Hyppää pääsisältöön

Yhteiskuntasopimuksella haettiin konsensusta lama-Suomeen

Esko Ahon hallitus käynnisti vuonna 1991 neuvottelut uuden yhteiskuntasopimuksen saamiseksi Suomeen. Sopimuksen tarkoituksena oli parantaa maan taloutta ja ehkäistä työttömyyttä. Sopimusneuvotteluissa oli kolme osapuolta: palkansaajat, työnantajat sekä hallitus, joka edusti kansanvaltaa. Sopimusta ei kuitenkaan saatu aikaiseksi. Jopa sopimusehdotelman konkreettinen sisältö jäi monille epäselväksi.

Yhteiskuntasopimuksen juuret ovat 1700-luvulla. Valistusajan ranskalaiskirjailija Jean-Jacques Rousseau käytti termiä kirjassaan Yhteiskuntasopimukset. Yhteiskuntasopimuksen ideana on, että ihmiset solmivat keskenään yhteisesti sovitun sopimuksen, sitoutuvat noudattamaan sitä ja muodostavat näin valtion. Sopimukseen on kirjattu kansalaisten ja valtion oikeudet sekä niiden velvollisuudet toisilleen.

Lähdemme siitä, että luodaan mekanismit, joilla varmistetaan, että kustannusten alentaminen menee hintoihin ja elinkustannukset voisivat kehittyä hyvin maltillisesti, osittain alentua.― Esko Aho, pääministeri

Lama-Suomessa yhteiskuntasopimus nousi päivittäispolitiikkaan, kun Keskustan Esko Ahon johtama hallitus pyrki vuonna 1991 solmimaan Suomeen uuden sellaisen. Komealta, eräänlaiselta ”ylisopimukselta” kalskahtavan, uuden sopimuksen neuvottelut keskittyivät kuitenkin vain kansantalouteen. Neuvotteluiden ongelmakohdat olivat palkka- ja hinnoittelupoliittisia. Etenkin eri leikkaustoimien ja alennusten toteuttamisjärjestyksestä oltiin erimielisiä.

Ahon hallituksen tavoitteena oli ennen kaikkea saada aikaiseksi päätös sopimuspalkkojen, maataloustulojen ja puun hinnan alentamisesta, muiden hintojen jäädyttämisestä sekä verotulojen korottamisesta.

Pääministeri Ahon mukaan sopimuksen tärkein anti olisi työttömyyden ehkäiseminen. Ydinkysymyksenä oli kuitenkin ihmisten elinkustannustason alentaminen. Pääministeri painotti myös verovarojen investointeja rakentamiseen sekä työvoiman koulutukseen.

Jos yhteiskuntasopimuksella tarkoitetaan vain ansiotason leikkaamista, työttömyysturvan leikkaamista, pakkolomia, niin ei se luo mitään oikeudenmukaista perustaa yhteiskuntasopimukselle.― Lauri Ihalainen, puheenjohtaja SAK

Ensimmäinen Ahon ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen hallituksen neuvottelupöytään kutsumista osapuolista olivat työntekijöitä edustavat ammattiyhdistysliikkeet. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen kokosi eri etupiirit yhteen, mutta kaikkia tahoja miellyttävän sopimuksen syntyminen oli kinkkisempi juttu. Palkansaajajärjestöt kun ehtivät jo etukäteen julkisesti kieltäytyä kajoamasta yhteiskuntasopimukseen.

Kuten Aho, näki Ihalainenkin henkilökohtaisesti sopimuksen tärkeimpänä antina sen mahdollisuuden katkaista kiihtyvä työttömyyskierre Suomessa. Parhaana keinona kansalaisten hyvinvoinnille Ihalainen taas näki hintojen alentamisen, esimerkiksi veropolitiikalla.

Ehkä meillä on vähän eri käsityksiä siitä, kumpi tulee ensin, kana vai muna.― Esko Aho

Ahon ja Ihalaisen voidaan todeta olleen ainakin sopimusneuvotteluiden alussa varsin samoilla linjoilla. Sopimuksen mahdollista onnistumista ei pidettykään ensialkuun täysin tavattomana.

Sopimus ei kuitenkaan ollut kahden kauppa. Kolmantena osapuolena neuvotteluissa olivat työnantajat. Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Teollisuuden Keskusliitto totesivat melko pian neuvotteluiden alettua, etteivät voineet lähteä mukaan yhteiskuntasopimukseen, ellei teollisuuden kilpailukykyä ensin parannettaisi.

Emme voi luvata mitään hintojen laskua, jos aiomme taata edes välttävän työllisyyden kaupan kannalta.― Eero Kinnunen, varapääjohtaja Kesko

Liitot vaativat, että yritysten palkkamenoja pienennettäisiin 10 prosenttia, jolloin hintoja voitaisiin vastavuoroisesti alentaa 5 prosenttia. Työntekijät eivät hyväksyneet ehtoja ja neuvottelut alkoivat polkea paikoillaan.

Lopulta sopimuksesta ei syntynyt lasta eikä oikein sitä toistakaan. Jo sopimusehdotelman konkreettinen sisältö jäi rivikansalaisille ja kabinettien ulkopuolelle jätetyille epäselväksi. Lisäksi monet sopimuksen keskeisistä oletuksista eivät juuri kestäneet kriittistä tarkastelua.

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.