Hyppää pääsisältöön

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia?

Lars Kepler Stradassa
Lars Kepler Stradassa Kuva: Marc Helfer lars kepler

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia tai jopa tehdä murhan? Lars Keplerin dekkareissa murhia selvitetään hypnoosin avulla. Psykiatri Hannu Lauerma kommentoi hypnoosin käyttöä rikostutkimuksessa Stradan pyynnöstä.

Ruotsalaispariskunta Alexandra ja Alexander Ahndoril kirjoittaa yhdessä taiteilijanimellä Lars Kepler. He kävivät Helsingissä esittelemässä viimeisintä teostaan Vainooja. Keplerin valtavan suositut dekkarit vilisevät äärimmäisen raakoja veritekoja. Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

”Emme pyri tekemään väkivallasta kaunista emmekä romanttista.Väkivalta on kauheaa ja kirjoissamme se on ihan yhtä kauheaa. Meiltä kysytään usein väkivallasta, mutta kirjoittamisessamme on optimismia. Kirja alkaa kaaoksesta, murhasta, jossa veri roiskuu, mutta se päättyy aina järjestykseen. Tappaja pysäytetään, kun saadaan vastauksia. Tarinamme näyttävät aina jännitysromaaneilta, mutta pinnan alta löytyy psykologinen trilleri. Vainoojassakin on veitsiä ja erittäin hankala tappaja. On siinä vertakin”, kertovat Alexandra ja Alexander Ahndoril.

Lars Keplerin dekkari Vainooja
Lars Keplerin dekkari Vainooja Kuva: Tammi vainooja

Vainooja kertoo sarjamurhaajasta, joka ensin kuvaa salaa naisuhreistaan intiimejä videoita YouTubeen ja murhaa naiset sitten mitä raaimmin tavoin. Poliisi kutsuu hätiin psykiatri Erik Maria Barkin, joka on lukijoille tuttu jo Keplerin esikoisteoksesta Hypnotisoija. Barkin erikoisalaa on hoitaa psyykkisistä traumoista kärsiviä potilaita hypnoosin keinoin. Miksi hypnoosi kiinnostaa Lars Kepleriä?

“Meillä on sisäpiirin tietoa hypnoosista, koska isoveljeni työskentelee hypnotisoijana. Me siis tiedämme hypnoosista paljon, ja se on kiintoisa aihe, koska kaikkialla maailmassa
poliisi käyttää sitä joskus kuulustellessaan todistajia. Ihmisten mieleen yritetään palauttaa asioita, joita he eivät järkytyksen tai pelon takia muista”, selittää Alexander Ahndoril.

Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

Psykiatri Hannu Lauerma työskentelee muun muassa vankiloissa ja on poliisitutkinnan yhteydessä turvautunut myös hypnoosiin. Menetelmästä on usein hyötyä, mutta oikeudenkäynnin todisteeksi hypnoosin avulla saadut tiedot eivät kelpaa. Hypnotisoijankin on joskus vaikea erottaa toisistaan potilaan aitoja ja vääriä muistikuvia.

”Muistikuva ei ole oikeudessa pätevä todiste, vaan se ohjaa esitutkintaa. Jos esimerkiksi tiedämme etta todennäköistä murhaajaa on kuljettanut auto, joka on nähty vaikka metsätiellä vilaukselta, mutta todistaja ei muista minkälainen auto se on, niin parhaassa tapauksessa hypnoosin avulla saadaan tietoa automerkistä, väristä ja harvinaisissa tapauksissa jopa rekesterinumerosta. Se rajaa ja suuntaa esitutkintaa. Sen jälkeen selvitetään, onko mahdollista, että autorekesteristä löytyvä auto olisi paikalla ollut. Eli hypnoosi on esitutkinnan suuntamisen menetelmä ei todiste”, sanoo Lauerma.

elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars
elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars Kuva: Kustannusosakeyhtiš Tammi elokuvakansi

Pystyykö hypnotisoija manipuloida potilaan persoonallisuutta tai saada tämän tekemään asioita vasten tahtoaan? Voiko hypnoosipotilaan suggeroida murhaamaan ihmisen?

”Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että ei. Se edellyttää pitkäaikaista työskentelyä ja halukkuutta. Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista”, väittää psykiatri.

Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista.― Hannu Lauerma

Alexander ja Alexandra Ahndoril opiskelevat jokaista kirjaansa varten rikospoliisin ja oikeuslääkärien käyttämiä tekniikoita. Hypnoosista kirjoittaakseen Alexander luki aiheesta kaiken mitä käsiinsä sai, ja kävi lisäksi itsekin hypnotisoitavana. Hänelle kokemus oli hauska, mutta Alexandra ei halunnut moiseen ryhtyä.

”En ikinä halua tulla hypnotisoiduksi! Alexander on kokenut sen, mutta minä olen kontrollifriikki. Pelkään kai, etten koskaan enää heräisi. Olen nähnyt hänen veljensä hypnotisoivan ihmisiä, ja se on hyvin kummallista. Näyttää kuin ihminen nukkuisi, mutta hän alkaakin totella jotakuta. Suhtaudun hypnotisointiin hyvin kaksijakoisesti”, sanoo Alexandra.

Vainooja-teostaan varten kirjailijapariskunta etsi tietoja pakkomielteisistä ahdistelijoista.

”Vainoaminen on suuri ongelma Ruotsissa. Me olemme tietenkin tutkineet aihetta paljon. Yhdeksän prosenttia ruotsalaisista on joskus ollut vainoojan kohteena. Vainoojat muistuttavat
profiililtaan sarjamurhaajia, koska He ovat riippuvaisia vainoamisesta. He pyrkivät saamaan teostaan aina vain isompaa tyydytystä, joten haluavat koko ajan lähemmäs ja lopulta uhrin kotiin. Kaikki alkaa aina jonkinlaisesta rakkaudentunteesta, mutta se voi milloin vain muuttua väkivallaksi”, selittävät Alexandra ja Alexander.

Kirjailijapariskunnalla on kolme tytärtä. Saavatko he lukea Lars Keplerin kirjoja?

”Eivät. He ovat liian nuoria. He haluaisivat, mutta ei... Olemme sanoneet, että aikaisintaan 15-vuotiaana. Olisi liian rankkaa heille, että äiti ja isä kirjoittavat tällaista. Onneksi nämä kirjat kirjoittaa Lars Kepler”, sanoo pari.

Teksti : Marc Helfer

Kommentit
  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Onko onnellisuuden tavoittelu turhanpäiväistä ja omissa tunteissa vellominen itsekeskeistä?

    Onko yksilökeskeisyys vienyt meidät kauemmas toisistamme?

    Onnellisuuden ajatellaan olevan jokaisen omalla vastuulla. Mutta mihin se johtaa? KulttuuriCocktail kutsui kaksi taiteilijaa, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Akse Petterssonin sekä laulaja-lauluntekijä Yonan, puhumaan tunteista, itsekeskeisyydestä ja taiteesta. Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa, jota syytetään usein myös itsekeskeisyydestä.

  • Aivoverenvuoto ei lopettanut sarjakuvataiteilijan luomistyötä

    Realistista sarjakuvaa rohkeasti omasta elämästä

    Tamperelainen sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kehittänyt jännittävän reseptin tekemiselleen. Sarjakuva loikkaa omasta rakastumisesta ja kodin remontoimisesta Tampereen historiaan ja kuluttamisen ideologiaan. Takalo ei myöskään kaihda kertoa omasta vakavasta sairastumisestaan ja masennuksestaan.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Teeman kesän elokuvat 2018

    Musikaaleja, Kieślowskia, Tati ja De Niro...

    Teeman kesän elokuvissa mm. musikaaleja, Kieślowskia, Tatia... Elokuvia neljänä iltana viikossa ja Areenassa koko ajan!

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.