Hyppää pääsisältöön

Yhteiskuntasopimuksella haettiin konsensusta lama-Suomeen

Esko Ahon hallitus käynnisti vuonna 1991 neuvottelut uuden yhteiskuntasopimuksen saamiseksi Suomeen. Sopimuksen tarkoituksena oli parantaa maan taloutta ja ehkäistä työttömyyttä. Sopimusneuvotteluissa oli kolme osapuolta: palkansaajat, työnantajat sekä hallitus, joka edusti kansanvaltaa. Sopimusta ei kuitenkaan saatu aikaiseksi. Jopa sopimusehdotelman konkreettinen sisältö jäi monille epäselväksi.

Yhteiskuntasopimuksen juuret ovat 1700-luvulla. Valistusajan ranskalaiskirjailija Jean-Jacques Rousseau käytti termiä kirjassaan Yhteiskuntasopimukset. Yhteiskuntasopimuksen ideana on, että ihmiset solmivat keskenään yhteisesti sovitun sopimuksen, sitoutuvat noudattamaan sitä ja muodostavat näin valtion. Sopimukseen on kirjattu kansalaisten ja valtion oikeudet sekä niiden velvollisuudet toisilleen.

Lähdemme siitä, että luodaan mekanismit, joilla varmistetaan, että kustannusten alentaminen menee hintoihin ja elinkustannukset voisivat kehittyä hyvin maltillisesti, osittain alentua.― Esko Aho, pääministeri

Lama-Suomessa yhteiskuntasopimus nousi päivittäispolitiikkaan, kun Keskustan Esko Ahon johtama hallitus pyrki vuonna 1991 solmimaan Suomeen uuden sellaisen. Komealta, eräänlaiselta ”ylisopimukselta” kalskahtavan, uuden sopimuksen neuvottelut keskittyivät kuitenkin vain kansantalouteen. Neuvotteluiden ongelmakohdat olivat palkka- ja hinnoittelupoliittisia. Etenkin eri leikkaustoimien ja alennusten toteuttamisjärjestyksestä oltiin erimielisiä.

Ahon hallituksen tavoitteena oli ennen kaikkea saada aikaiseksi päätös sopimuspalkkojen, maataloustulojen ja puun hinnan alentamisesta, muiden hintojen jäädyttämisestä sekä verotulojen korottamisesta.

Pääministeri Ahon mukaan sopimuksen tärkein anti olisi työttömyyden ehkäiseminen. Ydinkysymyksenä oli kuitenkin ihmisten elinkustannustason alentaminen. Pääministeri painotti myös verovarojen investointeja rakentamiseen sekä työvoiman koulutukseen.

Jos yhteiskuntasopimuksella tarkoitetaan vain ansiotason leikkaamista, työttömyysturvan leikkaamista, pakkolomia, niin ei se luo mitään oikeudenmukaista perustaa yhteiskuntasopimukselle.― Lauri Ihalainen, puheenjohtaja SAK

Ensimmäinen Ahon ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen hallituksen neuvottelupöytään kutsumista osapuolista olivat työntekijöitä edustavat ammattiyhdistysliikkeet. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen kokosi eri etupiirit yhteen, mutta kaikkia tahoja miellyttävän sopimuksen syntyminen oli kinkkisempi juttu. Palkansaajajärjestöt kun ehtivät jo etukäteen julkisesti kieltäytyä kajoamasta yhteiskuntasopimukseen.

Kuten Aho, näki Ihalainenkin henkilökohtaisesti sopimuksen tärkeimpänä antina sen mahdollisuuden katkaista kiihtyvä työttömyyskierre Suomessa. Parhaana keinona kansalaisten hyvinvoinnille Ihalainen taas näki hintojen alentamisen, esimerkiksi veropolitiikalla.

Ehkä meillä on vähän eri käsityksiä siitä, kumpi tulee ensin, kana vai muna.― Esko Aho

Ahon ja Ihalaisen voidaan todeta olleen ainakin sopimusneuvotteluiden alussa varsin samoilla linjoilla. Sopimuksen mahdollista onnistumista ei pidettykään ensialkuun täysin tavattomana.

Sopimus ei kuitenkaan ollut kahden kauppa. Kolmantena osapuolena neuvotteluissa olivat työnantajat. Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Teollisuuden Keskusliitto totesivat melko pian neuvotteluiden alettua, etteivät voineet lähteä mukaan yhteiskuntasopimukseen, ellei teollisuuden kilpailukykyä ensin parannettaisi.

Emme voi luvata mitään hintojen laskua, jos aiomme taata edes välttävän työllisyyden kaupan kannalta.― Eero Kinnunen, varapääjohtaja Kesko

Liitot vaativat, että yritysten palkkamenoja pienennettäisiin 10 prosenttia, jolloin hintoja voitaisiin vastavuoroisesti alentaa 5 prosenttia. Työntekijät eivät hyväksyneet ehtoja ja neuvottelut alkoivat polkea paikoillaan.

Lopulta sopimuksesta ei syntynyt lasta eikä oikein sitä toistakaan. Jo sopimusehdotelman konkreettinen sisältö jäi rivikansalaisille ja kabinettien ulkopuolelle jätetyille epäselväksi. Lisäksi monet sopimuksen keskeisistä oletuksista eivät juuri kestäneet kriittistä tarkastelua.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.