Hyppää pääsisältöön

Yhteiskuntasopimuksella haettiin konsensusta lama-Suomeen

Esko Ahon hallitus käynnisti vuonna 1991 neuvottelut uuden yhteiskuntasopimuksen saamiseksi Suomeen. Sopimuksen tarkoituksena oli parantaa maan taloutta ja ehkäistä työttömyyttä. Sopimusneuvotteluissa oli kolme osapuolta: palkansaajat, työnantajat sekä hallitus, joka edusti kansanvaltaa. Sopimusta ei kuitenkaan saatu aikaiseksi. Jopa sopimusehdotelman konkreettinen sisältö jäi monille epäselväksi.

Yhteiskuntasopimuksen juuret ovat 1700-luvulla. Valistusajan ranskalaiskirjailija Jean-Jacques Rousseau käytti termiä kirjassaan Yhteiskuntasopimukset. Yhteiskuntasopimuksen ideana on, että ihmiset solmivat keskenään yhteisesti sovitun sopimuksen, sitoutuvat noudattamaan sitä ja muodostavat näin valtion. Sopimukseen on kirjattu kansalaisten ja valtion oikeudet sekä niiden velvollisuudet toisilleen.

Lähdemme siitä, että luodaan mekanismit, joilla varmistetaan, että kustannusten alentaminen menee hintoihin ja elinkustannukset voisivat kehittyä hyvin maltillisesti, osittain alentua.― Esko Aho, pääministeri

Lama-Suomessa yhteiskuntasopimus nousi päivittäispolitiikkaan, kun Keskustan Esko Ahon johtama hallitus pyrki vuonna 1991 solmimaan Suomeen uuden sellaisen. Komealta, eräänlaiselta ”ylisopimukselta” kalskahtavan, uuden sopimuksen neuvottelut keskittyivät kuitenkin vain kansantalouteen. Neuvotteluiden ongelmakohdat olivat palkka- ja hinnoittelupoliittisia. Etenkin eri leikkaustoimien ja alennusten toteuttamisjärjestyksestä oltiin erimielisiä.

Ahon hallituksen tavoitteena oli ennen kaikkea saada aikaiseksi päätös sopimuspalkkojen, maataloustulojen ja puun hinnan alentamisesta, muiden hintojen jäädyttämisestä sekä verotulojen korottamisesta.

Pääministeri Ahon mukaan sopimuksen tärkein anti olisi työttömyyden ehkäiseminen. Ydinkysymyksenä oli kuitenkin ihmisten elinkustannustason alentaminen. Pääministeri painotti myös verovarojen investointeja rakentamiseen sekä työvoiman koulutukseen.

Jos yhteiskuntasopimuksella tarkoitetaan vain ansiotason leikkaamista, työttömyysturvan leikkaamista, pakkolomia, niin ei se luo mitään oikeudenmukaista perustaa yhteiskuntasopimukselle.― Lauri Ihalainen, puheenjohtaja SAK

Ensimmäinen Ahon ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen hallituksen neuvottelupöytään kutsumista osapuolista olivat työntekijöitä edustavat ammattiyhdistysliikkeet. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen kokosi eri etupiirit yhteen, mutta kaikkia tahoja miellyttävän sopimuksen syntyminen oli kinkkisempi juttu. Palkansaajajärjestöt kun ehtivät jo etukäteen julkisesti kieltäytyä kajoamasta yhteiskuntasopimukseen.

Kuten Aho, näki Ihalainenkin henkilökohtaisesti sopimuksen tärkeimpänä antina sen mahdollisuuden katkaista kiihtyvä työttömyyskierre Suomessa. Parhaana keinona kansalaisten hyvinvoinnille Ihalainen taas näki hintojen alentamisen, esimerkiksi veropolitiikalla.

Ehkä meillä on vähän eri käsityksiä siitä, kumpi tulee ensin, kana vai muna.― Esko Aho

Ahon ja Ihalaisen voidaan todeta olleen ainakin sopimusneuvotteluiden alussa varsin samoilla linjoilla. Sopimuksen mahdollista onnistumista ei pidettykään ensialkuun täysin tavattomana.

Sopimus ei kuitenkaan ollut kahden kauppa. Kolmantena osapuolena neuvotteluissa olivat työnantajat. Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Teollisuuden Keskusliitto totesivat melko pian neuvotteluiden alettua, etteivät voineet lähteä mukaan yhteiskuntasopimukseen, ellei teollisuuden kilpailukykyä ensin parannettaisi.

Emme voi luvata mitään hintojen laskua, jos aiomme taata edes välttävän työllisyyden kaupan kannalta.― Eero Kinnunen, varapääjohtaja Kesko

Liitot vaativat, että yritysten palkkamenoja pienennettäisiin 10 prosenttia, jolloin hintoja voitaisiin vastavuoroisesti alentaa 5 prosenttia. Työntekijät eivät hyväksyneet ehtoja ja neuvottelut alkoivat polkea paikoillaan.

Lopulta sopimuksesta ei syntynyt lasta eikä oikein sitä toistakaan. Jo sopimusehdotelman konkreettinen sisältö jäi rivikansalaisille ja kabinettien ulkopuolelle jätetyille epäselväksi. Lisäksi monet sopimuksen keskeisistä oletuksista eivät juuri kestäneet kriittistä tarkastelua.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.