Hyppää pääsisältöön

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia?

Lars Kepler Stradassa
Lars Kepler Stradassa Kuva: Marc Helfer lars kepler

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia tai jopa tehdä murhan? Lars Keplerin dekkareissa murhia selvitetään hypnoosin avulla. Psykiatri Hannu Lauerma kommentoi hypnoosin käyttöä rikostutkimuksessa Stradan pyynnöstä.

Ruotsalaispariskunta Alexandra ja Alexander Ahndoril kirjoittaa yhdessä taiteilijanimellä Lars Kepler. He kävivät Helsingissä esittelemässä viimeisintä teostaan Vainooja. Keplerin valtavan suositut dekkarit vilisevät äärimmäisen raakoja veritekoja. Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

”Emme pyri tekemään väkivallasta kaunista emmekä romanttista.Väkivalta on kauheaa ja kirjoissamme se on ihan yhtä kauheaa. Meiltä kysytään usein väkivallasta, mutta kirjoittamisessamme on optimismia. Kirja alkaa kaaoksesta, murhasta, jossa veri roiskuu, mutta se päättyy aina järjestykseen. Tappaja pysäytetään, kun saadaan vastauksia. Tarinamme näyttävät aina jännitysromaaneilta, mutta pinnan alta löytyy psykologinen trilleri. Vainoojassakin on veitsiä ja erittäin hankala tappaja. On siinä vertakin”, kertovat Alexandra ja Alexander Ahndoril.

Lars Keplerin dekkari Vainooja
Lars Keplerin dekkari Vainooja Kuva: Tammi vainooja

Vainooja kertoo sarjamurhaajasta, joka ensin kuvaa salaa naisuhreistaan intiimejä videoita YouTubeen ja murhaa naiset sitten mitä raaimmin tavoin. Poliisi kutsuu hätiin psykiatri Erik Maria Barkin, joka on lukijoille tuttu jo Keplerin esikoisteoksesta Hypnotisoija. Barkin erikoisalaa on hoitaa psyykkisistä traumoista kärsiviä potilaita hypnoosin keinoin. Miksi hypnoosi kiinnostaa Lars Kepleriä?

“Meillä on sisäpiirin tietoa hypnoosista, koska isoveljeni työskentelee hypnotisoijana. Me siis tiedämme hypnoosista paljon, ja se on kiintoisa aihe, koska kaikkialla maailmassa
poliisi käyttää sitä joskus kuulustellessaan todistajia. Ihmisten mieleen yritetään palauttaa asioita, joita he eivät järkytyksen tai pelon takia muista”, selittää Alexander Ahndoril.

Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

Psykiatri Hannu Lauerma työskentelee muun muassa vankiloissa ja on poliisitutkinnan yhteydessä turvautunut myös hypnoosiin. Menetelmästä on usein hyötyä, mutta oikeudenkäynnin todisteeksi hypnoosin avulla saadut tiedot eivät kelpaa. Hypnotisoijankin on joskus vaikea erottaa toisistaan potilaan aitoja ja vääriä muistikuvia.

”Muistikuva ei ole oikeudessa pätevä todiste, vaan se ohjaa esitutkintaa. Jos esimerkiksi tiedämme etta todennäköistä murhaajaa on kuljettanut auto, joka on nähty vaikka metsätiellä vilaukselta, mutta todistaja ei muista minkälainen auto se on, niin parhaassa tapauksessa hypnoosin avulla saadaan tietoa automerkistä, väristä ja harvinaisissa tapauksissa jopa rekesterinumerosta. Se rajaa ja suuntaa esitutkintaa. Sen jälkeen selvitetään, onko mahdollista, että autorekesteristä löytyvä auto olisi paikalla ollut. Eli hypnoosi on esitutkinnan suuntamisen menetelmä ei todiste”, sanoo Lauerma.

elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars
elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars Kuva: Kustannusosakeyhtiš Tammi elokuvakansi

Pystyykö hypnotisoija manipuloida potilaan persoonallisuutta tai saada tämän tekemään asioita vasten tahtoaan? Voiko hypnoosipotilaan suggeroida murhaamaan ihmisen?

”Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että ei. Se edellyttää pitkäaikaista työskentelyä ja halukkuutta. Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista”, väittää psykiatri.

Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista.― Hannu Lauerma

Alexander ja Alexandra Ahndoril opiskelevat jokaista kirjaansa varten rikospoliisin ja oikeuslääkärien käyttämiä tekniikoita. Hypnoosista kirjoittaakseen Alexander luki aiheesta kaiken mitä käsiinsä sai, ja kävi lisäksi itsekin hypnotisoitavana. Hänelle kokemus oli hauska, mutta Alexandra ei halunnut moiseen ryhtyä.

”En ikinä halua tulla hypnotisoiduksi! Alexander on kokenut sen, mutta minä olen kontrollifriikki. Pelkään kai, etten koskaan enää heräisi. Olen nähnyt hänen veljensä hypnotisoivan ihmisiä, ja se on hyvin kummallista. Näyttää kuin ihminen nukkuisi, mutta hän alkaakin totella jotakuta. Suhtaudun hypnotisointiin hyvin kaksijakoisesti”, sanoo Alexandra.

Vainooja-teostaan varten kirjailijapariskunta etsi tietoja pakkomielteisistä ahdistelijoista.

”Vainoaminen on suuri ongelma Ruotsissa. Me olemme tietenkin tutkineet aihetta paljon. Yhdeksän prosenttia ruotsalaisista on joskus ollut vainoojan kohteena. Vainoojat muistuttavat
profiililtaan sarjamurhaajia, koska He ovat riippuvaisia vainoamisesta. He pyrkivät saamaan teostaan aina vain isompaa tyydytystä, joten haluavat koko ajan lähemmäs ja lopulta uhrin kotiin. Kaikki alkaa aina jonkinlaisesta rakkaudentunteesta, mutta se voi milloin vain muuttua väkivallaksi”, selittävät Alexandra ja Alexander.

Kirjailijapariskunnalla on kolme tytärtä. Saavatko he lukea Lars Keplerin kirjoja?

”Eivät. He ovat liian nuoria. He haluaisivat, mutta ei... Olemme sanoneet, että aikaisintaan 15-vuotiaana. Olisi liian rankkaa heille, että äiti ja isä kirjoittavat tällaista. Onneksi nämä kirjat kirjoittaa Lars Kepler”, sanoo pari.

Teksti : Marc Helfer

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

  • Miksi tuossa maassa on tammenterho? Avaruusromua 11.2.2018

    Olemmeko me vain oppineet ajattelemaan tietyllä tavalla?

    Kun lapsi kysyi näin antiikin Kreikassa, hänelle vastattiin tammenterhon olevan maassa siksi, että siitä voisi kasvaa tammi. Jos taas lapsi meidän aikanamme ihmettelee tammenterhoa maassa, mitä hänelle vastataan? Tammenterho on maassa siksi, että se on pudonnut puusta maahan. Avaruusromussa eteenpäin suuntautuvia musiikillisia ajatuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera