Hyppää pääsisältöön

Raatesalmen tilalla Kuusamossa toteutetaan unelmia

Raatesalmen uusi isäntä Vesa Varpa opettelee hevosenhoitoa.
Raatesalmen uusi isäntä Vesa Varpa opettelee hevosenhoitoa. Kuva: YLE/Reetta Arvila vesa varpa

Kuten monilla muillakin, Vesa ja Mirva Varpalla oli unelma punaisesta tuvasta ja perunamaasta. Sopivaa kohdetta etsittiin vuosia ja suunnitelmat sen kuin paisuivat vuosien kuluessa. Nyt he asuttavat Kuusamon Puutteenkylässä Raatesalmen tilaa, jonka pihapiirissä on jopa kymmenen rakennusta ja pihalla kirmaa islanninhevosia.

"Tässä kävi vähän sillä tavalla, että älä mene katsomaan koiranpentua, jollet ole aikeissa ottaa koiraa", nauraa Vesa.

Etelä-Suomesta muuttaneella pariskunnalla on aikamoinen urakka tilan entisöinnissä, esimerkiksi vanha kunnalliskodin päärakennus on aika huonossa kunnossa. Mutta hiljaa hyvää tulee!

Islannin hevosia Raatteensalmen tilalla Kuusamossa.
Mirva Varpa innostui lapsuuden harrastuksestaan, islanninhevosista, uudelleen muutamia vuosia sitten ja hänellä heräsi unelma omasta vaellustallista. Tällä hetkellä Raatesalmen tilan pihapiirissä kirmaakin kahdeksan islanninhevosta ja kesällä on tarkoitus jo ottaa asiakkaita vastaan. Islannin hevosia Raatteensalmen tilalla Kuusamossa. Kuva: YLE/Reetta Arvila puutteenkylä
Raateslamen tilan päärakennus.
Kuusamojärveltä katsottuna näkee koko entisen kunnalliskodin päärakennuksen kokonaisuudessaan. Talo on sen verran huonossa kunnossa, että siinä on Varpan pariskunnan suurin työ kunnostamisessa. Rakennus on 48 metriä pitkä ja esimerkiksi yksistään alakerrassa on 600 neliötä. Raateslamen tilan päärakennus. Kuva: YLE/Reetta Arvila puutteenkylä
Raatesalmen päärakennus on pommikunnossa, mutta se aiotaan kunnostaa pikkuhiljaa.
Kunnalliskoti suljettiin vuonna 1971 ja sen jälkeen päärakennuksessa oli vuokralla sahayritys, joka oli mielivaltaisesti tehnyt reikiä seiniin ja rakenteisiin tuli tuolloin myös vesivahinkoja. Vesa Varpa laskelee positiivisin mielin, että hänen viisikymppisiin on 13 vuotta aikaa ja siihen mennessä remontti olisi hyvä saada valmiiksi. Taloon on suunnitteilla majoitus- ja juhlatila. Raatesalmen päärakennus on pommikunnossa, mutta se aiotaan kunnostaa pikkuhiljaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila entisöinti
Raatesalmen tilalla asustaa myös maatiaiskanoja.
Varpan pariskunta haaveili jo Järvenpäässä asuessaan kanoista ja niitä hankittiin heti, kun he pääsivät maalaismaisemiin. He päätyivät hyvin terveeseen maatiaisrotuun. Kanat ja kukko tulevat heti tervehtimään, kun ruoka-aika koittaa. Kanoille tarjottiin tällä kertaa jo pehmenneitä kasviksia ja leipää. Raatesalmen tilalla asustaa myös maatiaiskanoja. Kuva: YLE/Reetta Arvila maatiaiskana
Varpan pariskunta asuntaa entisessä työnjohtajan talossa Raatesalmen tilalla.
Keltainen talo on entinen työnjohtajan asunto ja siinä Varpat asuvat nyt. Rakennus on tilan vanhimmasta päästä, se on rakennettu jo 1800-luvulla. Varpan pariskunta asuntaa entisessä työnjohtajan talossa Raatesalmen tilalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila puutteenkylä
Raatesalmen tilalla viihtyy myös kissoja ja koiria.
Raatesalmella on myös kaksi koiraa ja kissaa. Musta Hali on rescue-koira Romaniasta. Raatesalmen tilalla viihtyy myös kissoja ja koiria. Kuva: YLE/Reetta Arvila puutteenkylä
Peltoniemen pariskunta kerää vanhoja traktoreita.
Marja ja Tuomo Peltoniemi ovat vanhoja puutteenkyläläisiä ja nykyisin siis myös Varpojen naapureita. Marja kertoo, että Puutteenkylä on hyvin aktiivinen paikka ja uudet tulokkaat otetaan riemulla vastaan. Peltoniemet harrastavat vanhoja traktoreita, joita on yhteensä kahdeksan. Peltoniemen pariskunta kerää vanhoja traktoreita. Kuva: YLE/Reetta Arvila peltoniemen pariskunta

Vesa Varpa kuvasi videon uusista tulokkaista, kun heille saapui talvella kolme hevosta Islannista.

Kuuntelu juttu:

Kommentit
  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.