Hyppää pääsisältöön

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia?

Lars Kepler Stradassa
Lars Kepler Stradassa Kuva: Marc Helfer lars kepler

Voiko hypnoosin avulla selvittää murhia tai jopa tehdä murhan? Lars Keplerin dekkareissa murhia selvitetään hypnoosin avulla. Psykiatri Hannu Lauerma kommentoi hypnoosin käyttöä rikostutkimuksessa Stradan pyynnöstä.

Ruotsalaispariskunta Alexandra ja Alexander Ahndoril kirjoittaa yhdessä taiteilijanimellä Lars Kepler. He kävivät Helsingissä esittelemässä viimeisintä teostaan Vainooja. Keplerin valtavan suositut dekkarit vilisevät äärimmäisen raakoja veritekoja. Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

”Emme pyri tekemään väkivallasta kaunista emmekä romanttista.Väkivalta on kauheaa ja kirjoissamme se on ihan yhtä kauheaa. Meiltä kysytään usein väkivallasta, mutta kirjoittamisessamme on optimismia. Kirja alkaa kaaoksesta, murhasta, jossa veri roiskuu, mutta se päättyy aina järjestykseen. Tappaja pysäytetään, kun saadaan vastauksia. Tarinamme näyttävät aina jännitysromaaneilta, mutta pinnan alta löytyy psykologinen trilleri. Vainoojassakin on veitsiä ja erittäin hankala tappaja. On siinä vertakin”, kertovat Alexandra ja Alexander Ahndoril.

Lars Keplerin dekkari Vainooja
Lars Keplerin dekkari Vainooja Kuva: Tammi vainooja

Vainooja kertoo sarjamurhaajasta, joka ensin kuvaa salaa naisuhreistaan intiimejä videoita YouTubeen ja murhaa naiset sitten mitä raaimmin tavoin. Poliisi kutsuu hätiin psykiatri Erik Maria Barkin, joka on lukijoille tuttu jo Keplerin esikoisteoksesta Hypnotisoija. Barkin erikoisalaa on hoitaa psyykkisistä traumoista kärsiviä potilaita hypnoosin keinoin. Miksi hypnoosi kiinnostaa Lars Kepleriä?

“Meillä on sisäpiirin tietoa hypnoosista, koska isoveljeni työskentelee hypnotisoijana. Me siis tiedämme hypnoosista paljon, ja se on kiintoisa aihe, koska kaikkialla maailmassa
poliisi käyttää sitä joskus kuulustellessaan todistajia. Ihmisten mieleen yritetään palauttaa asioita, joita he eivät järkytyksen tai pelon takia muista”, selittää Alexander Ahndoril.

Uhrien veri roiskuu miltei lukijan silmille.

Psykiatri Hannu Lauerma työskentelee muun muassa vankiloissa ja on poliisitutkinnan yhteydessä turvautunut myös hypnoosiin. Menetelmästä on usein hyötyä, mutta oikeudenkäynnin todisteeksi hypnoosin avulla saadut tiedot eivät kelpaa. Hypnotisoijankin on joskus vaikea erottaa toisistaan potilaan aitoja ja vääriä muistikuvia.

”Muistikuva ei ole oikeudessa pätevä todiste, vaan se ohjaa esitutkintaa. Jos esimerkiksi tiedämme etta todennäköistä murhaajaa on kuljettanut auto, joka on nähty vaikka metsätiellä vilaukselta, mutta todistaja ei muista minkälainen auto se on, niin parhaassa tapauksessa hypnoosin avulla saadaan tietoa automerkistä, väristä ja harvinaisissa tapauksissa jopa rekesterinumerosta. Se rajaa ja suuntaa esitutkintaa. Sen jälkeen selvitetään, onko mahdollista, että autorekesteristä löytyvä auto olisi paikalla ollut. Eli hypnoosi on esitutkinnan suuntamisen menetelmä ei todiste”, sanoo Lauerma.

elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars
elokuvakansi, hypnotisoija, kepler lars Kuva: Kustannusosakeyhtiš Tammi elokuvakansi

Pystyykö hypnotisoija manipuloida potilaan persoonallisuutta tai saada tämän tekemään asioita vasten tahtoaan? Voiko hypnoosipotilaan suggeroida murhaamaan ihmisen?

”Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että ei. Se edellyttää pitkäaikaista työskentelyä ja halukkuutta. Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista”, väittää psykiatri.

Ihminen harvoin tekee mitään oman etiikkansa ja moraalinsa vastaista, vaikka hänelle annettaisiinkin suggestioita. Mutta pitkäaikaisessa kontaktissa tai leiriolosuhteissa on mahdollista luoda ihmiselle sellaisia mielikuvia että ne ohittavat hänen normaalin moraalinsa, niin että hänet saadaan esimerkiksi uskomaan henkirikoksen oikeutukseen. Se ei ole täysin mahdotonta, mutta se on harvinaista.― Hannu Lauerma

Alexander ja Alexandra Ahndoril opiskelevat jokaista kirjaansa varten rikospoliisin ja oikeuslääkärien käyttämiä tekniikoita. Hypnoosista kirjoittaakseen Alexander luki aiheesta kaiken mitä käsiinsä sai, ja kävi lisäksi itsekin hypnotisoitavana. Hänelle kokemus oli hauska, mutta Alexandra ei halunnut moiseen ryhtyä.

”En ikinä halua tulla hypnotisoiduksi! Alexander on kokenut sen, mutta minä olen kontrollifriikki. Pelkään kai, etten koskaan enää heräisi. Olen nähnyt hänen veljensä hypnotisoivan ihmisiä, ja se on hyvin kummallista. Näyttää kuin ihminen nukkuisi, mutta hän alkaakin totella jotakuta. Suhtaudun hypnotisointiin hyvin kaksijakoisesti”, sanoo Alexandra.

Vainooja-teostaan varten kirjailijapariskunta etsi tietoja pakkomielteisistä ahdistelijoista.

”Vainoaminen on suuri ongelma Ruotsissa. Me olemme tietenkin tutkineet aihetta paljon. Yhdeksän prosenttia ruotsalaisista on joskus ollut vainoojan kohteena. Vainoojat muistuttavat
profiililtaan sarjamurhaajia, koska He ovat riippuvaisia vainoamisesta. He pyrkivät saamaan teostaan aina vain isompaa tyydytystä, joten haluavat koko ajan lähemmäs ja lopulta uhrin kotiin. Kaikki alkaa aina jonkinlaisesta rakkaudentunteesta, mutta se voi milloin vain muuttua väkivallaksi”, selittävät Alexandra ja Alexander.

Kirjailijapariskunnalla on kolme tytärtä. Saavatko he lukea Lars Keplerin kirjoja?

”Eivät. He ovat liian nuoria. He haluaisivat, mutta ei... Olemme sanoneet, että aikaisintaan 15-vuotiaana. Olisi liian rankkaa heille, että äiti ja isä kirjoittavat tällaista. Onneksi nämä kirjat kirjoittaa Lars Kepler”, sanoo pari.

Teksti : Marc Helfer

Kommentit
  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • “Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden

    Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.

    Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Humaani älykaupunki perustuu luottamukseen

    Mitä älykkäät kaupungit merkitsevät asukkaiden kannalta?

    Älykkäät kaupungit ovat tulossa! Toistaiseksi älykaupunki näyttää ulospäin sellaiselta kuin esimerkiksi Helsinki, jossa on mainiosti toimivia kaupunkipyöriä. Ratikan kulkua voi seurata älypuhelimella, koska raitiovaunujen sijainti on avointa dataa.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

  • Avaruusromua: Ihmisen ääni, sähkökitara ja kirkkourut

    Soitin joka meillä on aina mukanamme.

    Maailman vanhin instrumentti. Soitin, joka meillä on aina mukanamme. Se on ihmisääni. Tutkijat sanovat, että ihmisäänen kehittyminen nykyisenlaiseksi on kestänyt noin 200 000 vuotta, joten kyllä tämän instrumentin kehittelyyn on jokin aika mennyt. Laulaminen on eräs parhaista keinoista rauhoittua ja keskittyä, sanovat musiikkiterapeutit. Laulaminen rentouttaa. Ihmisääni vaikuttaa. Avaruusromussa ihmisäänen lisäksi muun muassa sähkökitara ja kirkkourut. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Testaa kuinka kauhee akka olet?

    Kuka "hankala" mytologinen naishahmo olet?

    Oletko kuullut Raamatun Aatamin ex-vaimosta Lilithistä? Siitä, joka karkasi bilettämään demonien kanssa. Kauhee akka -radiosarja tutustuu “hankaliin” mytologisiin naishahmoihin. Testaa, kuka ja kuinka kauhee akka itse olet.

  • Astrid Lindgrenin elämän kipein vaihe muuttui elokuvaksi – suhde pomoon ja lapsen luovuttaminen sijaiskotiin

    Draamaelokuva seuraa tarkkaan tositapahtumia

    Tanskalaisen Pernille Fischer Christensenin ohjaama Nuori Astrid -elokuva poimii aiheekseen lastenkirjailijan elämän kipeimmän tapahtumasarjan. Astrid Lindgren (tuolloin Ericsson) ryhtyi suhteeseen keski-ikäisen naimisissa olevan miehen kanssa. Hän synnytti aviottoman lapsen 18-vuotiaana ja ajautui suuriin vaikeuksiin. Tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Peppi Pitkätossua ja Lindgrenin lastenkirjailijauraa.