Hyppää pääsisältöön

Uskaltaisitko kokeilla kansantansseja?

tanssiteatteri Tsuumi lavalla
tanssiteatteri Tsuumi lavalla Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiteatteri tsuumi lavalla

Suomalainen kansantanssi, tanhu herättää monissa epäluuloa, aivan turhaan! Omasta kulttuuriperimästämme voi olla aidosti ylpeä. Suomesta löytyy tanssiteattereita, joiden tanssijoilla on kansantanssitausta. Nämä ammattitanssijat tekevät mukaansatempaavaa taidetta, esityksissä voi käydä päivittämässä ennakkoluulojaan kansantanssista.

Uskaltaisitko kokeilla kansantanssia?

Vanha juttu, on jo kokeiltu
81% (242 ääntä)
Tottahan toki, kaikkea pitää kokeilla!
16% (47 ääntä)
En, mutta voisin uskaltaa sitä katsomaan
2% (6 ääntä)
En todellakaan, ennemmin omaa siskoa tai veljeä
1% (2 ääntä)
Ääniä yhteensä: 297

Katso tästä miten kävi kun Stradan Joonatan vietiin kansantanssien pyörteisiin vappuna.

Tanssiteatteri Tsuumi vie Kake Randelinista karjalaan

Tanssiteatteri Tsuumi on helsinkiläinen ryhmä, joka on toiminut 16 vuoden ajan. Tsuumi tekee varsin poikkitaiteellista tanssiteatteria, jossa kansantanssi näkyy tanssijoiden koulutuspohjassa.

”Me ollaan rosoa, juurevaa, arkaaisesta ponnistava ryhmä, joka tekee kuitenkin tässä päivässä olevaa tanssitaidetta lähtökohtaisesti”, kuvailee Tsuumin taiteellinen johtaja Reetta-Kaisa Iles ryhmän tyyliä.

”Ehkä vois sanoa niin, että alkuaikoina yritettiin uudistaa kansantanssia, mutta enää 10 vuoteen se ei oo onneks ollut tavoite, vaan on tehty siitä materiaalista mitä kulloinkin ihmisellä on sisässään”, jatkaa koreografi ja Tsuumin entinen taiteellinen johtaja Matti Paloniemi

Reetta-Kaisa Iles, Matti Paloniemi ja Stradan Joonatan Pitkänen
Stradan Joonatan Pitkänen tapasi vapputunnelmissa Reetta-Kaisa Ileksen ja Matti Paloniemen Reetta-Kaisa Iles, Matti Paloniemi ja Stradan Joonatan Pitkänen Kuva: Hannamari Luukkanen matti paloniemi ja stradan joonatan pitkänen

Perinteitä ei haluta pitää säilyttämisen pakosta esillä, vaan esitykset kasaantuvat niistä elementeistä, joista tekijät ovat innostuneita.

”Omien juurien arvostaminen, tajuaminen missä virrassa kulkee on tärkeetä ja toivottavasti se näkyy meidän teoksissa,” Reetta-Kaisa kuvailee omaa suhtautumista kansantanssiperinteeseen.

Tanssiteatteri Tsuumi Kaken bändinä
Kaken bänditreeneissä Tanssiteatteri Tsuumi Kaken bändinä Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiteatteri tsuumi kaken bändinä

Tsuumi harjoittelee tällä hetkellä esitystä, joka kertoo Kake nimisestä yhtyeestä. Yhtye on hurmioitunut 80-luvun syntikkasaundeista ja iskelmämusiikista. Bändin haaveet ovat suuret, he suunnittelevat massiivista maailmankiertuetta, tosin sisäiset ristiriidat tuovat jännitettä yhtyeen matkaan.

Esitys on mielenkiintoinen sekoitus tanssia, teatteria ja musiikkia. Esiintyjät tanssivat, laulavat ja soittavat itse bändissä.

”Sitten voi olla, että mitä Kake Randelin ja kansantanssi tekevät yhdessä? Siinä on esimerkiksi flamencoon viittaavia asioita, mutta siinä on myös paljon suomalaiseen kansantanssiin viittaavia asioita, Nimenomaan rytmiikassa, rytmin käytössä ja kehon rytmissä siellä mennään tuonne karjalaisella alueelle, että sekin siellä sykkii”, kuvailee esityksen koreografi Matti.

Tanssiteatteri Tsuumin esitys
Kaken bändi ja "Kielletyt tunteet" Tanssiteatteri Tsuumin esitys Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiteatteri tsuumin esitys

Tanssin perustana yhteinen kansantanssituntemus

Osa Tsuumin jäsenistä esiintyy myös Tsip-ryhmässä, johon kuuluu tanssijoita sekä kansanmuusikoita. Ryhmä tekee kokeellista improvisaatiota, jonka tarkoituksena on oppia toisten kuuntelemista. Ryhmän harjoitusta on hauska seurata, siinä hengitys ja liike luovat rytmin ja yhtäkkiä koko ryhmää elää yhdessä keskittyneesti. Tällä kertaa ryhmän jäsenet heittävät keppiä toisilleen, yhdessä liikkuen, yhtäkkiä kepin heittelystä tulee hypnoottisen kaunista seurattavaa.

Tanssiryhmä Tsip
Tsip harjoittelee improvisaatiota Tanssiryhmä Tsip Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiryhmä tsip

Miten tässä näkyy kansantanssi?
”Tanssija tunnistaa, kun mä teen määrätynlaisen pyörähdyksen, että tuo on tuota karjalaista tyyliä. Se voi olla niin hienovaraista, että sitä ei ulkopuolinen tunnista, mutta meidän ryhmä tunnistaa sisältä niitä asioita. Me tehdään joku asia, joka yhtäkkiä tulee sieltä perinteestä”, Tsip ryhmän jäsen Reetta-Kaisa Iles kertoo.

Mutta mitä kansantanssi on nykyään? Reetta-Kaisa löytää heti ainakin neljä erilaista kansantanssimuotoa: ”On kansantanssin harrastuskenttä, mä miellän nykyään yhtenä kansantanssina lavatanssit ja yks kansantanssin muoto on baaritanssiminen. Ja me taas tehdään kansantanssia ammattina, työnä.”

Kiinnostavaa onkin, että meiltä suomalaisilta puuttuu yhteinen pohja kansantanssille.

”Meillä ei oo mitään yhteistä semmosta tavallaan homogeenisesti koko kansan jaettavaa tanssia, vaan meillä on olemassa tietynlainen kansantanssiskene ja sitä ulkopuolelta katsova ryhmä. Ja se on just mielenkiintoinen asia, että jokaisella ei oo kokemusta kansantansseista, en tiiä pitäiskökään olla. Meillä ei oo tavallaan yhteistä kansantanssiperimää, jonka ansiosta liikkuisimme kaikki samalla tavoin.”, Tsuumin toinen taiteellinen johtaja Tuomas Juntunen pohtii.

”Sen tunnistaa, että Suomessa ei olla mitenkään kauheen ylpeitä omasta perinteestään. Jos meet sanomaan, että me käytetään tätä omaa kansanperinnettä, niin vastaus on, että mitä miks? Mut sekin on menossa musta ohi selkeesti”, Reetta kertoo kokemuksistaan.

Nämä tanssin ammattilaiset haluavatkin viedä perinnettä omalla tavallaan eteenpäin.

”Kyllä mäkin näen sen semmosena oman kulttuuriperinnön hyväksikäyttämisenä. Mut ei sen takia, että tätä pitäis erikseen säilyttää, ei se oo kiinnostavaa”, Reetta-Kaisa miettii.

”Semmonen luutunut kuvasto ei siinä kiinnosta, et kansantanssin pitäis olla jonkun tietyn näköistä,vaan, että se on väline tutkia jotain ajassa ja muutoksessa olevaa juttua, jossa on tunnistettavia elementtejä 100, 200, 300 vuoden sisältä”, Tuomas säestää.

tanssiryhmä tsip
tanssiryhmä tsip Kuva: Hannamari Luukkanen tanssiryhmä tsip

Disclaimer: Kirjoittaja harrastaa itsekin tanhuja ja kansanmusiikkia, joten artikkeli ei ollut millään muotoa objektiivinen.

Harrastan siis itsekin tuota lajia, joka saa yleensä varsin epäuskoisen vastaanoton. Miksi ihmeessä olen siis valinnut lajin, joka koetaan jäykäksi ja epäseksikkääksi? Ainakin eksoottisuuspisteitä, tuota yleisön huonosti tuntemasta harrastuksesta saa! Kansantanssit vievät mielestäni varsin helposti mukaansa ja yhdessä tanssimisen ilo tarttuu. Haastetta tansseissa riittää aivan kuten muissakin tanssilajeissa, oppimisen tie on loputon. Kaiken lisäksi Suomi on mahtava maa, josta löytyy keskenään hyvin erilaisia tanssiperinteitä. Idässä tanssittiin kiivaita katrilleja, lännessä taas taidokkaita polskia. Kaikkea näitä erilaisia tansseja yhdistellään meidänkin ryhmän koreografioissa. Tanhuihin kuuluvat myös polkat, valssit, jenkat ja humpat, joten voin siis myös brassailla lavatansseissa, jos sinne eksyy.

Lisää ohjelmasta

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.