinen.

Harrastan siis itsekin tuota lajia, joka saa yleensä varsin epäuskoisen vastaanoton. Miksi ihmeessä olen siis valinnut lajin, joka koetaan jäykäksi ja epäseksikkääksi? Ainakin eksoottisuuspisteitä, tuota yleisön huonosti tuntemasta harrastuksesta saa! Kansantanssit vievät mielestäni varsin helposti mukaansa ja yhdessä tanssimisen ilo tarttuu. Haastetta tansseissa riittää aivan kuten muissakin tanssilajeissa, oppimisen tie on loputon. Kaiken lisäksi Suomi on mahtava maa, josta löytyy keskenään hyvin erilaisia tanssiperinteitä. Idässä tanssittiin kiivaita katrilleja, lännessä taas taidokkaita polskia. Kaikkea näitä erilaisia tansseja yhdistellään meidänkin ryhmän koreografioissa. Tanhuihin kuuluvat myös polkat, valssit, jenkat ja humpat, joten voin siis myös brassailla lavatansseissa, jos sinne eksyy.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • “Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden

    Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.

    Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Humaani älykaupunki perustuu luottamukseen

    Mitä älykkäät kaupungit merkitsevät asukkaiden kannalta?

    Älykkäät kaupungit ovat tulossa! Toistaiseksi älykaupunki näyttää ulospäin sellaiselta kuin esimerkiksi Helsinki, jossa on mainiosti toimivia kaupunkipyöriä. Ratikan kulkua voi seurata älypuhelimella, koska raitiovaunujen sijainti on avointa dataa.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

  • Avaruusromua: Ihmisen ääni, sähkökitara ja kirkkourut

    Soitin joka meillä on aina mukanamme.

    Maailman vanhin instrumentti. Soitin, joka meillä on aina mukanamme. Se on ihmisääni. Tutkijat sanovat, että ihmisäänen kehittyminen nykyisenlaiseksi on kestänyt noin 200 000 vuotta, joten kyllä tämän instrumentin kehittelyyn on jokin aika mennyt. Laulaminen on eräs parhaista keinoista rauhoittua ja keskittyä, sanovat musiikkiterapeutit. Laulaminen rentouttaa. Ihmisääni vaikuttaa. Avaruusromussa ihmisäänen lisäksi muun muassa sähkökitara ja kirkkourut. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Testaa kuinka kauhee akka olet?

    Kuka "hankala" mytologinen naishahmo olet?

    Oletko kuullut Raamatun Aatamin ex-vaimosta Lilithistä? Siitä, joka karkasi bilettämään demonien kanssa. Kauhee akka -radiosarja tutustuu “hankaliin” mytologisiin naishahmoihin. Testaa, kuka ja kuinka kauhee akka itse olet.

  • Astrid Lindgrenin elämän kipein vaihe muuttui elokuvaksi – suhde pomoon ja lapsen luovuttaminen sijaiskotiin

    Draamaelokuva seuraa tarkkaan tositapahtumia

    Tanskalaisen Pernille Fischer Christensenin ohjaama Nuori Astrid -elokuva poimii aiheekseen lastenkirjailijan elämän kipeimmän tapahtumasarjan. Astrid Lindgren (tuolloin Ericsson) ryhtyi suhteeseen keski-ikäisen naimisissa olevan miehen kanssa. Hän synnytti aviottoman lapsen 18-vuotiaana ja ajautui suuriin vaikeuksiin. Tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Peppi Pitkätossua ja Lindgrenin lastenkirjailijauraa.