Hyppää pääsisältöön

Ihmiskoe sähkötupakalla: käsikirjoitus

Kristiina Patja: "Me tehdään jatkuvasti suurta väestökoetta, jossa me annetaan väestön käyttää vaarallista ainetta ilman minkäänlaista kuluttajavastuuta."

Milo: "Se on niinkun mun mielest terveellisempi vaihtoehto kun tupakka. Vaikka ei ookkaan viel niit pitkäaikasii tutkimuksii."

MOT-tunnus

Tupakkateollisuus kuuluu maailman kannattavimpiin bisneksiin.

Grafikka: Tupakkateollisuuden voitto 41 miljardia euroa (2013)

Se on myös maailman tappavin bisnes.

Grafiikka: Vuosittain yli 6 miljoonaa ihmistä kuolee tupakkaan

Grafiikka: Suomessa kuolee noin 5000 ihmistä vuosittain tupakkaan.

Menestystarinan takana on yksi aine ylitse muiden: nikotiini. Tämän kansainväliset tupakkajätit huomasivat jo 60-luvulta lähtien.

Sitaatteja:
”Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta. Meidän bisneksemme on myydä nikotiinia, riippuvuutta aiheuttavaa huumetta”.
Brown and Williamson (nyk. Reynolds)1963

“Yksi savuke, ja he ovat loppuelämänsä meidän asiakkaitamme”.
Lorillard Tobacco Company 1976

”Nikotiini on huumeen kaltainen aine.” Philip Morris 1996

Tämä on tarina nikotiinibisneksestä, jonka ideana on koukuttaa asiakkaat nuoresta loppuiäksi. Tarinan uusin juoni on sähkötupakka. Juoni joka näyttää kovasti tutulta. Sähkötupakkaa myydään nyt samoilla keinoilla kuin suodatinsavukkeita 50-luvulla ja kevytsavukkeita 70-luvulla. Tuotteita, joita markkinoitiin terveellisempänä vaihtoehtona, mutta jotka sittemmin todettiin tappaviksi.

MOT: Ihmiskoe sähkötupakalla

Kireät tupakkalait ovat poistaneet tupakoinnin työpaikoilta, ravintoloista, lentokoneista ja mainoksista. Suomessa tupakointi on vähentynyt roimasti – tällä hetkellä kuusitoista prosenttia väestöstä tupakoi päivittäin. Sama suuntaus on nähtävissä useimmissa länsimaissa. Lainsäädännön ohella asennemuutoksiin ovat vaikuttaneet tupakkaoikeudenkäynnit.

Tv-uutiset 16.6.1988:
”Suomen ensimmäinen tupakkaoikeudenkäynti on alkanut Helsingin raastuvanoikeudessa.”

Tämä mies on taistellut tupakkajättejä vastaan yli kaksi vuosikymmentä. Hän tietää, miten globaalin tupakkateollisuuden vaikutusvalta yltää Suomeen asti.

Eläkkeellä oleva siviilioikeuden professori Erkki Aurejärvi tunnetaan myös tupakkaprofessorina. Hän käynnisti Euroopan ensimmäisen tupakkaoikeudenkäynnin vuonna 1988. Siinä kiisteltiin tupakkayhtiöiden tuotevastuusta. Istunnot pidettiin Helsingin raastuvanoikeudessa, nykyisessä poliisitalossa.

Erkki Aurejärvi, siviilioikeuden professori:
”Tiesin silloin, että siihen suhtaudutaan yleensä kielteisesti ja sitä pidetään jopa hulluna sitä kannetta. Mutta olin jo niin paljon tutkinut sitä asiaa, että lainopillisessa mielessä se oli vahva kanne.”

Kanteen nosti Pentti Aho, tamperelainen eläkeläinen, joka syytti tupakkayhtiöitä harhaanjohtavasta mainonnasta ja tupakan riskien vähättelystä. Aho oli aloittanut tupakoinnin 16-vuotiaana. Hän sairasti muun muassa kurkunpään syöpää.

Erkki Aurejärvi:
”Tuomari, siinä oli kolme tupakoitsijaa siinä raadissa. Puheenjohtaja oli 63-vuotias rouva, joka oli polttanut pikkutytöstä saakka. Suunnilleen meinasi tulla pöydän yli että nyt se Aurejärvi vie Marlboron suusta.”

Oikeussalissa käytiin samanlaista kiistaa kuin jo vuosia kestäneissä amerikkalaisissa oikeudenkäynneissä. Tupakkateollisuus kiisti tupakoinnin ja syövän välisen yhteyden. Samalla vastuu sysättiin kokonaan tupakoitsijalle. Juttua puitiin eri oikeusasteissa 13 vuotta. Kun Korkeimman oikeuden päätös tuli, Pentti Aho oli jo ehtinyt kuolla syöpään.

Tv-uutiset 7.6.2001:
”Korkein oikeus hylkäsi tupakoitsijan vaatimuksen saada tupakkayhtiöltä vahingonkorvausta.”

Erkki Aurejärvi:
”Korkeimman oikeuden rooli oli estää oikeuden toteutuminen ilmeisesti siitä syystä, ettei tulisi jutturuuhkaa tuomioistuimeen. Kyse oli vastuun pakoilusta.”

Mutta Aurejärvi ei antanut periksi.

Tv-uutiset 3.3.2008:
”Suuri tupakkaoikeudenkäynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa. Kolme naista on nostanut kanteen tupakkayhtiöitäa vastaan..."

Vuonna 2008 Aurejärven johdolla alkoi niin sanottu kevytsavukeoikeudenkäynti. Siinä kolme naista nosti korvauskanteen British American Tobacco –yhtiötä vastaan.

MOT:
"Täällä käytiin kevytsavukeoikeudenkäynti. Miksi ryhdyit siihen kun olit hävinnyt aikaisemman prosessin?"

Erkki Aurejärvi:
"Sen takia, että se oli niin selvä tapaus. Meillä oli Yhdysvalloista teollisuuden sisäisiä asiakirjoja ja tämä kevytsavukeharhautus oli niin selvä. Kevytsavukkeita myytiin kuten kevytlevitteitä tai kevytlimsoja".

Yksi kevytsavukejutun kantajista oli helsinkiläinen Ninja Schröder.

Ninja Schröder:
”Se oli aika raskas tai erittäin raskas. Se oli tällainen ristikuulustelu ja tupakkayhtiöiden puolelta…
minä koin sen, että mä olen siinä oikeestaan se syyllinen.”

Schröder aloitti tupakoinnin 12-vuotiaana. 70-luvulla tupakkayhtiöt lanseerasivat kevytsavukkeet terveellisempänä vaihtoehtona. Markkinointi kohdistui erityisesti naisiin. Schröder siirtyi kevytsavukkeisiin kuten kymmenettuhannet muut suomalaiset naiset.

Ninja Schröder:
"Uskoin, että se on terveellisempää, että se filtteri on parempi ja ei tuu keuhkoihin verrattuna johonkin vihreeseen Norttiin."

Vuonna 2003 Ninja Schröderillä todettiin keuhkosyöpä. Kaiken kaikkiaan hänellä on tähän asti ollut kaksi keuhkosyöpää, keuhkoahtaumatauti ja emfyseema, eli keuhkolaajentumatauti. Kaikki taudit liittyvät tupakointiin.

Ninja Schröder:
"Mulla on elämä tupakoivana naisena ja elämä sen jälkeen. Ne on kaksi eri elämää. Eli syöpä pysäytti mun elämän. Tietenkin mulla on paljon haittoja arkisessa elämässä siitä, mutta toisaalta olen lottovoittaja koska mä olen hengissä."

Ylilääkäri ja tupakkatutkija Kristiina Patja oli kevytsavukeoikeudenkäynnissä todistajana lukuisten muiden suomalaisten asiantuntijoiden tavoin.

Kristiina Patja, tupakkatutkija:
”Kyllä se oli hyvin hämmentävää minusta, lääkärille, istua todistamassa että savukkeet on haitallisia. Kun se on kuitenkin niitä harvoja asioita, jotka epidemiologinen tutkimus on voinut aukottomasti osoittaa, että siihen käytetään sitten aikaa. Toinen oli tää riippuvuuskeskustelu siinä oikeudenkäynnissä. Se on kuitenkin niin selkeästi osoitettu kuin osoittaa voi tieteen avulla jonkun asian, niin sitten sitä pyöritellään sitä kemiallisen riippuvuuden diagnostiikkaa."

MOT:
"Tupakkayhtiöiden mukaan kuluttajalla on oma vastuu. Mitä vastaat siihen?"

Ninja Schröder:
"Minusta 12-vuotias ei ole kykenevä päättämään asiasta. Sehän on aivan naurettavaa sanoa, että 12-vuotias kykenee ottamaan vastuun siitä, että mitä siitä mahdollisesti seuraa. Ja se addiktio on kuitenkin niin kova, että silloin mielellään.. näinhän se on, että ne asiat jotka on mielessä, ne näkee edessään, ja muut sit työntää sivuun."

Tupakkatutkija näkee samankaltaisuuksia kevytsavukkeiden ja uuden sähkötupakan markkinoinnissa.

Kristiina Patja:
”Eli 70-luvulla havaittiin, että naiset eivät polta, kehitettiin naisille kevytsavuke. 90-luvun lopussa nuuska tuli, just urheilijoille markkinoitiin, että nyt saat samat kiksit ilman sitä savua. Ja nyt kun nuuskakaan ei oikein tuntunut toimivan kuitenkaan Suomessa tarpeeksi hyvin, niin nyt tuodaan sitten sähkösavuke. Eli kyllä samankaltaisuutta on ja ne argumentit on aina samat. Ne on aina samat, ”tämä on vähemmän haitallinen” ja ”terveysihmiset eivät ole osoittaneet, että tämä on vaarallista”. Koskaan ei kerrota mitä niissä on, kuluttajavastuuta ei ole minkäänlaista. Tuotteet tuodaan markkinoille, tehdään väestökoe ja sitten odotellaan."

On hämmentävää astua sisään mikkeliläiseen baariin lauantai-iltana. Ilma on sakea kuin 90-luvulla, kuin ravintoloissa sai vielä polttaa tupakkaa. Mutta ilmassa ei ole savua vaan höyryä. Yli sata ihmistä ympäri Suomea on tullut Mikkeli höyryää –tapahtumaan.

Arttu Jalonen:
"Nyt mä oon semmonen puoltoista vuotta osaks höyrytelly niin kyll siin on kyll siin on paljon parempaa ku tupakointi. Ja ehkä osakseen sanotaan cloud chasing – semmonen niin kun pieni pilvien metsästäjä semmonen mikä niin kun ihmisiä kiinnostaa."

Täällä ei niinkään puhuta sähkötupakasta vaan höyryttimestä. Monet ovat entisiä tupakoitsijoita.

Riku Pajari, järjestäjä, Mikkeli höyryää -tilaisuus:
"Tässä on jotenkin nää laitteet, haluu testata uusia laitteita, ne tulee markkinoille, niitä rakennetaan itse ja sitten tavallaan mikä tuntuu hyvältä kädessä ja mikä antaa hyvät höyryt ja mikä sitten vähän pienemmässä muodossa antaa vähän enemmän makua ja tämmösiä ja sitt on itessään nämä nesteetkin, että makujahan on nyt lukemattomia. Niitä tehään koko ajan lisää, että kuka keksii sitten, että mikä maistuu eniten omenapiirakalta tai kuka keksii sen, että ihan kun purkkaa söis ja tämmösiä näin, niin se on mikä mua viehättää se makumaailma siinä."

Suurin osa sähkötupakoitsijoistä käyttää nikotiininestettä.

MOT:
"Tupakkatutkijan mukaan tässä on meneillään suuri ihmiskoe, miten kommentoit?"

Riku Pajari:
"No tavallaan kyllä, että eihän pitkäaikasia vaikutuksia ole pystytty tutkimaan koska tämä on kumminkin aika tuore vielä. Mutta näillä vie muita tutkimuksia mitä on tullu niin ainakaan välitöntä vaaraa ei ole näkynyt ja itsekin edelleen odotan niitä vakavampia oireita mitä mulle kuulemma pitäisi tulla ."

Kristiina Patja:
"Sähkötupakassa, sehän on tällainen joko propyleeniglykoli- tai glyserolineste, johon on liuotettu tupakkakasvista uutettua nikotiinia. Ja esim. tää glyseroli ja propyleeniglykoli, ne on luokiteltu haitallisiksi aineiksi. Esimerkiksi glyseroli lämmitessään muodostaa tällaista akroleiinia, joka on syöväntutkimuslaitos IARC:in mukaan syöpävaarallinen aine ja se on sellainen haitta-aine myös savukkeissa. Eli ne aineet joita sinne keuhkoihin imetään ei ole haitattomia. Se ei myöskään ole vesihöyryä, vaan siinä on tällaisia aerosolimikropartikkeleita ja on tutkimuksissa havaittu, että esimerkiksi sähkösavuketta polttavan verenkierrossa näitä haitta-aineita havaitaan yhtä paljon kuin savuketta polttavalla, kun leimataan niitä aineita. Eivät ne turvallisia ole. En lasteni antaisi näitä missään tapauksessa pössytellä, en edes niitä joissa ei ole nikotiinia."

Sähkötupakkaa ja makunesteitä saavat ostaa vapaasti myös alaikäiset. Sen sijaan nikotiinineste on luokiteltu lääkkeeksi, eikä sitä saa ostaa Suomesta lainkaan. Sitä ostetaan ulkomailta tai netin kautta.

Netissä on lukuisia suomenkielisiä sivustoja, jotka kauppaavat sähkötupakkaa nikotiininesteineen. Sivustot ovat rekisteröityneet ulkomaille, jossa nikotiininestettä saa myydä ja markkinoida vapaasti.

Helena Sipiläinen, päihdetyöntekijä, Lohjan nuorisopalvelut:
"Meil on hirveen hyvät tupakointilastot tällä hetkellä. Et laskua on varsinkin nuorten parissa niin nähty viimeset 10 - 15 vuotta. Et se lasku on ihan selkeetä. Ni mä en työntekijänä kaipais varsinkaan sinne alle 15-vuotiaiden ikäryhmään, enkä alle 18-vuotiaidenkaan ikäryhmään, mitään sellasta tuotetta, joka madaltaa kynnystä tupakoinnin alottamiseen."

Suomalaiset lapset ja nuoret ovat löytäneet sähkötupakan. Lohjan peruskouluihin ja nuorisotaloon sähkötupakka ilmestyi pari vuotta sitten. Päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen arvioi, että Lohjan yläasteikäisistä noin 15% käyttää sähkötupakkaa satunnaisesti.

Helena Sipiläinen:
"Mut eniten mua huolestuttaa tietysti nää alakouluikäset ja, sanotaan, semmoset seiskaluokkalaiset, joiden keskuudessa ei niitä tupakkakokeiluja välttämättä vielä ole, mutta sähkötupakan käyttöä kyllä esiintyy. Tai sit samassa kaveriporukassa liikkuu molempia."

15-vuotiaat Vili ja Milo ovat molemmat kokeilleet sähkötupakka. Milo ensimmäisen kerran ala-asteen viidennellä. Hän käyttää sähkötupakkaa säännöllisesti – ilman nikotiinia.

Milo:
"Poltin puoltoista vuotta normaalii tupakkaa. Ja sitten sähkötupakan avulla lopetin kokonaan tupakoinnin. Ja nyt oon polttanu vähän yli puol vuotta sähkötupakkaa."

MOT:
"Mut et oo siitä päässy eroon?"

Milo:
"En, enkä aio lopettaa, koska ne on sit niinkun, tota, vähän erilaisii ku sellaset perussähkötupakat. Et toi on enemmän harrastus, harrastusta nykyään toi, mitä mä nytten teen."

MOT:
"No, mitä sä tiedät terveysvaaroista?"

Milo:
"No tota, siis siel on käytetään niit syöpää aiheuttavii jotain, en tiedä nimee, tai en muista. Ja jotain keuhko-ongelmia saattaa tulla niistä. Mut ei oo mitään pitkäaikasta, tota, tutkimusta vielä. Se on ollu niin vähän aikaa."

Kouluista on löytynyt lasten suosikkihahmoilla varustettuja sähkösavukkeita. Makuja löytyy lakritsista lohikäärmekarkkiin.

Kristiina Patja:
"Nikotiiniriippuvuus on lasten sairaus. Se aloitetaan alaikäisenä ja se aloitetaan lapsena käytännössä. Jolloin teollisuus on myös siirtämässä, kuten myös nuuskassa aikanaan tai kevytsavukkeissa, he siirtää markkinointia siihen kohtaan, missä väestössä näyttää siltä että nikotiinin käyttö on vähenemässä. Ja meillä se on selvästi nuoret miehet."

Sähkötupakkaa ja höyrylaitteita myivät alun perin pienemmät nettifirmat. Nyt tupakkajätit ovat huomanneet markkinaraon ja tulevat ryminällä mukaan. Tupakkateollisuus on viimeiset vuodet ostanut pienempiä sähkötupakkafirmoja. Sen ohella teollisuus on sijoittanut miljardeja sähkötuotteiden kehittämiseen.

Myös Suomessa toimiva maailman suurin tupakkayhtiö Philip Morris on sijoittanut vuodesta 2008 melkein 2 miljardia euroa uusien niin sanottujen ”vähemmän haitallisten” tuotteiden tutkimiseen. Päivi Mononen-Mikkilä vastaa Suomessa Philip Morrisin viestintä- ja yhteiskuntasuhteista.

Päivi Mononen-Mikkilä, viestintäjohtaja, Philip Morris:
"Philip Morrisille haittojen vähentäminen tarkoittaa, tarkoittaa uusien tuotteiden kehittämistä. Sellaisten tuotteiden, jotka, joiden haitat olisivat mahdollisesti vähempiä kuin poltettavien savukkeiden. Koska poltettavissa savukkeissahan nää myrkylliset yhdisteet syntyy siinä vaiheessa, kun tupakka palaa. Ja näissä uusissa tuotteissa niin, niin hengitetään, tai niistä syntyy aerosolia, jossa sitten mahdollisesti on vähemmän näitä haitallisia yhdisteitä kuin poltettavissa savukkeissa."

Kristiina Patja:
”Tämä vähemmän haitallinen tuotiin huumekeskustelusta (...) tupakkateollisuus toi sen nimenomaan 2000-luvun vaihteessa tupakkapoliittiseen keskusteluun, nimenomaan hämätäkseen meitä tutkijoita ja asiantuntijoita kiistelemään siitä. Me käytämme nyt energiamme jälleen kerran siihen, että kiistelemme että onko tää Marlboro haitallisempi kuin light Marlboro, onko poltettu tupakka haitallisempaa kuin nuuska, eli me käytetään meidän energiaa taas ihan väärään suuntaan. Kun kuitenkin päätavoite on se, että tää nikotiinipitoinen kulutustuote joka on terveydelle haitallinen pitää saada pois markkinoilta. Eli se on myös osittain tällainen hämäystaktiikka tää ”harm reduction”. Jos he aidosti haluaisivat harm reductionia, he vetäisivät poltetut savukkeet markkinoilta."

MOT:
"Onko Philip Morris oikeasti huolestunut ihmisten terveydestä?"

Päivi Mononen-Mikkilä:
"Philip Morris tuo esille joka, joka yhteydessä sen, että tupa… tupakointi on vaarallista. Ja, ja kohdennamme tuotteemme ainoastaan aikuisille tupakoitsijoille. Ja kun puhutaan näistä vähempiriskisistä tuotteista, mahdollisesti vähempiriskisistä tuotteista, niin ne on myöskin tarkoitettu aikuisille tupakoitsijoille."

MOT:
"Onko sähkötupakka vain uusi keino koukuttaa nikotinisteja, saada lisää asiakkaista, nyt kun perinteinen tupakka on vähentynyt niin radikaalisti?"

Päivi Mononen-Mikkilä:
"Niin, me markkinoimme, markkinoimme tai tarkoituksemme on myydä, myydä sähkösavukkeita aikuisille tupakoitsijoille vaihtoehtona, mahdollisesti vähemmän haittoja sisältävänä vaihtoehtona."

MOT:
"Entä sitten, siinähän on kuitenkin sitä nikotiinia? Halutaanko siihen koukuttaa?"

Päivi Mononen-Mikkilä:
"No, mä en myöskään siihen asiaan, asiaan, tota, halua, halua ottaa kantaa, koska, koska mä en tunne, tunne riittävästi nikotiinin, nikotiinin terveysvaikutuksia."

MOT:
"Sähkötupakan terveysriskejä ei suomalaisten lääkäreiden mukaan ole tutkittu tarpeeksi. Monen mielestä nyt on taas uusi ihmiskoe käynnissä. Pitääkö tämä paikkansa?"

Päivi Mononen-Mikkilä:
"En, en halua, halua vastata, vastata tuohon, tuohon kysymykseen. Se että ennen kuin näiden tuotteiden oikeasti voidaan todeta olevan vähempiriskisiä, niin tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta. Tutkimus ei ole vielä lopussa."

Vaikka Philip Morrisin omat tutkimukset ovat kesken, se myy jo sähkötupakkaa maailmalla. Viime vuonna Philip Morris osti brittiläisen sähkötupakkayrityksen, NicoCigsin. Sen ohella Philip Morris myy omia sähköisiä tuotteitaan esimerkiksi Japanissa, Italiassa ja Espanjassa. Sähköinen versio Marlborosta lanseerattiin viime vuonna. Nikotiini on myös tässä tuotteessa keskeisessä osassa. Kilpailusyistä Philip Morris ei kerro, koska se aikoo tuoda sähkötupakan Suomeen. Yhtiö odottaa, että Suomi saa lainsäädännön, joka sääntelee sähkötupakkaa. Se tulee viimeistään vuoden kuluttua, kun Suomen tupakkalaki uusitaan EU-direktiivin mukaisesti. Monien mielestä aivan liian myöhään.

Kristiina Patja:
"Nythän me ollaan ihan käsittämättömän löperöllä tavalla suhtauduttu sekä nuuskaan että tähän sähkösavukkeeseen. Me ollaan päästetty tää jälleen kerran markkinoille, tupakkateollisuus tuomaan uusi tuote vailla minkäänlaista lainsäädännöllistä rajoitusta."

Tv-uutiset 31.5.2010:
"Hovioikeus...tupakkateollisuus voitti."

Kevytsavukeoikeudenkäynti kesti viisi vuotta. Hovioikeuden päätös tuli vuonna 2010. Aurejärvi hävisi siis molemmat suuret tupakkaoikeudenkäynnit, jotka kestivät yhteensä yli kaksikymmentä vuotta. Tupakkaprofessori vetää nyt viimeisen kortin hihastaan. Hän on jättänyt korvauskanteen kuluttajariitalautakuntaan British American Tobaccoa -yhtiötä vastaan.

Erkki Aurejärvi:
"Kysymys on siitä että päämieheni, joka on ollut nikotiinista pahasti riippuvainen, tupakoinut sieltä 10 vuotiaasta pojasta saakka, on nyt 70, eli 60 vuotta, ei oo päässy irti tupakasta muuta kun nikotiinihoitolääkkeiden avulla ja nyt vaaditaan lääkkeiden hintaa, vähän yli 600 euroa. Mitään muuta vaatimusta ei esitetä. Se on hyvin yksinkertainen."

Kari Glan:
”No, mikä oli miehekkäämpää kuin mennä kadulle ja panna nortti huuleen. Se oli tosi miehekästä hommaa siihen aikaan. siitä se lähti.”

MOT:
"Mitä ajattelet kun katsot sitä kuvaa?"

Kari Glan:
"Katson sitä sillä silmällä, että voi poika-parka. Kun oisit tienny, mihin rupesit, niin oisit heittäny hyvin äkkiä ton sätkän pois. Todella äkkiä. Kyllä sääliks käy sitä poikaa, täytyy myöntää."

Kari Glan ehti polttaa 60 vuotta. Ennen joulua hän meni tupakkaklinikalle, jossa lääkärit totesivat Glanilla olevan erittäin vahva nikotiiniriippuvuus. Nyt Glan yrittää päästä tupakasta eroon lääkkeiden avulla.

MOT:
"No, tupakkateollisuushan sanoo, että kuluttajallahan on oma vastuu."

Kari Glan:
"No, itsehän mä tietysti oon sen alottanu. Mut kyllähän heidänkin on täytyny tietää myydessään sitä ja valmistaessaan sitä tieten tahtoen, että tästä tehdään semmonen tuote, että tästä ei ikinä päästä eroon. Ja siinä he on minun kohdalla ainakin onnistunu erittäin hyvin. Ni sikäli mä kannattaisin tuotevastuuta, et jollain tavalla ottais osaa sitten tervehdyttämiseen ja lopettamiseen."

Jos Aurejärvi voittaa kuluttajariitalautakunnassa, hän aikoo esittää kuluttaja-asiamiehelle, että asiasta nostetaan ryhmäkanne käräjäoikeuteen. Siihen voi ilmoittautua kaikki, jotka ovat käyttäneet nikotiinihoitolääkkeitä. Kyse olisi Suomen ensimmäisestä ryhmäkanteesta.

MOT:
"Olet käynyt oikeusprosessia tupakkateollisuutta vastaan jo vuodesta '88 ja olet myös hävinnyt ne kaikki. Miksi jatkat taistelua?"

Erkki Aurejärvi:
"Niil on merkitystä kansanterveydelle eli tupakoinnille. Ne oikeudenkäynnit ovat heikentäneet tupakkayhtiöiden asemaa, ovat joutuneet vähän varomaan mitä ne tekee, voimistaneet terveysrintamaa ja viranomaisia. Ja tää tuntuu niin selvältä tapaukselta et en pysty pidättelemään näppejäni siitä."
"Jos tää asia voitetaan ensin KRL:ssä ja sitten tuomioistuimessa, niin se kirpaisee tupakkateollisuutta siitä et muissa Euroopan maissa, pohjoismaissa, Länsi-Euroopan maissa katsotaan et hetkinen, se vois olla niin heilläkin ettei veronmaksajat kustanna tätä vaan tupakkayhtiöt."
"Philip Morris, British-American Tobacco ja Imperial Tobacco, valmistavat muualla savukkeita, tuovat tänne, keräävät voitot ulkomaille, jättävät vahingot meille. Se mekanismi voitas ihan hyvin murtaa."

Grafiikka: Tämän ohjelman aikana 300 ihmistä on kuollut maailmalla tupakkaan liittyviin sairauksiin.

MOT:n tupakkapaketti